Suomen Pankki ylläpitää osaltaan rahoitusvakautta Suomessa. Se arvioi rahoitusjärjestelmän riskejä, tuottaa rahoitustilastoja ja valmistelee makrovakauspolitiikkaa. Vuonna 2021 Suomen Pankki edisti kotimaista rahoitusvakautta erityisesti liiallista velkaantumista ehkäisevillä toimenpiteillä. Rahoitussektorin rooli ilmastonmuutoksen torjujana korostui.

Rahoitusvakaus vallitsee, kun rahoituksen välittäjien, markkinoiden ja markkinainfrastruktuurien muodostama rahoitusjärjestelmä kykenee selviytymään häiriöistä ja rahoitusmarkkinoiden tasapainottomuuksien purkautumisesta.

Rahoitusvakauden vallitessa rahoituksen välityksessä ei ilmene niin vakavia häiriöitä, että ne häiritsisivät reaalitaloutta merkittävästi.

Rahoitusjärjestelmän vakaus on edellytys yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle. Sen ylläpitäminen on yksi Suomen Pankin päätehtävistä.

Vuonna 2021 Suomen Pankki kiinnitti paljon huomiota kotitalouksien velkaantumisen riskeihin

Rahoitusvakausuhkia on mahdollista lieventää puuttumalla ongelmiin ajoissa makrovakauspolitiikan keinoin eli ehkäisemällä finanssialan riskejä, edistämällä sen häiriönsietokykyä ja kehittämällä sääntelyä.

Suomen Pankki on jo pitkään korostanut, että asunto- ja taloyhtiölainoihin ja kotitalouksien velkaantumisen jatkuvaan kasvuun liittyvät haavoittuvuudet ovat Suomessa suuria.

Koronapandemian aikana kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat kasvaneet edelleen.

Vuonna 2021 Suomen Pankki painottikin, että kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tulisi saada viipymättä käyttöön uusia kohdennettuja makrovakausvälineitä, kuten enimmäisvelkasuhde eli velkakatto sekä asunto- ja taloyhtiölainojen pituusrajoitus.

Välineiden tulisi ulottua kaikkeen luotonantoon, myös pankkisektorin ulkopuolelle.

Ajankohtaiset teemat näkyivät rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja rahoitusmarkkinatilastoinnin kehittämisessä

Vuonna 2021 Suomen Pankki valmisteli makrovakauspäätöksiä, analysoi toimintaympäristöä, arvioi politiikan ja päätösten vaikutuksia ja osallistui makrovakauspolitiikan kehittämiseen.

Ajankohtaiset teemat näkyivät myös Suomen Pankin tilastojen kehityksessä. Tilastoja laajennettiin uusilla kotitalouksien velkaantumista ja asuntomarkkinoiden kehitystä kuvaavilla tiedoilla.

Lisäksi Suomen Pankki jatkoi rahoituksen välittämisen digitalisoitumisen seurantaa sekä muutoksen seurausten analyysiä. Vuonna 2021 työ laajeni selvityksellä digitaalisten kanavien käytöstä lainanannossa.

Yritysrahoituksen seurantaa ja analyysiä Suomen Pankki kehitti käynnistämällä Tilastokeskuksen kanssa data-akatemiahankkeen sekä aloittamalla kestävän kehityksen mittariston kehitystyön.

Suomen Pankki teki sekä sääntelyn että tilastojen kehittämisen saralla kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti.

Rahoitussektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa

Ilmastonmuutos on uhka myös rahoitusvakaudelle. Huolta aiheuttavat sekä säiden ääri-ilmiöistä johtuvat aineelliset vahingot että ilmastopolitiikasta aiheutuvat siirtymäriskit eli hiili-intensiivisten sijoitusten arvonalennus vähähiiliseen talouteen siirryttäessä.

Vuonna 2021 Suomen Pankki osallistui kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitti edelleen omia analyysivalmiuksiaan ja ‑aineistojaan rahoitussektorin kotimaisten ilmastoriskien arvioimiseksi. Lisäksi se käynnisti projektin pankkien yrityslainakannan hiilijalanjäljen laskemiseksi.

Euroopan tasollakin otettiin vuonna 2021 merkittäviä askeleita, kun EU määritteli kestävän toiminnan ja toi ilmastoriskien hallinnan lainsäädäntöön.



Seuraava artikkeli

Kotitalouksien velkaantumista hillitsemällä tuetaan rahoitusmarkkinoiden vakautta