Suomen Pankki jatkoi vuoden 2021 aikana rahoituksen välityksen digitalisoitumisen seurantaa sekä muutoksen seurausten analyysiä. Se julkaisi vuoden aikana artikkelin rahoituksen välityksen monipuolistumisesta Suomessa, teki kartoituksen digitaalisten kanavien käytöstä suomalaisessa pankkikentässä ja syvensi kansainvälistä, digitalisaatioon ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä.

Kesällä Suomen Pankki julkaisi Euro ja talous -artikkelin monipuolistuvasta ja digitalisoituvasta luotonannosta Suomessa. Artikkelissa perehdyttiin siihen, miten digitalisaation vaikutukset näkyvät suomalaisten kotitalouksien ja yritysten luotonannossa, ja kuvattiin, minkälaiset eri tekijät toimivat suomalaisessa rahoituskentässä.

Vaikka Suomessa valtaosan lainoista myöntävät yhä pankit, kasvaa uusien toimijoiden ja toimintamallien osuus luotonannosta sekä pankkisektorin sisällä että sen ulkopuolella.

Suomen Pankki laajensi digitalisaation seurantaa selvityksellä digitaalisten kanavien käytöstä lainanannossa. Selvityksessä kartoitettiin sitä, miten pankit hyödynsivät lainanannossaan digitaalisia kanavia, kuten mobiili- tai verkkopankkia, ja mikä merkitys pankin ulkopuolisilla kanavilla, kuten vertailu- ja kilpailutussivustoilla, on pankkien luotonannolle.

Digitaalisten kanavien käytön lisäksi kyselyssä selvitettiin sitä, miten suuri osuus lainanmyöntöpäätöksistä tehtiin automatisoidusti niin, ettei toimihenkilö osallistunut lainapäätökseen.

Digitaalisten kanavien merkitys luotonannossa on suuri

Tulosten perusteella digitaalisilla kanavilla on merkittävä rooli lainojen myöntämisessä, mutta konttoriasioinnilla on edelleen paikkansa.

Esimerkiksi kotitalousluotoissa lainahakemus tehtiin yleensä digitaalisesti, mutta lainojen myöntämisen myöhemmissä vaiheissa digitaalisen asioinnin osuus pieneni.

Poikkeuksen tähän tekivät vakuudettomat kulutusluotot, joista suurin osa myönnettiin digitaalisissa kanavissa niin, ettei esimerkiksi konttorissa asiointia tarvittu. Vakuudettomissa kulutusluotoissa korostui myös automaattipäätösten osuus lainapäätöksistä, kun muissa lainatuotteissa automaattipäätösten osuus jäi selvästi pienemmäksi.

Lainojen myynti pankin ulkopuolisissa kanavissa korostui erityisesti niin sanotuilla digipankeilla, joilla ei ole omaa konttoriverkostoa.

Kansainvälisellä yhteistyöllä laajempi ymmärrys digitalisaatiosta

Kansainvälisessä yhteistyössä korostui keskuspankkien välisen yhteistyön lisääminen. Yksi esimerkki siitä on Euroopan keskuspankin (EKP), eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien ja Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) yhteistyö BIS:n innovointikeskuksen (englanniksi) toimipisteiden perustamiseksi euroalueelle, Frankfurtiin ja Pariisiin.

Vuonna 2019 perustetun BIS:n innovointikeskuksen tarkoituksena on tunnistaa ja jakaa näkemyksiä finanssiteknologian kehitystrendeistä, kehittää teknologiaa globaalin finanssijärjestelmän toiminnan parantamiseksi ja toimia keskuspankkien asiantuntijaverkoston kokoontumisalustana innovaatioihin liittyvissä asioissa.

Innovointikeskuksen ohjelma keskittyy kuuteen eri pääteemaan, jotka on arvioitu tärkeiksi niin innovointikeskukselle kuin keskuspankeille. Pääteemoihin kuuluvat esimerkiksi keskuspankkien digitaaliset valuutat ja vihreä rahoitus.

BIS:n innovointikeskuksen fasilitoima asiantuntijaverkosto (BIS Innovation Network) tähtää keskuspankkien asiantuntijoiden välisen yhteistyön lisäämiseen BIS:n innovointikeskuksen mandaattiin kuuluvissa asioissa.

Verkosto kokoontui ensimmäistä kertaa tammikuussa. Verkostossa on edustajia eri keskuspankeista ympäri maailman; Suomen Pankista on mukana kaksi edustajaa.

Jaa artikkeli