5.2 Suomen Pankin tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku

Vuonna 2021 Suomen Pankki asetti omille sijoituksilleen hiilineutraalisuustavoitteen ja julkisti ilmastotiekartan ensimmäiset välitavoitteet. Säännöllisesti tarkasteltavien välitavoitteiden avulla Suomen Pankin sijoitustoiminto varmistaa pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen.

Vastuullinen sijoittaminen on keskeinen osa Suomen Pankin varallisuuden hallintaa. Vuonna 2021 vastuullisuus nostettiin uudeksi Suomen Pankin sijoitustoimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi likvidiyden, turvallisuuden ja tuoton rinnalle.

Suomen Pankin johtokunta hyväksyi joulukuussa 2021 päivitetyt julkiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joita varainhallintatoimisto toteuttaa käytännössä.

Suomen Pankki on jo aiemmin valinnut ESG-integroinnin (environmental, social, governance eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvät tekijät), teemasijoitukset sekä normipohjaisen tarkastelun ja poissulkemisen merkittävimmiksi vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoiksi.

Suomen Pankki kehittää raportointiaan huomioimaan kansainvälisen TCFD-raportointikehikon suositukset

Vuoden 2021 aikana Suomen Pankki antoi julkisen tukensa kansainväliselle ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittyneelle TCFD-raportointikehikolle (Task Force on Climate-related Financial Disclosures).

TCFD:n suositusten avulla sekä yritykset että sijoittajat ja rahoittajat voivat raportoida ilmastoriskinsä yhteisesti hyväksyttyjen määrittelyjen avulla.

Suomen Pankki on julkisesti sitoutunut tukemaan näitä suosituksia ja kehittää omaa raportointiaan ottamaan TCFD-suositukset huomioon.

TCFD-kehikko jakautuu neljään osaan: hallintoon, strategiaan, riskienhallintaan sekä mittaamiseen ja tavoitteisiin.

Kullekin osa-alueelle on raportointisuosituksissa alakohtia, jotka raportointiin sitoutuneiden organisaatioiden tulisi pyrkiä toteuttamaan.

Hallinto: ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinnointi organisaatiossa

Suomen Pankin johtokunta hyväksyy sijoitustoiminnan tavoitteet ja vastuullisen sijoittamisen periaatteet.

Vuoden 2021 aikana johtokunta hyväksyi päivitetyt vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja oman sijoitustoimintansa hiilineutraalisuustavoitteen.

Tätä pitkän aikavälin tavoitetta ohjaamaan valmisteltiin myös tiekartta ja määriteltiin välitavoitteet. Välitavoitteita sekä tiekartan seuraavia vaiheita on kuvattu tiedotteessa.

Nämä ilmastotavoitteet yhdessä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden kanssa muodostavat kokonaisuuden, jonka toteutumista Suomen Pankin johtokunta seuraa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

Suomen Pankissa toimii myös vastuullisen sijoittamisen työryhmä. Ryhmän tehtävänä on valvoa ja seurata vastuullisen sijoittamisen toteutumista ja raportoida siitä.

Ryhmään kuuluvat markkinaoperaatiot-osaston päällikkö, riskienhallinnan ja varainhallintotoimiston edustajat sekä vastuullisen sijoittamisen asiantuntija. Työryhmä kokoontuu vähintään neljännesvuosittain.

Yksittäisten sijoituskohteiden ja ulkoisten varainhoitajien ilmastoriskejä ja -mahdollisuuksia seurataan pankin varainhallintatoimistossa osana normaalia salkunhoitotyötä.

Strategia: potentiaalisten ja todellisten ilmastovaikutusten raportointi liiketoiminnan, strategian ja taloudellisen suunnittelun näkökulmasta

Suomen Pankin merkittävimmät ilmastovaikutukset syntyvät sen sijoitussalkusta. Muun toiminnan ilmastovaikutuksia käsitellään osana koko Suomen Pankin kattavaa vastuullisuusohjelmaa.

Ilmastotavoite on pitkän aikavälin tavoite, ja siihen pääsyn varmistamiseksi Suomen Pankin johtokunta on hyväksynyt ilmastotiekartan ensimmäisen vaiheen välitavoitteita. Välitavoitteiden saavuttamista ja uusien välitavoitteiden asettamista arvioidaan säännöllisin väliajoin.

Suomen Pankin suorien sijoitusten joukkoon ei hyväksytä yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää Suomen Pankin määrittelemät fossiilisten polttoaineiden enimmäisrajat, ellei yrityksillä ole uskottavaa suunnitelmaa alittaa raja-arvot.

Suomen Pankin asiantuntijat toimivat aktiivisesti erilaisissa työryhmissä, joiden tarkoituksena on edistää ilmastoriskien laskentaa ja raportointia.

Jotta informaatiota voidaan käyttää yhä vahvemmin sijoituspäätösten tukena, tarvitaan laskentatapojen kehittymistä ja datan laadun sekä kattavuuden parantamista.

Osakesijoituksissa Suomen Pankin painopiste on ulkoisten varainhoitajien omistajavallan käytössä ja käytettyjen vertailuindeksien valinnassa.

Varainhoitajat käyttävät omistajavaltaa esimerkiksi aktiivisen äänestämisen ja vaikuttamisprosessien kautta. Vertailuindeksiä muuttamalla myös passiivisten tuotteiden salkun sisällöt muuttuvat merkittävästi.

Pelkällä poissulkemisella ei kuitenkaan saada aina riittävää muutosta, vaan aktiivisen omistajuuden kautta voidaan saavuttaa suurempi vaikutus pidemmällä aikavälillä.

Kiinteistösijoituksissa Suomen Pankki kiinnittää huomiota kiinteistöjen ympäristösertifiointeihin, rahastoille asetettuihin ilmastotavoitteisiin sekä kiinteistörahastojen tuloksiin ja toimiin kansainvälisessä GRESB-vertailussa (aiemmin Global Real Estate Sustainability Benchmark).

GRESB on organisaatio, joka tekee kiinteistöjen ja infrastruktuurisijoitusten kestävän kehityksen kyselyitä ja arviointeja.

Lisäksi Suomen Pankki jatkaa teemasijoittamista kestävän kehityksen mukaisiin ja vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin markkinatilanteen huomioiden.

Riskienhallinta: ilmastoon liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja hallinnointi

Ilmastoon liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen vaaditaan paljon sijoittajalle sopivaa informaatiota.

Suomen Pankin oman, jo käytössä olevan tiedonhankinnan lisäksi vuoden 2022 aikana on tarkoitus saada käyttöön eurojärjestelmän kilpailuttama ilmastodatapalvelu.

Ulkoisen datan avulla salkun merkittävimpien vaikutusten tunnistaminen helpottuu ja tarkentuu. Tunnistamisen, arvioinnin ja riskienhallinnan lisäksi salkun vaikutuksista kerrotaan organisaation eri tasoille.

Lisäksi ulkoisia varainhoitajia seurataan säännöllisesti ilmastotavoitteiden, raportoinnin ja kyselyiden avulla. Nämä tulokset kuuluvat sijoitustoiminnan vaikutusten sisäisen raportoinnin piiriin.

Mittaaminen ja tavoitteet: salkun hiili-intensiteetin laskenta ja ilmastoriskien yhteismitallinen raportointi

Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan hiilineutraalisuustavoitteen määrittelyssä käytetään Kioton protokollassa mainittuja kasvihuonekaasuja, jotka konvertoidaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂e) markkinakäytännön mukaisesti.

Salkun hiili-intensiteetin laskennassa käytetään TCFD:n suosittelemaa salkun painotettua hiili-intensiteettilaskentamallia (waci, weighted average carbon intensity).

Laskennassa otetaan huomioon hiilijalanjälkilaskentamenetelmän luokista kaksi ensimmäistä: scope 1 eli sijoituskohteiden suorat päästöt ja scope 2 eli ostetun energian päästöt. Scope 3 eli arvoketjusta syntyvät päästöt voidaan ottaa mukaan myöhemmin. Tavoite koskee koko sijoitussalkkua pois lukien kultasijoitukset, joille ei ole vielä olemassa kansainvälistä laskentastandardia.

Lisäksi eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa tekivät alkuvuonna 2021 päätöksen ilmastoriskien yhteismitallisesta raportoinnista rahapolitiikan ulkopuolisista salkuista (englanniksi).

Yhteismitalliseen raportointiin tarvitaan yhteismitallista ilmastodataa, jota varten vuonna 2021 käynnistettiin yhteishankinta. Hankinnan tuloksia odotetaan alkuvuodesta 2022, jotta ensimmäiset raportit saadaan julkistettua vuoden 2023 ensimmäisen kvartaalin aikana.

Suomen Pankki on tehnyt salkuistaan hiilijalanjälkilaskentoja ja hyödyntänyt PACTA-työkalua (Paris Agreement Capital Transition Assessment) skenaarioanalyysien tekemisessä sijoitustoiminnastaan.

PACTA mittaa, onko sijoitussalkku Pariisin ilmastonsopimuksen mukainen, ja käyttää arvioinnissa erilaisia Pariisin sopimuksen mukaisia ilmastoskenaarioita.

Vuonna 2021 tehdyt hiilijalanjälki ja -intensiteettilaskennat koskevat korko- ja osakesijoituksia. Laskentaa ei ole tehty salkkutasolla kiinteistösijoituksista.

Hiililaskenta on kattanut 100 % valtioiden liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista, 98,9 % muista suorista korkosijoituksista ja 85,2 % osakesijoituksista. Laskennan on tehnyt Institutional Shareholder Services (ISS ESG).

Laskentojen ja analyysien tuloksia julkaistaan, kun eurojärjestelmän raportointisuositukset on päätetty.

Suomen Pankki osallistui vuonna 2021 ilmastoriskien mittareiden ja ilmastoraportoinnin kansainväliseen kehittämiseen

Suomen Pankin asiantuntijat ovat toimineet vuoden 2021 aikana aktiivisesti keskuspankeille suunnatuissa kansainvälisissä työryhmissä (muun muassa eurojärjestelmässä ja Network for Greening the Financial System -yhteistyöverkostossa), jotka käsittelevät erityisesti ilmastonmuutosraportointia sekä ilmastodatan hankintaa ja saatavuutta.

Työryhmät ovat esimerkiksi valmistelleet keskuspankeille soveltuvia raportointisuosituksia ja ilmastoriskien mittareita.

Lisäksi Suomen Pankin asiantuntijat ovat kertoneet ilmastotavoitteiden asettamiseen liittyvistä toimista sekä kansainvälisissä että kotimaisissa tilaisuuksissa.

Suomen Pankki on ilmastotavoitteiden edelläkävijä keskuspankkien joukossa

Suomen Pankki on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan koko sen sijoitusvarallisuuden, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei ole olemassa kansainvälistä laskentastandardia, tulee olla hiilineutraalia viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Suomen Pankki kuuluu ensimmäisten keskuspankkien joukkoon, joissa on asetettu sijoitussalkulle näin kattava hiilineutraaliustavoite. Tavoitteeseen pääsy riippuu siitä, miten valtiot onnistuvat Pariisin ilmastonsopimuksen tavoitteissa, sillä keskuspankkitoimintojen vuoksi Suomen Pankin varanto on painottunut valtioiden liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin.

Suomen Pankin osake- ja yrityslainasalkkujen hiilineutraalisuustavoitteeseen on mahdollista päästä jo ennen vuotta 2050. Osakesijoituksille onkin asetettu vuoden 2025 loppuun mennessä 50 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2021 tasosta laskettuna.

Suomen Pankin suorissa sijoituksissa rajoitetaan sijoituksia yksittäisiin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää hiili-, kaasu- ja öljyliiketoiminnoille asetetut raja-arvot seuraavasti:

• enintään 2 % liikevaihdosta tulee lämpöhiilestä
• enintään 5 % liikevaihdosta tulee hiilen energiakäytöstä
• enintään 10 % liikevaihdosta tulee öljynporauksesta
• enintään 40 % liikevaihdosta tulee kaasuntuotannosta.

Rajoitteet tulevat voimaan vuoden 2022 loppuun mennessä, jolloin myös asetetaan rajoituksia niin sanotuille epätyypillisille öljy- ja kaasuntuotantomuodoille, kuten arktiselle poraukselle ja öljyhiekalle.

Myös muiden omaisuuslajien hiilineutraalisuudelle on asetettu välitavoitteita. Välitavoitteita sekä tiekartan seuraavia vaiheita on kuvattu tiedotteessa.

Suomen Pankki on tehnyt kansainvälisen sitoumuksen vastuullisuudesta

Suomen Pankki on allekirjoittanut YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI, Principles for Responsible Investment) ensimmäisten keskuspankkien joukossa jo vuonna 2019.

Sitoutuminen periaatteisiin ei ole pelkästään symbolista, vaan periaatteiden allekirjoittajille on olemassa vähimmäisvaatimukset, jotka Suomen Pankki täyttää.

Suomen Pankin omat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ottavat huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvät ESG-tekijät.

Suomen pankin vastuullisen sijoittamisen periaatteet kattavat sen koko sijoitusomaisuuden, kun YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vähimmäisvaatimus on yli 50 % sijoitusomaisuudesta.

YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vähimmäisvaatimuksena on, että vastuullisen sijoittamisen toiminta on ylemmän tahon valvonnassa ja että periaatteiden käytännön toteutukseen on varattu joko sisäinen tai ulkoinen resurssi.

Suomen Pankissa vastuullisen sijoittamisen toimintaa valvoo johtokunta ja periaatteiden käytännön toteutukseen on käytössä henkilöstöresurseja.

YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajat myös sitoutuvat raportoimaan käyttäen niihin liittyvää erityistä raportointikehikkoa.

Suomen Pankki on myös jäsenenä kansainvälisessä keskuspankkien ja valvojien NGFS-ilmastoverkostossa (Network for Greening the Financial System). Se on yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä keskuspankeissa.

Lisäksi Suomen Pankki kuuluu kotimaiseen Finsif ry:hyn (Finland’s Sustainable Investment Forum). Se on kotimainen, vastuullista sijoittamista edistävä yhdistys.