Koronapandemia määritti taloutta ja elämää vuonna 2021. Rokotuskattavuuden nousu paransi tilannetta, ja yhteiskunnan rajoitteita pystyttiin paikoin purkamaan.

Sekä Suomessa että euroalueella talous ja työllisyys kohenivat reippaasti raha- ja talouspolitiikan tukemina. Virusmuunnokset ja talouden tarjontahäiriöt kuitenkin lisäsivät epävarmuutta.

Inflaatio nopeutui vuonna 2021. Sitä ylläpitivät energian hintojen nopea nousu sekä tuotannon pullonkaulat. Näiden tekijöiden odotetaan ajan myötä vaimenevan. Viime vuosia nopeampi inflaatio näyttää silti jäävän aiemmin ennustettua pitkäaikaisemmaksi.

Rahapolitiikan avulla pidimme rahoitusolot suotuisina yrityksille ja kotitalouksille ja jatkoimme valtaosaa niistä toimista, jotka otettiin käyttöön koronakriisin alussa. Joulukuussa 2021 päätimme käynnistää rahapolitiikan asteittaisen normalisoinnin, minkä talouden elpyminen ja inflaationäkymät nyt mahdollistavat.

Vuosi oli sikäli historiallinen, että Euroopan keskuspankki uudisti rahapolitiikan strategiansa. Suomen Pankki oli aktiivinen paitsi uudistuksen käynnistämisessä, myös strategian valmistelussa. Suomen Pankissa tehty tutkimus loi pohjaa, kun arvioimme strategian muutostarpeita ja uudistamisen suuntaa. 

Merkittävin muutos on se, että keskipitkällä aikavälillä tavoittelemme symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota. Tätä hitaampaa tai nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisenä. Inflaatio voi myös tilapäisesti nousta yli kahden prosentin.

Uudelle strategialle tuli heti käyttöä, sillä se on auttanut välttämään äkkinäisiä liikkeitä ja tukenut elpymistä pidempään. Rahapolitiikan normalisointi tulee toteuttaa johdonmukaisesti, vakaalla kädellä.

Vakaat ja ennustettavat hintanäkymät ja sitä kautta kansalaisten luottamus rahan ostovoiman säilymiseen ovat välttämätön edellytys kestävälle talouskasvulle ja korkealle työllisyydelle.

Ympäristönäkökohdat tullaan myös jatkossa huomioimaan entistä paremmin rahapolitiikan toteutuksessa. Suomen Pankki asetti yhtenä ensimmäisistä keskuspankeista omille sijoituksilleen hiilineutraalisuustavoitteen ja julkistimme tiekartan tavoitteeseen pääsemiksi. Kanavoimalla rahavirtoja vähähiilisiin kohteisiin pienennämme sijoitussalkkuun kohdistuvia ilmastoriskejä ja toimimme samalla esimerkkinä, yhtenä monesta.

* * *

Maksamisen kenttä muuttuu nopeasti. Euroopan keskuspankin neuvostossa käynnistimme laajan hankkeen, jossa digitaaliselle eurolle haetaan konkreettista muotoa. Se on merkittävä askel kohti tulevaisuutta, jossa käteisrahan rinnalla ihmisillä olisi käytössä myös digitaalinen muoto eurosta. Digitaalisen euro täydentäisi maksuvälineiden kirjoa tulevaisuudessa.  

Suomen Pankissa tehtävänämme on huolehtia rahoitusjärjestelmän vakaudesta Suomessa. Korostimme kotitalouksien velkaantumisen hillinnän tärkeyttä ja valmistelimme yhteistyössä Finanssivalvonnan kanssa makrovakauspolitiikan toimia. Lainakatto palautettiin pandemiaa edeltäneelle tasolle, jolloin vakuuksia tarvitaan enemmän lainan katteeksi.

Suomen Pankki edistää makrovakausvälineiden tehostamista. Välineiden tulisi torjua aiempaa tehokkaammin rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia myös pankkisektorin ulkopuolella.

* * *

Pandemian puhjettua siinä tilanteessa päätetyt raha- ja muun talouspolitiikan toimet onnistuivat hyvin. Ne auttoivat välttämään laajan konkurssiaallon ja työttömyyden voimakkaan kasvun.

Pidemmällä aikavälillä Suomen haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen. Työikäinen väestö supistuu, mikä rajoittaa talouden kasvua ja heikentää julkisen talouden kestävyyttä.  

Talouspolitiikan rima pysyykin korkealla. Pandemian väistyessä tarvitsemme entistä suuremmalla syyllä sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat talouden kestävää kasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta. Toivotaan, että suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy tällaista uudistumiskykyä.

Jaa artikkeli