6.2 Pandemian pitkittyminen loi talousennusteisiin epävarmuutta vuonna 2021

Suomen Pankki julkaisi kaksi laajaa Suomen taloutta koskevaa ennustetta vuonna 2021. Ennusteiden mukaan Suomi toipuu nopeasti koronapandemian aiheuttamasta talouden supistumisesta. Talouskasvua varjostavat kuitenkin koronapandemian pitkittyminen ja tarjonnan pullonkaulat yhdessä inflaation kiihtymisen kanssa.

Rahapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten eurojärjestelmässä tarvitaan kuva siitä, mikä sen jäsenmaiden taloudellinen tilanne on ja kuinka se on kehittymässä. Tämä edellyttää riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto vastaa Suomen talouden ennusteesta yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) ja muun eurojärjestelmän kanssa.

Suomen talouden ennuste laaditaan osana eurojärjestelmän ennustetta. Myös julkisen talouden ennusteet ja lyhyen aikavälin inflaatioennusteet tuotetaan osana eurojärjestelmän ennustetta.

Maaliskuun väliennuste ennakoi kasvun vahvistuvan ja pandemian vähitellen väistyvän

Suomen Pankki arvioi maaliskuun 2021 väliennusteessa talouden kasvuvauhdin kiihtyvän aiempia ennusteita nopeammaksi.

Bruttokansantuotteen (BKT) kasvun ennustettiin kiihtyvän 2,6 prosenttiin vuonna 2021. Talouden kohenemista selitettiin pääosin yksityisen kulutuksen toipumisella.

Vuonna 2022 kokonaistuotannon kasvun ennustettiin vauhdittuvan edelleen 2,7 prosenttiin, kun myös investoinnit vähitellen piristyisivät. Vuonna 2023 talouskasvu hidastuisi yhden prosentin tuntumaan.

Ennusteessa oletettiin, että rokotuskattavuuden parantuessa rajoitustoimet purettaisiin vähitellen ja talouskasvu pääsisi vauhtiin.

Myös odotettua vahvempi talouden kehitys vuonna 2021 ja vientimarkkinoiden vahvistuminen tukisivat kasvua.

Kesäkuun laajassa ennusteessa koronapandemian hellittämisen arvioitiin kiihdyttävän kasvua

Kesäkuun 2021 laajassa ennusteessa Suomen talouden arvioitiin kasvavan 2,9 % vuonna 2021 ja 3,0 % vuonna 2022. Nopean kasvun arvioitiin kuitenkin jäävän väliaikaiseksi.

Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuisi 1,3 prosenttiin, mikä heijastaisi väestön ikääntymisen vaikutuksia pidemmän aikavälin kasvuun.

Kesäkuun ennusteessa ennustettiin pandemian helpottumisen vauhdittavan talouskasvua laaja-alaisesti. Kuluttajien vahva luottamus ja patoutuneen kysynnän purkautuminen tukisivat kotitalouksien kulutusta.

Vientimarkkinoiden elvyttyä Suomen vienti palautuisi nopeasti kohti kriisiä edeltänyttä tasoa ja myös investoinnit tukisivat talouskasvua.

Ennusteessa myös korostettiin, että suotuisa kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö tukisi Suomen vientiä. Maailmantalouden piristyminen jatkui, ja globaali raha- ja finanssipoliittinen elvytys tuki kasvuedellytyksiä.

Suomen vienti oli palautumassa ripeästi kohti kriisiä edeltänyttä tasoa kansainvälisen kysynnän huomattavan voimistumisen ansiosta.

Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka oli edelleen vahvasti kasvua tukevaa, ja alhaisina pysyvät rahoituskustannukset tukisivat kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja ennustevuosina.

Raaka-aineiden kallistumisen ja vahvistuvan kulutuskysynnän nähtiin kiihdyttävän inflaatiota selvästi vuonna 2021, mikä uhkasi heikentää kasvua maailmanlaajuisesti. Ennusteessa hintojen voimakkaan nousun odotettiin kuitenkin jäävän tilapäiseksi.

Syyskuun väliennusteessa vuoden 2021 kasvua tarkistettiin paremmaksi

Syyskuun 2021 väliennusteessa talouden kasvunäkymät näyttivät paremmilta kuin vielä keväällä arvioitiin.

Kevään 2021 talouskasvu oli selvästi odotettua nopeampaa. Yritysten ja kotitalouksien luottamus koheni sitä mukaa, kun rokotukset edistyivät ja rajoituksia purettiin.

BKT:n odotettiin kasvavan 3,5 % vuonna 2021 ja 2,8 % vuonna 2022. Vahvan talouskasvun imussa työllisyyskin kasvoi kesän aikana odotettua nopeammin.

Nopean talouskasvun myötä kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi varsinkin energian hintojen nousun vuoksi.

Joulukuun ennusteessa tarjontahäiriöt ja pandemia varjostivat kasvua

Joulukuun 2021 ennusteessa Suomen Pankki korosti huonontuvan koronatilanteen, tarjontahäiriöiden ja raaka-aineiden hintojen nopean nousun merkitystä Suomen talouskasvua varjostavina tekijöinä (kuvio 29).

Talouden arvioitiin kehittyvän ennustettua heikommin, jos globaalit tarjontahäiriöt pitkittyisivät tai pandemiatilanne vaikeutuisi entisestään.

Joulukuun ennusteessa Suomen talouden arvioitiin kasvavan 3,5 % vuonna 2021 ja kasvun hidastuvan siitä 2,6 prosenttiin vuonna 2022.

Tarjonnan pullonkaulojen ja raaka-aineiden korkeiden hintojen arvioitiin kuitenkin tylsyttävän parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävän inflaatiota.

Kasvun ennustettiin hidastuvan vuoteen 2024 mennessä 1,3 prosenttiin, mikä heijastaisi talouden vaimeita pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä väestön ikääntymisen vuoksi.

Koronapandemia, tarjontahäiriöt ja nopea hintojen nousu loivat ennusteisiin epävarmuutta

Suomen Pankki tarkisti ennusteitaan vuoden 2021 aikana systemaattisesti nopeamman kasvun suuntaan. Myös inflaatioennustetta tarkistettiin energian hintojen nousun myötä ylöspäin.

Vuoden 2021 aikana tuotettujen ennusteiden suurin epävarmuus liittyi etenkin lyhyellä aikavälillä edelleen pandemiatilanteen kehitykseen.

Suomen Pankki muun muassa korosti, että ennen kuin tautitilanne saadaan hallintaan maailmanlaajuisesti, koronapandemia voi vielä häiritä tuotantoketjuja ja hidastaa globaalia talouskasvua.

Merkittävää epävarmuutta ennusteisiin aiheuttivat myös globaalit tarjontahäiriöt. Tarjontaongelmien lopullista kestoa ja kaikkia vaikutuksia on vaikea ennustaa varsinkin tilanteessa, jossa toistuvat tartunta-aallot hidastavat globaalia toipumista pandemiasta.

Myös inflaationäkymiin liittyi merkittäviä riskejä, joskin edelleen vuoden lopussa niiden arvioitiin jäävän tilapäisiksi.

Vaikka ennusteisiin sisältyi myös positiivisia riskejä etenkin kotitalouksien odotuksia voimakkaamman kulutuskysynnän suhteen, kokonaisuutena ennusteiden riskit olivat kallellaan ennusteen mukaista kehitystä heikompaan suuntaan.

Suomen Pankki tuotti Suomelle uuden pitkän aikavälin kasvuennusteen

Suomen pankki tuotti uuden pitkän aikavälin kasvuennusteen vuosille 2021–2070.

Sen mukaan seuraavien 20 vuoden aikana talouskasvu jää pitkällä aikavälillä likimain 1,2 prosenttiin vuodessa ja hidastuu sen jälkeen entisestään.

Väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu vaivaisivat Suomen talouden kasvunäkymiä. Kasvumahdollisuuksia uhkaisi väestökehityksen lisäksi heikentää erityisesti inhimillisen pääoman vähentyminen.

Suomen Pankin uusi endogeenisen kasvun teoriaan perustuva ennustekehikko pitkän aikavälin talouskehityksen arvioimiseen laadittiin yhteistyössä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa.

Suomen Pankin ennusteet laajasti esillä mediassa

Suomen talouteen liittyvien ennusteiden ja muiden ajankohtaisten artikkelien pääasiallinen julkaisukanava on Suomen Pankin Euro & talous -sivusto.

Suomen Pankin ennusteet olivat vuoden 2021 aikana laajasti esillä myös valtakunnallisissa tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Kiinnostus Suomen Pankin ennusteita kohtaan säilyi suurena.

Talouden seuranta, analyysi ja ennustemallien kehittäminen tärkeää

Ennustejulkaisun tukena Suomen Pankki julkaisee säännöllisesti talouden suhdanneraporttia, joka kuvaa Suomen talouden viimeaikaista kehitystä.

Lisäksi Suomen Pankki tuotti vuonna 2021 Euro ja talous -sivustolle monia ennustetyötä ja talouden seurantaa tukevia ajankohtaisia artikkeleita. Artikkeleiden aiheet liittyivät muun muassa julkiseen talouteen, tarjonnan pullonkauloihin, kotitalouksiin ja yrityksiin.

Suomen Pankki hyödynsi ennusteiden laatimisen ja talouden seurannan apuna myös lyhyen aikavälin indikaattorimalleja. Indikaattorimallien avulla ennustetaan BKT:n lyhyen aikavälin kehitystä.

Ennustemallien jatkuva kehittäminen on keskeinen osa Suomen Pankin ennustetyötä. Suomen makrotaloutta simuloivien Aino 2.0 ja Aino 3.0 -mallien ja niiden käyttämiseen liittyvien tietojärjestelmien kehitystyötä jatkettiin vuonna 2021.