Suomen Pankin varallisuuden hallinta vuonna 2023

Suomen Pankin yksi lakisääteisistä tehtävistä on valuuttavarannon hallinta ja hoito. Vuonna 2023 rahoitusmarkkinat palasivat sijoitustuottojen näkökulmasta myönteisempään tilanteeseen vaikean edellisvuoden jälkeen.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta

Rahoitusmarkkinoilla palattiin vuonna 2023 normaalimpiin markkinaolosuhteisiin

Sijoitusten tuottonäkökulmasta vuonna 2023 rahoitusmarkkinoilla palattiin normaalimpiin markkinaolosuhteisiin erittäin haasteellisen edellisvuoden jälkeen.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuodelta 2023 oli 586 milj. euroa, josta varsinaisen sijoitustoiminnan tuotto ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta oli 543 milj. euroa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan pankin oman sijoitustoiminnan alaisia tase-eriä, joita vuoden 2023 lopussa oli noin 13,4 mrd. euroa.

Rahoitusvarallisuuteen eivät sisälly eurojärjestelmän rahapolitiikkaan liittyvät tase-erät, kuten rahapoliittiset velkakirjojen osto-ohjelmat tai pankeille myönnetyt lainat.

Oman rahoitusvarallisuutensa koosta Suomen Pankki päättää nettorahoitusvaroja koskevan ANFA-sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets) puitteissa.

ANFA-sopimus on eurojärjestelmän keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin (EKP) välinen sopimus. Sillä säännellään eurojärjestelmän keskuspankkien sijoituksia, jotka liittyvät niiden kansallisten tehtävien hoitoon.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta hallinnoidaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan tuotot ja riskit sekä vastuullisuusnäkökohdat.

Valuuttavarannon hallinta kuuluu Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin  

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen Pankin valuuttavarannon koko ja jako eri valuuttoihin on strateginen päätös, joka perustuu varautumisperusteisiin näkökohtiin. Valuuttavarannon hallintaan liittyvät päätökset tehdään Suomen Pankin johtokunnassa tarvittaessa tai vähintään kolmen vuoden välein.

Valuuttakohtaiset tavoitetasot vuosiksi 2022–2024 ovat Yhdysvaltain dollarille (USD) 5 mrd., Englannin punnalle (GBP) 650 milj. ja Japanin jenille (JPY) 95 mrd. kyseistä valuuttaa.

Valuuttavarannon hoidolla on keskeinen rooli, kun Suomen Pankki huolehtii taloudellisesta valmiudestaan kohdata tulevaisuuden epävarmuuksia ja riskejä. Sen lisäksi Suomen Pankissa varaudutaan muun muassa maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Rahoitusvarallisuus ja valuuttavaranto

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sisältö vuonna 2023

Vuoden 2023 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 13,4 mrd. euroa (taulukko 6).

Rahoitusvarallisuuden uudistettu kehikko otettiin käyttöön vuoden alussa. Sen mukaisesti rahoitusvarallisuus koostuu valuuttavarannosta, pitkäaikaisista sijoituksista sekä kultavarannosta.

Suomen Pankin valuuttavarannon muodostavat puolestaan suorat ja epäsuorat valuuttamääräiset korkosijoitukset sekä kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräiset erät (SDR, Special Drawing Rights).

Suomen Pankin kultavarannon arvo oli 2,9 mrd. euroa vuoden 2023 lopussa. Kultavarannolla ei tehty aktiivista sijoitustoimintaa vuonna 2023.

Suomen Pankin sijoituspolitiikka on strategisen tason päätös

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka koostuu korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Valuuttavarannon korkosijoituspolitiikka määrittelee strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja valuuttakohtaisen korkoriskin tason.

Pitkäaikaisella sijoitustoiminnalla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Riskin ja tuoton suhde paranee koko taseen tasolla, kun varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Suomen Pankki päivittää vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet tarvittaessa ja vuosittain sijoituspolitiikan yhteydessä. Suomen Pankin verkkosivuilla julkaistaan lisäksi myös vastuullisen sijoittamisen vuosiraportti keväällä 2024.

Rahoitusvarallisuuden sijoituspolitiikka muodostaa suorille korkosijoituksille strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa voidaan verrata.

Suomen Pankin varainhallintatoimisto voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta vakaasta voitonjaosta valtiolle vakavaraisuutta vaarantamatta.

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitukset vuonna 2023

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitukset (pois lukien SDR-määräiset erät) jakautuivat valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (57,6 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (27,1 %), pankkien vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (4,7 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (10,0 %) ja käteisinstrumentteihin (0,6 %).

Rahastomuotoisia korkosijoituksia oli yhteensä 257 milj. euron arvosta kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) hallinnoimassa vihreiden velkakirjojen (green bond) rahastossa.

Korkosalkun korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio eli keskimääräinen juoksuaika oli vuoden 2023 lopussa 2,3 vuotta. Korkosijoituksia tehdään korkean luottoluokituksen velkakirjoihin.

Suomen Pankin pitkäaikaiset sijoitukset vuonna 2023

Suomen Pankki tekee pitkäaikaisia sijoituksia taseen hyvin pitkäaikaiseksi katsottujen pääomaerien reaaliarvon säilyttämiseksi.

Pitkäaikaiset sijoitukset koostuivat vuonna 2023 osake-, kiinteistö-, korko- ja käteissijoituksista. Pitkäaikaisen salkun koko oli vuoden lopussa yhteensä 3 553 milj. euroa.

Osakesijoitukset on tehty kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksiä seuraaviin sekä vastuullisuus- ja ilmastokysymykset huomioiviin indeksirahastoihin passiivisten ETF-rahastojen (Exchange Traded Funds) kautta.

Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan eurooppalaiseen listaamattomaan kiinteistörahastoon, joiden omistamat kiinteistöt ovat hyvillä sijanneilla ja helposti vuokrattavissa.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit vuonna 2023

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden tuotot nousivat merkittävästi edellisvuodesta (4,5 % vrt. -0,2 % v. 2022). 

Markkinoilla korot nousivat vuoden alkupuolella ja vaikka Yhdysvaltojen paikallispankkikriisi maaliskuussa väliaikaisesti lisäsi epävarmuutta, niin korkojen nousu jatkui syksyä kohti ja markkinoiden päähuomio keskittyi inflaatiokehitykseen sekä keskuspankkien rahapolitiikkaan.

Syksyllä talousdata osoitti pehmentymisen merkkejä ja inflaatio hidastui, minkä seurauksena korot laskivat loppuvuotta kohti.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2023 oli 4,5 % (585,8 milj. euroa). Varsinaisen sijoitustoiminnan tuotto ilman valuuttakurssimuutosten, kultavarannon ja SDR-määräisten erien vaikutusta oli 5,8 % (543,2 milj. euroa).

Suomen Pankin valuuttavarannon korkosijoitusten tuotto oli 238,0 milj. euroa, josta suurin osa eli 204,6 milj. euroa tuli Yhdysvaltain dollarin määräisistä sijoituksista. Englannin punnan määräisten korkosijoitusten tuotto oli 33,3 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten korkosijoitusten tuotto oli hieman negatiivinen, –0,5 milj. euroa.

Korkojen lasku loppuvuonna tuki myös osakemarkkinoita ja kaiken kaikkiaan vuosi 2023 oli osakemarkkinoilla vahva. Globaalisti osakekurssit nousivat vuoden aikana noin 20 % Yhdysvaltojen ja suurten teknologiayhtiöiden vetämänä. Suomen Pankin pitkäaikaisen salkun osakesijoitukset tuottivat 20,2 %, eli 260,1 milj. euroa vuonna 2023.

Kiinteistösijoitukset tuottivat heikosti koko vuoden ajan. Korkojen nousu sekä heikkenevät talousnäkymät Euroopassa painoivat kiinteistösijoitusten arvostuksia alaspäin.

Tämä näkyi myös Suomen Pankin pitkäaikaisen salkun kiinteistösijoituksissa, joiden tuotto painui vuonna 2023 selvästi negatiiviseksi ja oli –11,6 %, eli –19,0 milj. euroa.

Suomen Pankin kiinteistösijoitukset on tehty markkinoiden vähäriskisimpään osaan sijoittaviin listaamattomiin kiinteistörahastoihin eli niin sanottuihin core-rahastoihin. Niiden arvot muuttuvat viiveellä listattujen kiinteistörahastojen markkinoihin verrattuna ja näin ollen vuoden 2023 tuottoja laskivat myös edellisvuoden vaikeat markkinaolosuhteet.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus pieneni euromääräisesti valuuttakurssimuutosten kautta Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin heikennyttyä euroa vastaan.

Dollarin heikentymisestä aiheutui –152,8 milj. euron ja jenin heikentymisestä –88,2 milj. euron negatiiviset arvonmuutostuotot vuoden 2023 aikana. Englannin punnan vahvistuminen sen sijaan näkyi 24,2 milj. euron positiivisena arvonmuutostuottona ja myös kullan arvonnousu kasvatti rahoitusvarallisuuden euromääräistä arvoa yhteensä 255,0 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski VaR (Value-at-Risk 99 %, 1 pv) vaihteli 66 milj. eurosta 186 milj. euroon vuonna 2023 (kuvio 22).

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski. Valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus vuonna 2023

EKP:llä on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi on hajautettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin.

Suomen Pankki hallinnoi osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa. EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2023 lopussa 1 175 milj. euroa. Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta.

Vastuullinen sijoitustoiminta ja ilmastoraportointi vuonna 2023

Vastuullisuus on yksi Suomen Pankin sijoituspäätöksiä ohjaavista tekijöistä

Keskuspankkien sijoitustoiminnan perusperiaatteita ja -tavoitteita ovat tyypillisesti turvallisuus, likvidiys ja tuotto.

Suomen Pankissa vastuullisuus on lisätty näiden rinnalle neljänneksi sijoituspäätöksiä ohjaavaksi tavoitteeksi ja tiiviiksi osaksi jokapäiväistä sijoitustoimintaa.

Suomen Pankin sijoitusvarallisuutta hallinnoitiin sijoitustoiminnalle asetettujen vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti vuoden 2023 aikana.

Suomen Pankki on asettanut koko sijoitusvarallisuudelleen hiilineutraaliustavoitteen, joka tulee saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi sijoitusvarallisuuden erille on asetettu määrällisiä ja laadullisia ilmastovälitavoitteita. Vuonna 2023 sijoitusvarallisuuden erät olivat linjassa vuodeksi 2025 määriteltyjen välitavoitteiden kanssa. 

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen koko sijoitusvarallisuuden osalta riippuu ensisijaisesti siitä, miten valtiot onnistuvat Pariisin ilmastonsopimuksen tavoitteissa, sillä keskuspankkitoimintojen vuoksi merkittävä osa Suomen Pankin sijoitusvarallisuudesta on sijoitettu valtioiden liikkeeseen laskemiin velkakirjalainoihin. Osake- ja yrityslainasijoitusten osalta hiilineutraaliustavoitteeseen on mahdollista päästä jo ennen vuotta 2050.

Suomen Pankin sijoitustoimintaa kehitettiin ja toteutettiin myös YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen PRI-periaatteiden (Principles for Responsible Investment) mukaisesti, jotka Suomen Pankki allekirjoitti vuonna 2019.

Vuoden 2023 lopussa saatu PRI-arviointiraportti vuodelta 2022 antoi Suomen Pankille hyvät arvosanat vastuullisuuden toteutumisesta sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin sijoitustoiminnan ilmastotunnusluvut

Suomen Pankki julkaisi huhtikuussa 2023 ensimmäistä kertaa koko sijoitustoiminnan kattavan vastuullisen sijoittamisen vuosiraportin vuodelta 2022, joka sisältää myös rahoitusvarallisuuden ilmastoraportin sekä eurojärjestelmän yhteismitallisten raportointivaatimusten mukaiset ilmastotunnusluvut sijoitusluokittain. Vastuullisen sijoittamisen vuosiraportti ja ilmastotunnusluvut vuodelta 2023 julkaistaan Suomen Pankin verkkosivuilla kevään 2024 aikana. Julkaisussa kuvataan myös ilmastotunnuslukujen laskentakaavat ja raportoidaan lisäksi eurojärjestelmän vähimmäisvaatimukset ylittäviä elementtejä, kuten eteenpäin katsovia ilmastotunnuslukuja. 

Suomen Pankin sijoitustoiminnan merkittävimmät päästöt kohdistuvat valtionlainasijoituksiin, joita Suomen Pankilla on sijoitusvarallisuudessa muun muassa keskuspankkitehtäviensä vuoksi (taulukko 8).

Vuonna 2023 osakesijoitusten hiilijalanjälki pieneni suunnitellusti kohti vuodelle 2025 asetettua välitavoitetta

Osakesijoituksissa lähestyttiin edellisvuoden tapaan osakesijoituksille välitavoitteeksi vuodelle 2025 asetettua keskimääräisen hiili-intensiteetin (WACI, Weighted Average Carbon Intensity) puolittamista vuoden 2021 lähtötasoon verrattuna (taulukko 9).

Vuoden 2023 aikana ei tehty lisäsijoituksia ilmasto- tai ESG-rahastoihin, mutta osakeallokaation hiili-intensiteettiarvoa paransi vuoden lopussa pitkäaikaisen sijoitussalkun kokonaisallokaation sopeuttamiseksi toteutetut myynnit kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksejä seuraavista indeksirahastoista.