6.1 Suomen Pankin taloudellisten riskien hallinta vuonna 2023

Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Niiden toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin varaudutaan riskipuskureilla. Vuonna 2023 riskipuskurit pienenivät, koska kohonnut korkotaso kasvatti keskuspankkitalletusten korkokustannuksia Suomen Pankille.

Suomen Pankin sijoitustoiminnasta ja rahapolitiikan toteuttamisesta syntyy riskejä

Vuoden 2023 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 13 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta sekä pitkäaikaisista sijoituksista, jotka sisälsivät korkosijoituksia, osake- ja kiinteistörahastosijoituksia sekä käteistä. Rahoitusvarallisuus ei sisällä rahapolitiikan toteutukseen liittyviä eriä, kuten pankeille myönnettyjä rahapoliittisia luottoja tai rahapoliittisissa operaatioissa ostettuja arvopapereita.

Valuuttavaranto sisältää likvidejä korkosijoituksia. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on rahapoliittisista syistä ostettuja velkakirjoja sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta. Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) kesken, mutta niiden riskit ja tuotot jaetaan suurelta osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapoliittisista kokonaissaatavista. Vuoden 2023 lopussa Suomen Pankin osuus oli 1,822 %.

Kansalliset keskuspankit kantavat kuitenkin itse julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen ja valtiosidonnaisten lainojen aiheuttamat riskit.

Suomen Pankin rahapoliittisten saatavien määrä pieneni vuonna 2023

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä pieneni vuoden 2023 aikana noin 1 200 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 5 100 mrd. euroa. Pienentyminen johtui erityisesti kohdennettujen pidempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) takaisinmaksuista.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP, asset purchase programme) ja PEPP-ohjelmassa ei tehty netto-ostoja vuonna 2023. APP-ohjelman erääntyvien velkakirjojen uudelleensijoitukset päättyivät vuoden 2023 puolessa välissä. PEPP-ohjelmassa uudelleensijoitukset jatkuivat edelleen vuoden 2023 päättyessä.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista pieneni noin 20 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 86 mrd. euroa.

Taulukossa 10 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 66 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin T2-erästä. Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2023 lopussa 178 mrd. euroa.

Suomen Pankki hallitsee riskejä hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskeillä tarkoitetaan esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen vaihtelusta aiheutuvaa tappion mahdollisuutta.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin, sillä Suomen Pankilla on saamisia Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

Sijoitusten strateginen jakauma määritetään vertailuindeksin avulla. Indeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa Suomen Pankki noudattaa muiden keskuspankkien tapaan koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Se rajaa suoria korkosijoituksiaan vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin taseessa on rakenteellinen korkoriski

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy Suomen Pankin taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletuksina.

Eurojärjestelmä päättää liikepankkien keskuspankkitalletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin.  Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Näin ollen talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Rahapolitiikan toteutukseen liittyviä kiinteäkorkoisten velkakirjojen ostoja tehtiin pitkään matalalla tuottotasolla. Vuoden 2022 toisella puoliskolla eurojärjestelmän ohjauskorot lähtivät nousuun, ja koronnostot jatkuivat vuoden 2023 aikana. Korkojen nousun seurauksena rahoitusoperaatioiden korko nousi ja myös erääntyvien osto-ohjelmavelkakirjojen uudelleensijoitukset tehtiin aiempaa korkeammalla tuottotasolla. Ohjauskorkojen noustessa kuitenkin myös keskuspankkitalletuksille maksettava korko nousi, millä oli edellä mainittuja positiivisia vaikutuksia huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus korkokatteeseen.

Tämän rahoituskustannuksen seurauksena Suomen Pankin vuoden 2023 toiminnallinen tulos oli negatiivinen. Vuoden 2023 lopun tilanteessa vallitsevien korko-odotusten perusteella toiminnallinen tulos pysyy myös lähivuosina negatiivisena.

Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee rahapoliittisista syistä ostettujen kiinteäkorkoisten velkainstrumenttien erääntyessä. Erääntyvien velkakirjojen uudelleen sijoittaminen ylläpitää omalta osaltaan rakenteellista korkoriskiä.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellista riskiä kuvaaviin lukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Suomen Pankin kokonaisriskit pysyivät lähes ennallaan, mutta riskipuskurit pienenivät vuonna 2023

Suomen Pankin kokonaisriskien tasossa ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoden 2023 aikana. Rahapoliittisten operaatioiden siirtyessä erääntymisvaiheeseen edellisvuosien aikana jatkunut kokonaisriskien kasvu pysähtyi.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Rahapolitiikan riskien mittaaminen perustuu EKP:n tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana yhden prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (ES, expected shortfall 99 %).

Riskiarviota täydennetään stressitesteillä, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Vuoden 2023 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,8 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottamisen jälkeen kokonaisriskiarvio on 3,0 mrd. euroa.

Vuoden 2023 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 1,1 mrd. euron ja varauksia 3,5 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 24).

Riskipuskurit pienenivät vuoden aikana, koska kohonneesta korkotasosta seurannut negatiivinen toiminnallinen tulos katettiin taseen varauksista. Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 25).