5.1 Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta vuonna 2021

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden tuottokehitys oli vuonna 2021 positiivinen. Osake- ja kiinteistösijoitukset tuottivat erityisen hyvin. Korkosijoituksille vuosi oli haastava. Sijoitustoiminnan vastuullisuudessa otettiin vuoden aikana merkittäviä edistysaskelia.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan alaisia eriä, joita vuoden 2021 lopussa oli noin 11 mrd. euroa. Rahoitusvarallisuuteen eivät sisälly eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimiin liittyvät tase-erät, esimerkiksi rahapoliittiset osto-ohjelmat tai pankeille myönnetyt lainat.

Oman rahoitusvarallisuutensa koosta Suomen Pankki päättää ANFA-sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets) puitteissa.

Suomen Pankin omaa rahoitusvarallisuutta hallinnoidaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan tuotot ja riskit sekä vastuullisuusnäkökohdat. Vastuullisuus lisättiin vuonna 2021 neljänneksi pilariksi sijoitustoiminnan tavoitteisiin turvallisuuden, likvidiyden ja tuoton rinnalle. Sijoitustoiminnan vastuullisuudessa edistyttiin merkittävästi muillakin saroilla vuoden aikana.

Suomen Pankin valuuttavarannon koko on politiikkapäätös

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen Pankin valuuttavarannon koko ja jakautuminen valuutoittain on politiikkapäätös, joka perustuu varautumisperusteisiin näkökohtiin.

Päätös tehdään Suomen Pankin johtokunnassa tarvittaessa tai vähintään kolmen vuoden välein. Vuonna 2021 päätettiin valuuttakohtaiset tavoitetasot vuosille 2022–2024. Ne ovat Yhdysvaltain dollarille 5 mrd., Englannin punnalle 650 milj. ja Japanin jenille 95 mrd. yksikköä kyseistä valuuttaa.

Euroina vastaavat määrät olivat Yhdysvaltain dollarille 4,4 mrd., Englannin punnalle 773 milj. ja Japanin jenille 726 milj. euroa vuoden 2021 lopun valuuttakursseilla laskettuna.

Valuuttavarannon hoidolla on keskeinen rooli, kun Suomen Pankki huolehtii taloudellisesta valmiudestaan kohdata tulevaisuuden epävarmuuksia ja riskejä. Eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien on tarvittaessa siirrettävä valuuttavarantoa Euroopan keskuspankille (EKP). Sen lisäksi Suomen Pankissa varaudutaan muun muassa maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Rahoitusvarallisuuden sisältö

Vuoden 2021 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa (taulukko 5). Se koostui suorista ja epäsuorista korkosijoituksista, osake- ja kiinteistörahastosijoituksista, kultavarannosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (SDR, Special Drawing Rights).

Suorat ja epäsuorat valuuttamääräiset korkosijoitukset ja SDR-erät muodostavat valuuttavarannon. Valuuttamääräiset korkosijoitukset koostuvat Yhdysvaltain dollareista (USD), Englannin punnista (GBP) sekä Japanin jeneistä (JPY).

Suomen Pankin kultavarannon arvo oli 2,5 mrd. euroa vuoden 2021 lopussa. Kullassa ei tehty aktiivista sijoitustoimintaa vuonna 2021.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kasvoi vuoden 2021 aikana 936 milj. euroa erityisesti osakesalkun markkina-arvon nousun ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta.

Koronapandemian puhkeamisen takia Suomen Pankki käynnisti vuonna 2020 uudelleen suomalaisiin yritystodistuksiin sijoittamisen. Markkinatilanteen elvyttyä toiminta keskeytettiin toistaiseksi, ja viimeiset yritystodistukset erääntyivät salkusta vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana. Suomen Pankilla on valmius käynnistää toiminta uudelleen, mikäli markkinatilanne muuttuu.

Rahoitusvarallisuuden sijoituspolitiikka

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka koostuu korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Korkosijoituspolitiikka määrittelee Suomen Pankin sijoitustoiminnalle strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja valuuttakohtaisen korkoriskin tason. Sijoituspolitiikka luo strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa voidaan verrata. Varainhallintatoimisto voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Pitkäaikaisella sijoitustoiminnalla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Riskin ja tuoton suhde paranee koko taseen tasolla, kun varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Suomen Pankki päivittää vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet tarvittaessa ja vuosittain sijoituspolitiikan yhteydessä. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja vuoden 2021 käytännön toimet on kuvattu omassa osiossaan.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta vakaasta voitonjaosta valtiolle vakavaraisuutta vaarantamatta.

Rahoitusvarallisuuden korkosijoitukset

Suomen Pankilla oli vuoden 2021 lopussa suoria korkosijoituksia 5 765 milj. euron arvosta.

Niitä on tehty valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (55 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (27 %), vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (5 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (12 %) ja käteisinstrumentteihin (2 %).

Rahastomuotoisia korkosijoituksia oli yhteensä 264 milj. euron arvosta. Ne koostuivat kokonaisuudessaan sijoituksesta Bank for International Settlementsin (BIS) hallinnoimaan vihreiden velkakirjojen (Green Bond) rahastoon.

Korkosalkun korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio oli vuoden 2021 lopussa 1,8 vuotta. Korkosijoituksia tehdään korkean luottoluokituksen velkakirjoihin.

Pitkäaikainen sijoitustoiminta

Vuonna 2021 Suomen Pankin pitkäaikainen sijoitustoiminta koostui osake- ja kiinteistösijoituksista, jotka toteutettiin epäsuorasti rahastojen kautta. Salkun koko oli vuoden lopussa yhteensä 1 688 milj. euroa.

Osakesijoitukset on hajautettu kustannustehokkaasti sijoittamalla kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksiä seuraaviin passiivisiin ETF-rahastoihin (Exchange Traded Funds).

Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan eurooppalaiseen listaamattomaan rahastoon, joiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ovat siten helposti vuokrattavia. Tämä varmistaa sijoitusten tasaisen vuokratuoton pitkällä aikavälillä.

Rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2021 oli 8,6 % eli 866 milj. euroa (taulukko 6).

Maailmantalous elpyi rokotekattavuuden parantuessa ja edelleen keveän rahapolitiikan tukemana vuoden 2021 aikana. Inflaatio kiihtyi muun muassa energian hintojen nousun myötä, mistä seurasi, että korot nousivat varsinkin Yhdysvalloissa.

Korkojen nousun vuoksi korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen, –35,1 milj. euroa. Yhdysvaltain dollarin määräisten korkosijoitusten tuotto oli –28,7 milj. euroa, Englannin punnan määräisten –5,9 milj. euroa, Japanin jenin määräisten –0,4 milj. euroa ja euromääräisten –0,1 milj. euroa.

Pörssikurssit nousivat vuonna 2021 talouksien elpymisen ja yritysten hyvien tulosten ansiosta. Osakemarkkinoilla oli kuitenkin ajoittain epävarmuutta koronnosto-odotusten kasvun ja koronatilanteen ailahtelun takia. Suomen Pankin osakesijoitusten tuotto vuonna 2021 oli 23,1 % eli 273 milj. euroa.

Kiinteistörahastojen vuosittainen tuotto vaihtelee saatujen vuokrien ja kiinteistöjen arvonmuutosten mukaan. Vuonna 2021 kiinteistömarkkinat elpyivät edellisen vuoden tilanteesta, mikä näkyi transaktioaktiviteetin piristymisenä, arvostusten nousuna ja vuokranmaksukyvyn normalisoitumisena. Suomen Pankin kiinteistösijoitukset tuottivat 6,5 % eli 10 milj. euroa vuonna 2021.

Dollarin ja punnan vahvistuminen suhteessa euroon näkyi positiivisena arvonmuutostuottona, 483 milj. eurona. Korkosijoitusvarallisuuden valuuttamääräisten erien arvo nousi 378 milj. euroa, josta Yhdysvaltain dollari -osuuden muutos oli 349 milj. euroa, Englannin punta -osuuden 52 milj. euroa ja Japanin jeni -osuuden –23 milj. euroa. Osakevarallisuuden arvonmuutoksen osuus valuuttojen arvonmuutostuotosta vuonna 2021 oli 105 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski (value-at-risk 99 %, 1 pv) vaihteli 44 milj. eurosta 121 milj. euroon vuonna 2021 (kuvio 24).

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski. Valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus vuonna 2021

Euroopan keskuspankilla (EKP) on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi on annettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin. Suomen Pankki hallinnoi osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa.

EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2021 lopussa 1 141 milj. euroa.

Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta (englanniksi).