2.2 Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja sen valmistelu vuonna 2021

Rahapolitiikka pysyi vuoden 2021 aikana edelleen hyvin kevyenä. EKP:n neuvosto täsmensi heinäkuussa hintavakaustavoitetta tarkoittamaan symmetristä kahden prosentin inflaatiotavoitetta keskipitkällä aikavälillä. Joulukuussa se päätti, että pandemiaan liittyvä PEPP-osto-ohjelma päättyy maaliskuussa 2022.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on ylläpitää euroalueen hintavakautta.

Euroopan keskuspankin neuvoston määritelmän mukaan hintavakaustavoite tarkoittaa sitä, että kuluttajahintojen vuotuisen kasvuvauhdin tulee olla keskipitkällä aikavälillä symmetrisesti kaksi prosenttia. Näin rahan arvo säilyy kutakuinkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.

Rahapolitiikka tukee mahdollisuuksien mukaan muita EU:n talouspolitiikan tavoitteita, kuten kestävää talouskasvua ja työllisyyttä, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Eurojärjestelmään kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki (EKP). Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteiseen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on eurojärjestelmän ylimmän päättävän elimen, EKP:n neuvoston, jäsen.

Ohjauskorot pysyivät muuttumattomina, pandemiaan liittyvä osto-ohjelma päättyy

EKP:n rahapolitiikka pysyi vuonna 2021 edelleen hyvin kevyenä.

EKP:n neuvosto piti ohjauskorkonsa ennallaan koko vuoden. Perusoperaatioiden korko oli 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko –0,50 %.

Korot ovat olleet tällä tasolla syyskuusta 2019 lähtien. Neuvosto ennakoi korkojen säilyvän tällaisina, kunnes omaisuuserien netto-ostot päättyvät.

Rahapolitiikan epätavanomaisiin toimiin kuuluvan laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostot pysyivät 20 mrd. euron kuukausivauhdissa vuonna 2021.

Joulukuussa 2021 tehtiin päätös, että pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP, pandemic emergency purchase programme) päättyy maaliskuussa 2022. Sen jälkeeen laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelmaa (APP, asset purchase programme) kasvatetaan 40 mrd. euroon toisella neljänneksellä siten, että näitä ostoja vähennetään 30 mrd. euroon kolmannella neljänneksellä 2022 ja edelleen 20 mrd. euroon lokakuussa 2022.

Samalla päätettiin, että laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelmassa takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoitukset jatkuvat kutakuinkin täysmääräisinä vielä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan, kun on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Eurojärjestelmän tase oli hieman yli 8 500 mrd. euroa vuoden 2021 lopussa.

Alkuvuoden epävarmat kasvunäkymät pitivät rahapolitiikan viritystä hyvin kevyenä

EKP:n neuvosto arvioi tammikuussa 2021, että euroalueen talouskasvu ja lähiajan näkymät ovat vielä  heikot. Myös inflaatiopaineet olivat yhä vaimeat.

Näiden arvioiden perusteella EKP:n neuvosto päätti tammikuun kokouksessaan pitää elvyttävän rahapolitiikan virityksen ennallaan.

Talousnäkymät olivat keväällä 2021 edelleen heikot

Maaliskuun 2021 rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että koronapandemia näyttäisi hidastaneen euroalueen talouskasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tilanteen odotettiin kuitenkin paranevan loppuvuonna. Inflaatio oli lievässä nousussa tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun vuoksi, mutta kokonaisuutena inflaatiopaineet arvioitiin yhä vaimeiksi.

EKP:n asiantuntijat pitivät euroalueen BKT:n kasvuennusteen muuttumattomana (4,0 % vuonna 2021, 4,1 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023), mutta korottivat vuosien 2021 ja 2022 inflaatioennusteita.

Inflaation ennakoitiin olevan 1,5 % vuonna 2021, 1,2 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023. Suhteessa joulukuun 2020 ennusteeseen EKP:n asiantuntijat korottivat vuosien 2021 ja 2022 inflaatioennusteita lähinnä tilapäisten seikkojen ja energian hinnannousun vuoksi.

Näiden arvioiden perusteella suotuisten rahoitusolojen säilyttäminen yli pandemiaperiodin nähtiin välttämättömäksi. Rahoitusoloista ja inflaationäkymistä tekemänsä arvion perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti, että netto-ostoja PEPP-ohjelmassa on syytä merkittävästi nopeuttaa toisella vuosineljänneksellä verrattuna vuoden 2021 alkukuukausiin.

PEPP-netto-ostot pysyvät silti sovitussa maksimissaan, siis enintään 1 850 mrd. euron ostokuoren suuruisina maaliskuun 2022 loppuun saakka. Muilta osin rahapolitiikan viritys pidettiin ennallaan.

Huhtikuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi koronapandemian varjostavan yhä kasvunäkymiä. Talouskasvun odotettiin kuitenkin vahvistuvan loppuvuonna.

Inflaatio oli edelleen lievästi noussut tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun vuoksi. Rahoitusolot olivat säilyneet suotuisina.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan huhtikuussa 2021.

Kesällä 2021 koronapandemia hellitti ja odotukset talouskasvun elpymisestä vahvistuivat

Kesäkuussa EKP:n neuvosto arvioi, että talouskasvu lähtee kiihtymään vuoden jälkipuoliskolla.

Inflaatio oli nopeutunut edelleen tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun siivittämänä. Inflaation odotettiin edelleen kiihtyvän loppuvuonna ennen kuin se hidastuisi vuoden 2022 alussa.

Rahoitusolot olivat säilyneet suotuisina, kutakuinkin samanlaisina kuin maaliskuussa, huolimatta markkinakorkojen noususta.

Koska alkuvuoden talouskasvu osoittautui odotettua paremmaksi, eurojärjestelmän asiantuntijat nostivat kesäkuussa kuluvan ja seuraavan vuoden kasvuennustetta euroalueen BKT:n kasvusta (4,6 % vuonna 2021, 4,7 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023).

Myös inflaatioennustetta vuosille 2021 ja 2022 korotettiin tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun vuoksi. Yleisen YKHI-kuluttajahintainflaation EKP:n asiantuntijat arvioivat olevan 1,9 % vuonna 2021, 1,5 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan kesäkuussa 2021.

Heinäkuun alussa EKP:n neuvosto tiedotti rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnista. EKP:n neuvosto tarkensi hintavakaudesta johdettua inflaatiotavoitetta siten, että se on jatkossa symmetrisesti kahden prosentin inflaatiotavoite keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto lisäsi myös suunnitelman ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategian muihin tavoitteisiin, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Heinäkuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että toisen neljänneksen vahvan talouskasvun odotetaan jatkuvan myös kolmannella neljänneksellä. Koronapandemian uuden delta-muunnoksen nähtiin kuitenkin muodostavan merkittävän heikompaaan suuntaan viittaavan riskin tälle hyvälle talousnäkymälle.

Inflaatio oli edelleen kiihtynyt hieman, mutta sen arvioitiin olevan tilapäistä. Rahoitusolojen katsottiin myös säilyneen suotuisina.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan heinäkuussa 2021.

Syksyllä 2021 ennakoitu talouskasvu vahvistui

Syyskuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että kuluvan vuoden talouskasvu on ollut ripeää.

Inflaatio on ollut ennakoitua nopeampaa tilapäisten tekijöiden ja energian hinnannousun vuoksi. Lisäksi rahoitusolot ovat olleet suotuisat.

Samankaltainen näkemys välittyi myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2021 ennusteessa, kun BKT:n ennakoitiin kasvavan 5,0 % vuonna 2021, 4,6 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023.

Inflaation ennakoitiin olevan 2,2 % vuonna 2021, 1,7 % vuonna 2022 ja 1,5 % vuonna 2023. Edelleen korostettiin, että inflaatioennusteiden korottaminen johtui lähinnä tilapäisistä seikoista ja energian hinnannoususta.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti, että rahoitusolot voidaan pitää suotuisina, vaikka pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin kahdella edellisellä vuosineljänneksellä.

EKP:n neuvosto ilmoitti myös pitävänsä muun rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan syyskuussa 2021.

Lokakuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että vahvan talouskasvun odotetaan jatkuvan, vaikkakin aavistuksen ennakoitua hitaampana.

Inflaatio oli edelleen kiihtynyt hieman, mutta tämän nähtiin olevan laajalti seurausta energian hinnannoususta ja siitä, että kysyntä on ylittänyt tuotantorajoitteisen tarjonnan. Rahoitusolojen katsottiin myös säilyneen suotuisina.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan lokakuussa 2021.

Loppuvuoden suotuisat näkymät mahdollistivat päätöksen, että tulevaisuudessa rahapolitiikan elvytystä vähennetään vaiheittain

Joulukuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että talouskasvu jatkuu myös seuraavana vuonna vahvana, vaikkakin hieman hitaampana.

Pandemian uusi omikronmuunnos levisi loppuvuonna ja varjosti talousnäkymiä. Inflaatio oli edelleen kiihtynyt, marraskuussa jo 4,9 prosenttiin. Tämän nähtiin olevan laajalti seurausta energian hinnannoususta ja siitä, että kysyntä on ylittänyt tuotantorajoitteisen tarjonnan.

Inflaation kiihtymisen katsottiin kuitenkin edelleen olevan tilapäistä ja hellittävän vuonna 2022, kun tilapäiset tekijät väistyisivät asteittain.

Eurojärjestelmän asiantuntijat arvioivat joulukuun ennusteessa euroalueen BKT:n kasvavan 5,1 % vuonna 2021, 4,2 % vuonna 2022, 2,9 % vuonna 2023 ja 1,6 % vuonna 2024.

Vuoden 2022 talouskasvua pienennettiin ja vuoden 2023 talouskasvua suurennettiin syyskuun ennusteesta. Inflaatioarviota korotettiin kauttaaltaan syyskuun ennusteesta. Yleisen YKHI-kuluttajahintainflaation vauhdin EKP:n asiantuntijat arvioivat olevan 2,6 % vuonna 2021, 3,2 % vuonna 2022, 1,8 % vuonna 2023 ja 1,8 % vuonna 2024.

EKP:n neuvosto arvioi joulukuussa, että talouskasvun kiihtyminen ja inflaation nopeutuminen lähemmäksi inflaatiotavoitetta mahdollistaa vaiheittaisen osto-ohjelmien vähennyksen seuraavina vuosineljänneksinä.

EKP:n arvion mukaan pandemiaan liittyvässä PEPP-osto-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja maltillisempaan tahtiin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. PEPP -ohjelmaa jatketaan sovitusti vuoden 2022 maaliskuun loppuun.

Päätöksen mukaan PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien uudelleensijoituksia voidaan käyttää joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin, jos pandemia uhkaa uudelleen johtaa markkinoiden eriytymiseen.

Osto-ohjelmien vaiheittaisen vähentämisen on oltava yhteensopiva rahapolitiikan virityksen kanssa, joka tähtää siihen, että inflaatio vakautuu lähelle 2 prosentin symmetristä inflaatiotavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto päätti lisätä kuukausittaisia omaisuuserien APP-osto-ohjelman netto-ostoja 40 mrd. euroon vuoden 2022 toisella neljänneksellä. APP-netto-ostoja päätettiin vähentää 30 mrd. euroon vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Lokakuusta 2022 eteenpäin APP-netto-ostot supistuvat 20 mrd. euron kuukausivauhtiin, jota jatketaan niin pitkään kuin on tarpeen vahvistaamaan politiikkakorkojen elvyttävää vaikutusta.

EKP:n neuvosto odottaa netto-ostojen päättyvän vähän ennen kuin politiikkakorkoja aletaan nostaa.

Kevyt rahapolitiikka tukee euroalueen talouskehitystä

EKP:n rahapolitiikka tuki talouden kasvua vuoden 2021 aikana. Kevyen rahapolitiikan tarkoitus oli varmistaa, että rahoitusolot olivat suotuisat kaikilla talouden sektoreilla.

Kevyt rahapolitiikka auttoi pitämään pankkiluottojen tarjonnan runsaana ja helpotti rahoituksen saantia. Kotitalouksien ja yritysten lainansaannin helpottuminen edisti kulutusta ja yritysten investointeja. Sitä kautta se vahvisti myös talouskasvua ja hintapaineiden voimistumista euroalueella.

EKP:n elvyttävä rahapolitiikka pyrki näin tukemaan inflaatiovauhdin vakaata palautumista lähemmäksi symmetristä kahden prosentin inflaatiotavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto arvioi, että tavoitteellisen ja kasvuystävällisen fiskaalielvytyksen tulisi edelleen täydentää rahapolitiikkaa. Tämä auttaa myös taloutta sopeutumaan rakenteellisiin muutoksiin.

NextGenerationEU-ohjelman (NGEU) ja Fit for 55 -ilmastopaketin tehokkaat toimeenpanot myötävaikuttavat vahvempaan, vihreämpään ja tasaisempaan kasvun elpymiseen euroalueella.

Makrovakauspoliittiset toimet ovat jatkossa ensisijaisia rahoitusvakauden vaalimisessa

Rahapolitiikkastrategian uudelleenarvioinnin mukaisesti EKP:n neuvosto tulee arvioimaan kahdesti vuodessa rahapolitiikan ja rahoitusvakauden vuorovaikutusta.

Elvyttävä rahapolitiikka tukee talouskasvua, mikä vahvistaa yritysten ja rahoitusinstituutioiden taseita ja ehkäisee markkinoiden eriytymisriskiä. Samaan aikaan kuitenkin elvyttävä rahapolitiikka on lisännyt keskipitkän aikavälin riskejä kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoilla, mikä edellyttää näiden markkinoiden tarkkaa seurantaa.

EKP:n neuvosto katsoo, että makrovakauspoliittisten toimien tulee olla ensisijaisia keinoja vaalia rahoitusvakautta ja vastata näihin keskipitkän aikavälin haasteisiin.