Vuotta 2021 koskeva hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin kansainvälisesti hyväksytyn ja suositellun kasvihuonepäästöprotokollan (GHG) mukaisella laskentamenetelmällä. Samalla Suomen Pankin hiilijalanjälkilaskennassa huomioitiin uusia päästölähteitä.

Laskentamenetelmän muutosten myötä Suomen Pankin päästölaskenta tarkentui ja jäsentyi aiempaa selkeämmin. Laskennan tulokset eivät ole sellaisenaan vertailtavissa edellisvuosien laskentoihin, sillä vuoden 2021 hiilijalanjälki on aiempia vuosia suurempi laskentaan lisättyjen uusien päästölähteiden vuoksi.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa niistä on arvoketjussa muodostuvia epäsuoria päästöjä.

Suomen Pankki toteutti vuoden 2021 päästölaskennan maailmanlaajuisesti käytetyn kasvihuonepäästöprotokollan mukaan

Jotta päästöjen jäsentäminen olisi selkeämpää, Suomen Pankki on toteuttanut vuoden 2021 päästölaskennan kasvihuonepäästöprotokollan (GHG, greenhouse gas) ohjeistuksen mukaisesti.

GHG-protokolla on maailmanlaajuisesti käytetyin standardisoitu menetelmä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä ja raportoinnissa.

Suorien ja epäsuorien päästöjen kuvaamiseksi GHG-protokollassa on jaoteltu kolme eri päästölaskennan laajuusaluetta: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Scope 1 -luokan päästöt syntyvät oman toiminnan seurauksena, ja ne ovat helpoiten hallinnoitavissa. Scope 2 -luokkaan kuuluvat epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästölähteet, kuten sähköntuotanto. Scope 3 -luokkaan kuuluvat muut epäsuorat päästöt, kuten logistiikka ja jätehuolto.

Scope-mallin käyttöönotto vähentää kaksoislaskennan riskiä silloin, kun eri yritykset ja organisaatiot tekevät osittain samoja toimintoja koskevaa päästölaskentaa.

 

Uudistettu laskentamenetelmä ottaa huomion uusia päästölähteitä

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästölähteet (scope 1 & 2) käsittävät polttoaineen kulutuksen organisaation hallinnassa olevissa (omistetuissa tai vuokratuissa) kulkuneuvoissa ja laitteissa sekä ostoenergian kulutuksen organisaation hallinnoimissa tiloissa.

Ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt (scope 2) laskettiin aiemmasta poiketen tarkoilla energiatoimittajakohtaisilla päästökertoimilla. Se vähensi selvästi energiankulutukseen liittyviä päästöjä. Aiemmin laskenta tehtiin keskimääräisillä Suomen energiantuotantoa kuvaavilla päästökertoimilla.

Koska Suomen Pankin hankkima sähkö on ympäristöystävällisempää kuin Suomessa keskimäärin, päästölaskenta tarkoilla kertoimilla kuvastaa kuitenkin paremmin Suomen Pankin valitsemaa energiantuotantotapaa ja sen päästöjä.

Lisäksi Suomen Pankki on onnistunut tiivistämään toimintaansa siten, että Oulun aluekonttori jäi pois pankin käytöstä vuonna 2020 ja vähensi jälleen energiankulutuksen tarvetta.

Arvoketjun epäsuorat päästöt (scope 3) käsittävät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tekemät hankinnat ja käyttämät palvelut, rakentamiseen tehdyt investoinnit, toimintaan liittyvät kuljetukset, toimipaikoilla muodostuneet jätteet, liikematkustamisen, työntekijöiden työmatkat ja vuokralaisten energiankulutuksen.

Merkittävimmät muutokset laskennassa koskivat scope 3 -luokan arvoketjun epäsuoria päästöjä. Uusina päästölähteinä laskennassa huomioitiin ostopalveluiden tuottamisesta ja rakennusinvestoinneista aiheutuvat päästöt sekä vuokralaisten energiankulutus Suomen Pankin omistamissa kiinteistöissä.

Lisäksi laskennassa otettiin huomioon työntekijöiden työmatkoista sekä etätöiden tekemisestä syntyvät päästöt. Tarkennuksia tehtiin myös jätteiden käsittelystä, kuljetuksista ja liikematkustuksesta aiheutuvien päästöjen laskentaan.

Laskennan kattavuuden paraneminen kasvatti Suomen Pankin hiilijalanjälkeä

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan hiilijalanjälki oli 10 120 t CO2e vuonna 2021 ja kattoi sekä oman toiminnan päästöt että arvoketjun päästöt.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästöt (scope 1 & 2) olivat yhteensä 1 605 t CO2e. Arvoketjun epäsuorat päästöt (scope 3) kattavat kokonaispäästöistä suurimman osan (84 %). Selvästi eniten päästöjä aiheutui rakentamisinvestoinneista.

Uusien päästölähteiden lisääminen laskentaan kasvatti hiilijalanjälkeä aiempiin vuosiin verrattuna. Scope 1 -päästöistä suurin päästölähde oli kylmäainevuodot, kun taas scope 3 -päästöjä kasvattivat etenkin rakennusinvestoinnit, vuokralaisten energiankulutus ja lentokuljetukset.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla. Se huomioi kaikki oman toiminnan ja arvoketjun päästöt (scopet 1–3).

Vuonna 2021 toimintakuluihin suhteutettuna päästöjä aiheutui 98,19 kg/t CO2e / 1 000 euroa.

”Vantaan jäteasema” vei Suomen Pankin vuosittaisen Ideakilpailun voiton vuonna 2021

Suomen Pankin Vantaan-kiinteistöön tehtiin uusi uusi jäteasema, joka on sekä Suomen Pankin että vuokralaisten yhteisessä käytössä.

Jäteaseman suunnittelussa on otettu huomioon kaikki kiinteistössä syntyvät jätteet ja niiden nykyaikaiset kierrätysmahdollisuudet. Tällä tavoiteltiin merkittäviä ympäristövaikutuksia, toiminnallista hyötyä ja kustannussäästöjä.

Ratkaisu tuki Suomen Pankin ideakilpailun ympäristö ja vastuullisuus -teemaa, ja toteutettu idea sai Suomen Pankin vuosittaisen ideakilpailun voiton.

Jaa artikkeli