2.3 Rahapolitiikan toteutusta jatkettiin laajalla välineistöllä vuonna 2021

Vuonna 2021 eurojärjestelmä piti euroalueen rahoitusoloja suotuisina jatkamalla valtaosaa niistä toimista, jotka otettiin käyttöön koronakriisin myötä vuonna 2020. Eurojärjestelmä järjesti pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita pankeille edullisin ehdoin, säilytti koronapandemian takia tehdyt keskuspankkiluottojen vakuushelpotukset, jatkoi laajamittaisia arvopaperiostoja sekä ylläpiti keskuspankkien välisiä valuutanvaihtosopimuksia.

Suomen Pankki vastaa eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon keinot voidaan jakaa tavanomaisiin ja epätavanomaisiin.

Tavanomaisia toimia ovat vakuudelliset huutokauppamuotoiset rahoitusoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantovelvoite. Niillä ohjataan ensisijaisesti lyhyitä markkinakorkoja.

Epätavanomaisiin toimiin kuuluvat muun muassa arvopaperiostot, lainat pitempiaikaisina rahoitusoperaatioina ja vakuusehtojen muutokset. Ne ovat olleet rahapolitiikan keskiössä erityisesti finanssikriisin jälkeen, ja niiden avulla eurojärjestelmä ylläpiti rahoitusoloja suotuisina euroalueella myös vuonna 2021.

Korot pysyivät ennätyksellisen alhaisina

Eurojärjestelmän talletuskorko sekä perusrahoitusoperaation ja maksuvalmiusluoton korot pidettiin koko vuoden 2021 alempina kuin koskaan aiemmin eli –0,50, 0,00 ja 0,25 prosentissa (kuvio 9).

Kokouksestaan 22.7.2021 alkaen Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on viestinyt 8.7.2021 päivitetyn rahapolitiikan strategian mukaisesti, että nämä politiikkakorot tulevat pysymään nykyisellään tai alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua.

Muutos voi tapahtua vasta, kun EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.

Nykyään pankeilla on runsaasti talletuksia keskuspankeissa, joten talletuskorko on eurojärjestelmän tärkein politiikkakorko, sillä se ohjaa lyhimpien markkinakorkojen tasoa.

Yön yli -viitekorko €STR (englanniksi) ja siihen kiinnitetty eonia sekä pidemmät viitekorot, kuten kolmen ja kahdentoista kuukauden euriborit, pysyivät koko vuoden pienessä vaihteluvälissä lähellä EKP:n talletuskorkoa. Osana euroalueen viitekorkouudistusta eonia-korosta luovuttiin suunnitellusti vuoden 2021 lopussa.

Rahapolitiikan vastapuolijoukko säilyi Suomessa muuttumattomana

Voidakseen toimia rahapolitiikan operaatioiden vastapuolina luottolaitosten tulee olla vähimmäisvarantovelvollisia, rahoitusvalvonnan alaisia, rahoitusasemaltaan vakaita sekä täyttää operatiiviset vaatimukset.

Eurojärjestelmä päivitti vastapuolivaatimuksiaan lisäämällä vähimmäisomavaraisuusasteen yhdeksi rahoitusaseman vakauden mittareista. Samalla vähimmäisomavaraisuusasteesta tuli luottolaitoksia sitova omien varojen vaatimus EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti.

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolijoukko säilyi muuttumattomana. Vastapuolia oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 16. Joukko muodostui suomalaisista luottolaitoksista sekä pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivista sivuliikkeistä.

Vastapuoli voi hakea eurojärjestelmältä vakuudellista rahoitusta osallistumalla eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin. Se voi saada vakuuksia vastaan myös niin sanottua yön yli -maksuvalmiusluottoa, joka on maksettava takaisin seuraavana pankkipäivänä. Lisäksi maksuliiketarkoituksiin on mahdollista saada vakuudellista päivänsisäistä luottoa. Vastapuolet voivat myös tehdä talletuksia keskuspankkiin.

Eurojärjestelmä on määritellyt keskuspankkiluoton vakuuksille kelpoisuusvaatimukset, jotka on julkaistu EKP:n suuntaviivoissa, ja ne ovat samat koko euroalueelle.

Suomen Pankki on lisäksi antanut suuntaviivoja täydentävät kansalliset lisävaatimukset omille vastapuolilleen. Se päivitti sääntöjä ja suuntaviivoja vastapuolille ja asiakkaille vuoden aikana neljä kertaa.

Pitkistä rahoitusoperaatioista haettiin edelleen paljon rahoitusta kevennetyillä lainaehdoilla

Maturiteetiltaan pidemmät epätavanomaiset rahoitusoperaatiot olivat vuonna 2021 tärkeä osa eurojärjestelmän toimia suotuisten rahoitusolojen ylläpitämiseksi, kun euroalueen talous toipui koronapandemian aiheuttamista ongelmista.

Vuonna 2019 aloitetun kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III) piirissä toteutettiin neljä neljännesvuosittaista operaatiota vuonna 2021.

TLTRO-luottojen ehdot pysyivät kevennettyinä EKP:n neuvoston vuonna 2020 päättämän mukaisesti.

TLTRO-luottojen enimmäismäärä on 55 % kunkin pankin vuoden 2019 helmikuun lopun lainakannasta rahoitusalan ulkopuoliselle yksityiselle sektorille, lukuun ottamatta asuntolainoja. Luottojen juoksuaika on kolme vuotta.

TLTRO-luottojen korko on alempi pankeille, jotka kasvattavat nettolainanantoaan kotitalouksille ja yrityksille vertailuperiodilla suhteessa vertailuarvoon. Luottojen korko on kesäkuuhun 2022 asti pankeille alimmillaan 0,50 prosenttiyksikköä alle keskimääräisen EKP:n talletuskoron. Eurojärjestelmä ei ole aiemmin myöntänyt pankeille luottoja EKP:n talletuskorkoa alhaisemmalla korolla.

Lisäksi eurojärjestelmä toteutti neljä pandemiaan liittyvää pitempiaikaista PELTRO-rahoitusoperaatioita (pandemic emergency longer-term refinancing operations), joissa tarjottiin maturiteetiltaan noin yhden vuoden mittaista rahoitusta.

PELTRO-operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. Kunkin operaation korko on 0,25 prosenttiyksikköä alle kyseisen operaation juoksuajan keskimääräisen perusrahoitusoperaation koron.

Pankit ovat edelleen hakeneet etenkin TLTRO-luottoja aktiivisesti. Eurojärjestelmän avoimien luottojen määrä kasvoi vuoden 2021 aikana noin 1 800 mrd. eurosta yli 2 200 mrd. euroon. Summa koostuu lähes yksinomaan TLTRO-luotoista.

Suomalaisilla pankeilla oli vuoden 2021 lopussa avoinna olevia TLTRO-luottoja yhteensä 36 mrd. euron edestä, kun vuoden 2020 lopussa summa oli 22 mrd. euroa.

TLTRO-operaatioiden osallistujamäärät pysyivät edelleen verrattain suurina. Esimerkiksi maaliskuun operaatiosta luottoja haki eurojärjestelmässä 425 pankkia.

Pankeilla oli myös mahdollisuus maksaa TLTRO III -operaatioista hakemaansa rahoitusta takaisin aikaistetusti syyskuussa ja joulukuussa 2021. Eurojärjestelmän tasolla pankit maksoivat rahoitusta aikaistetusti takaisin yhteensä lähes 140 mrd. euron verran. Suomalaiset pankit eivät käyttäneet aikaistetun takaisinmaksun mahdollisuutta.

Kokouksessaan 16.12.2021 EKP:n neuvosto ei tehnyt päätöstä uusien TLTRO- tai PELTRO-operaatioiden toteuttamisesta vuonna 2022. Se kuitenkin totesi arvioivansa TLTRO-operaatioiden tilannetta uudelleen tasaisin väliajoin. Se myös ilmoitti tarkkailevansa edelleen pankkien rahoitusolojen kehitystä ja pyrkivänsä varmistamaan, ettei TLTRO-rahoituksen erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä.

Dollarimääräisten rahoitusoperaatioiden kysyntä pieneni koronakriisiä edeltävälle alhaiselle tasolle

Eurojärjestelmä varmisti globaalisti merkittävien valuuttojen saatavuuden ylläpitämällä olemassa olevia järjestelyjä muiden keskuspankkien kanssa. Eurojärjestelmän ja Yhdysvaltain, Englannin, Japanin, Sveitsin ja Kanadan keskuspankkien välinen pysyvä valuutanvaihtojärjestely säilyi ennallaan.

Eurojärjestelmä tarjosi edelleen dollarimääräistä rahoitusta vuonna 2021 maaliskuussa 2020 alennetulla hinnalla.

EKP:n neuvosto kuitenkin päätti huhtikuussa 2021 keskeyttää kolmen kuukauden pituiset dollarimääräiset rahoitusoperaatiot 1.7.2021 alkaen. Markkinoilla dollarimääräisen rahoituksen hinta oli laskenut ja saatavuus oli kohentunut. Lisäksi dollarimääräisen rahoituksen kysyntä operaatioissa oli vähentynyt merkittävästi. Kolmen kuukauden pituiset operaatiot voidaan kuitenkin tarvittaessa ottaa uudelleen käyttöön.

Dollarimääräisten rahoitusoperaatioiden kysyntä oli vuonna 2021 selvästi vähäisempää kuin vuonna 2020.

Dollarimääräisiin operaatioihin ei osallistunut Suomen Pankin vastapuolia vuonna 2021.

Eurojärjestelmä varmisti edelleen kriisitilanteessa tarvittavan euromääräisen likviditeetin saatavuuden myös euroalueen ulkopuolella. Kuten EKP:n neuvosto oli aiemmin päättänyt, vuonna 2020 euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa (EUREP) aloitettu takaisinostojärjestely (repo facility), Kroatian ja Bulgarian keskuspankkien kanssa solmitut valuutanvaihtosopimukset sekä Albanian, Pohjois-Makedonian, Romanian, San Marinon, Serbian ja Unkarin keskuspankkien kanssa solmitut kahdenväliset takaisinostojärjestelyt (repo line) ovat voimassa maaliskuuhun 2022 asti.

Tavanomaisista rahoitusoperaatioista ei juurikaan kysyntää

Eurojärjestelmä toteutti viikoittaiset perusrahoitusoperaatiot ja säännölliset kolmen kuukauden mittaiset pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti. Nämä rahoitusoperaatiot toteutetaan jatkossakin tällä tavalla niin kauan kuin on tarpeen.

Vuonna 2021 pankit täyttivät eurojärjestelmässä lainatarpeensa etenkin pitempiaikaisista ja edullisemmista epätavanomaisista operaatioista. Ne hakivat vain niukasti luottoja säännöllisistä operaatioista.

Likviditeettiylijäämä kasvoi entistäkin suuremmaksi

Euroalueen pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti eli pankkien keskuspankissa pitämät vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävät talletukset kasvoivat vuonna 2021 noin 800 mrd. eurolla eli noin 4 100 mrd. euroon (kuvio 12).

Suomen Pankkiin tehtiin vuonna 2021 vähimmäisvarantovaateen ylittäviä talletuksia keskimäärin 151 mrd. euroa, kun vuonna 2020 määrä oli 104 mrd. euroa. Vähimmäisvarantovelvoite oli keskimäärin vain noin 4 mrd. euroa. Vuoden 2021 lopussa talletuksia oli 125 mrd. euroa, kun vuoden 2020 lopussa määrä oli 111 mrd. euroa (kuvio 13).

Kasvu johtui etenkin koronakriisin myötä jatkuneista eurojärjestelmän arvopaperiostoista ja pankkien lisääntyneistä TLTRO-luotoista.

Suomen Pankkiin tehtyjen ylimääräisten eli vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävien keskuspankkitalletusten osuus koko eurojärjestelmässä tehdyistä ylimääräisistä talletuksista pieneni hieman edellisestä vuodesta, keskimäärin 3,6 prosenttiin.

Suurimmalle osalle ylimääräisestä likviditeetistä maksetaan EKP:n talletuskorkoa, mutta lokakuussa 2019 käyttöön otetun porrastetun talletuskorkojärjestelmän myötä tietylle kiintiölle maksetaan nollakorkoa.

Kiintiön koko (kuusi kertaa vähimmäisvarantovelvoite) pysyi koko vuoden 2021 vakiona.

Suomalaiset pankit käyttivät porrastetun talletuskorkojärjestelmän negatiivisesta korosta vapautetun kiintiön lähes täysimääräisesti hyväkseen.

Kokouksessaan 16.12.2021 EKP:n neuvosto kertoi tarkistavansa porrastetun talletuskorkojärjestelmän mitoitusta. Se halusi varmistaa, etteivät negatiiviset korot häiritse pankkien roolia rahapolitiikan välittymisessä, kun ylimääräistä likviditeettiä on runsaasti.

Eurojärjestelmä jatkoi koronapandemian vuoksi tehtyjä vakuushelpotuksia vuonna 2021

EKP:n neuvosto teki vuoden 2020 aikana useita keskuspankkiluoton vakuuksiin liittyviä päätöksiä, joiden tarkoituksena on turvata pankkien keskuspankkirahoitus vaikeassakin tilanteessa. EKP:n neuvosto oli päättänyt edellisen vuoden joulukuussa, että kyseisiä vakuushelpotuksia jatketaan kesäkuuhun 2022 asti.

Näihin vuonna 2020 alkaneisiin väliaikaisiin vakuushelpotuksiin kuului muun muassa vakuuskelpoisten omaisuuserien aliarvostusten laskeminen 20 prosentilla. Näin samoilla vakuuksilla voi saada enemmän luottoa keskuspankista.

Eurojärjestelmä päivitti vakuuskehikkoaan myös vuonna 2021. Eurojärjestelmä alkoi muun muassa hyväksyä vakuutena jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä, joiden kuponkikorko on sidottu kestävän kehityksen tavoitteisiin (SPT, sustainability performance targets).

Suomen Pankki piti voimassa kansalliset toimet vakuuksien riittävyyden turvaamiseksi. Syksyllä 2020 käyttöön otettu lisälainasaamiskehikko säilyi ennallaan vuoden 2021 aikana, lukuun ottamatta pidennyksiä kehikossa hyväksyttyjen takausten myöntämisaikaan.

Pantattujen vakuuksien määrä kasvoi edelleen

Vuoden 2021 aikana eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien kokonaismäärä kasvoi edelleen. Kasvu kuitenkin hidastui edellisvuodesta. Vuonna 2020 vakuuksien kokonaismäärä kasvoi noin 47 % ja vuonna 2021 21 % edelliseen vuoteen verrattuna (kuvio 14).

Pankeilla oli vuonna 2021 eurojärjestelmän keskuspankeille toimitettuna vakuuksia keskimäärin yhteensä noin 2 800 mrd. euron arvosta, kun vuonna 2020 niitä oli pantattu keskimäärin noin 2 300 mrd. euron arvosta.

Myös Suomen Pankin vastapuolten toimittamien vakuuksien määrä kasvoi edelleen vuonna 2021. Vakuuksia oli pantattuna Suomen Pankille vuonna 2021 keskimäärin noin 40 mrd. euron edestä, kun edellisvuonna vastaava luku oli noin 27 mrd. euroa.

Suomen Pankin vastapuolten keskimääräinen vakuusylijäämä oli 20 %. Se on Suomen Pankille pantatuista vakuuksista se osuus, joka ylittää avoinna olevien rahapolitiikan luottojen määrän.

Lainasaamiset ja pankkien katetut velkakirjat edelleen suosituimmat vakuuslajit

Vakuuslajeittain tarkasteltuna eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien jakaumassa tapahtui pieniä muutoksia. Valtionhallinnon liikkeeseen laskemien arvopaperien, pankkien katettujen joukkolainojen ja lainasaamisten osuudet kaikista vakuuksista kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

Lainasaamisten osuuden kasvu johtuu muun muassa pandemia-aikana tehtyjen kansallisten keskuspankkien lisälainasaamiskehikoiden laajentumisesta. Myös lainasaamisten aliarvostusten keventäminen ja siitä seurannut vakuusarvojen nousu vaikuttivat kasvuun.

Lainasaamiset olivatkin koko eurojärjestelmän eniten vakuutena käytetty omaisuuserä (32 % kaikista vakuuksista). Seuraavaksi käytetyin omaisuuserä olivat pankkien katetut joukkolainat (25 %), ja kolmanneksi suurimman osuuden muodostivat valtionhallinnon liikkeeseen laskemat arvopaperit (16 %).

Suomen Pankin vastapuolet suosivat vakuuksina erityisesti pankkien liikkeeseen laskemia katettuja joukkolainoja. Niiden osuus kaikista toimitetuista vakuuksista kasvoi peräti 53 prosenttiin (kuvio 15).

Toiseksi eniten Suomessa toimitettiin vakuudeksi lainasaamisia (23 %) ja kolmanneksi valtion- ja aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkakirjoja (9 %).