Vaikuttaminen ja yhteistyö
6.4 Suomen Pankin kansainvälinen yhteistyö vuonna 2021
Keskuspankkipolitiikkaan liittyvät talouskysymykset ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, joten niiden ratkaiseminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Koronapandemian vuoksi yhteistyötä tehtiin vuonna 2021 pääosin virtuaalisesti.
Eurojärjestelmä on Suomen Pankin merkittävin yhteistyöverkosto.
Lisäksi Suomen Pankki osallistuu kansainvälisten ja eurooppalaisten instituutioiden sekä komiteoiden toimintaan ja tekee yhteistyötä muiden maiden keskuspankkien kanssa.
Suomen Pankki vastaa Suomen suhteista Kansainväliseen valuuttarahastoon
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF, International Monetary Fund) on 190 jäsenmaasta koostuva järjestö. Sen tehtävänä on edistää kansainvälistä yhteistyötä, avointa ja sääntöihin perustuvaa ulkomaankauppaa, kestävää talouskasvua ja rahoitusvakautta.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toimii Suomen edustajana IMF:n korkeimmassa päättävässä elimessä hallintoneuvostossa.
Suomen Pankki vaikuttaa IMF:n toimintaan myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirissä, jota IMF:ssä edustaa maiden yhteinen johtokunnan jäsen. Vuonna 2020 tehtävässä aloitti Mika Pösö, jonka kolmivuotinen kausi jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.
Politiikkakannat IMF:n johtokunnassa käsiteltäviin aiheisiin sovitaan vaalipiirin maiden kesken. Vuosina 2020–2022 kannanottojen valmistelun vetovastuu on Suomella. Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö valmistelevat politiikkakannat yhteistyössä.
Vaalipiirin toimintaa ohjaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden valuutta- ja rahoituskomitea (NBMFC, Nordic-Baltic Monetary and Financial Committee), jonka jäsenenä on Suomen Pankin varapääjohtaja Marja Nykänen.
Vuonna 2021 Kansainvälisen valuuttarahaston kokoukset järjestettiin virtuaalisesti ja hybridimuotoisesti
Koronapandemian vuoksi myös IMF:n kevät- ja vuosikokousten yhteydessä järjestettävät kansainvälisen valuutta- ja rahoituskomitean (IMFC, International Monetary and Financial Committee) kokoukset pidettiin virtuaalisesti keväällä ja hybridimuotoisesti syksyllä.
Keväällä Pohjoismaiden ja Baltian maiden IMFC-jäsenenä oli Norjan valtionvarainministeri Jan Tore Sanner ja syksyllä Tanskan keskuspankin pääjohtaja Lars Rohde.
IMF:n kevät- ja vuosikokousten keskustelut keskittyivät koronapandemiasta elpymiseen sekä rokottamisen edistämiseen globaalisti.
IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva korosti kevät- ja vuosikokousten puheenvuoroissaan maaryhmien välisiä eroja siinä, kuinka suuria vaikutuksia koronapandemialla on ollut talouteen.
Hän myös korosti, että politiikkatoimet tulee kohdentaa oikein ja samalla nopeuttaa talousuudistuksia, jotta tulevaisuuden talouskasvu olisi vihreää, digitaalista ja osallistavaa.
Vuonna 2021 merkittävä päätös oli IMF:n SDR-erityisnosto-oikeuksien (englanniksi) (Special Drawing Rights) määrän kasvattaminen 650 mrd. Yhdysvaltain dollarin arvosta elokuussa 2021.
Tämä on historiallisen suuri globaali kriisitoimi, jonka avulla vahvistettiin IMF:n jäsenmaiden taloudellisia puskureita ja tuetaan talouksien elpymistä. Se myös parantaa mahdollisuuksia jatkaa pandemian vastaista taistelua.
Lue IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokousten tunnelmista pääjohtajan blogista.
Suomen Pankki on mukana Euroopan unionin instituutioiden ja komiteoiden työssä
Suomen Pankki on jäsenenä Euroopan unionin talous- ja rahoituskomiteassa (EFC, Economic and Financial Committee). Komitean tehtävänä on edistää jäsenmaiden talouspoliittista koordinaatiota ja osallistua unionin talous- ja rahoitusneuvosto Ecofinin työn valmisteluun.
Vuonna 2021 talous- ja rahoituskomitea piti 14 kokousta laajassa kokoonpanossa, jossa keskuspankit ovat mukana.
Komitea keskusteli muun muassa koronapandemian vaikutuksista talouteen ja rahoitusmarkkinoihin, Next Generation EU -paketista, pankki- ja pääomamarkkinaunionin kehittämisestä, rahanpesun estämisestä sekä tarpeesta kehittää globaalia rahoitusarkkitehtuuria.
Lisäksi komitea valmisteli yhteisiä kannanottoja kansainvälisiä kokouksia varten.
Suomen Pankki osallistui vuonna 2021 EU:ssa myös useiden pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakautta edistävien komiteoiden ja toimielinten työhön. Näistä keskeinen on Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB, European Systemic Risk Board), jonka hallintoneuvostossa Suomen Pankin pääjohtaja on jäsenenä.
Vuonna 2021 komitea arvioi muun muassa koronapandemian vaikutuksia EU:n rahoitusvakauden riskeihin ja käsitteli esimerkiksi yrityssektorin, kiinteistömarkkinoiden ja rahamarkkinarahastojen haavoittuvuuksiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi se keskusteli EU-maiden makrovakauspolitiikasta ja -toimenpiteistä.
Suomen Pankki järjesti yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean sekä Svenska Handelshögskolanin ja Arcadan yhteisen RiskLab Finland -tutkimusryhmän kanssa rahoitusmarkkinoiden systeemisten riskien analyysiin keskittyvän konferenssin ensimmäistä kertaa kokonaan virtuaalisena.
Kansainvälinen järjestelypankki edistää keskuspankkien välistä yhteistyötä ja dialogia
Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) säännönmukaisiin keskuspankkien pääjohtajien tapaamisiin.
Tapaamisissa keskustellaan maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä ja ajankohtaisista kysymyksistä sekä keskuspankkien toiminnan kannalta keskeisistä aiheista.
Vuonna 2021 tapaamiset järjestettiin virtuaalisesti. Keskustelujen teemat keskittyivät pitkälti koronakriisin talousvaikutuksiin, mutta pääjohtajat keskustelivat myös esimerkiksi keskuspankkien roolista ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Suomen Pankki tekee yhteistyötä muiden Pohjoismaiden keskuspankkien kanssa
Suomen Pankilla on tiiviit yhteydet muiden Pohjoismaiden keskuspankkeihin. Keskuspankkien pääjohtajat kokoontuvat vuosittain käsittelemään ajankohtaisia aiheita.
Vuonna 2021 Pohjoismaiden keskuspankkien pääjohtajat tapasivat kerran virtuaalikokouksessa ja kerran Oslossa hybridikokouksessa. Varapääjohtajat puolestaan pitivät virtuaalisen tapaamisen lisäksi myös kokouksen Tukholmassa.
Näissä eri tilaisuuksissa keskusteltiin muun muassa koronapandemiasta toipuvien talouksien näkymistä, maksujärjestelmiin liittyvistä asioista sekä muista ajankohtaisista aiheista.
Suomen Pankin ja muiden pohjoismaisten keskuspankkien asiantuntijoiden välistä yhteistyötä edistettiin vuonna 2021 lähinnä virtuaalisissa tapaamisissa, joiden aihepiirit kattoivat laajasti eri osastojen toimintoja.
