6.1 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2021

Suomen Pankki otti vuoden 2021 aikana kantaa etenkin talouskasvun pitkän aikavälin edellytyksiin ja julkiseen talouteen. Koronakriisi kasvatti julkista velkaa ja lisäsi entisestään tarvetta kohentaa julkisen talouden kestävyyttä ja pidemmän aikavälin talouskasvun edellytyksiä.

Suomen Pankki analysoi vuonna 2021 aiempien vuosien tapaan talouden kehitystä ja osallistui kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun.

Kotimaista talouspolitiikkaa koskevat kannanotot perustuvat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja itsenäiseen asemaan.

Suomen Pankin kannanotot keskittyvät ongelmien tunnistamiseen ja vaihtoehtojen arviointiin

Suomen Pankin ensisijainen tavoite on hintavakaus. Muihin tavoitteisiin kuuluvat tasapainoinen talouskasvu ja rahoitusjärjestelmän vakaus.

Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat julkisen talouden kestävyys ja kotimaisen kustannustason tasapainoinen kehitys.

Suomen Pankin kannanotot pohjautuvat asiantuntemukseen. Ne keskittyvät ongelmien tunnistamiseen ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Talouspolitiikan perimmäisten tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen sen sijaan ovat vaaleilla valittujen edustajien tehtäviä.

Koronakriisi kasvatti tarvetta vahvistaa julkista taloutta

Kun koronapanemia jatkui vuonna 2021, Suomen Pankki korosti, että pandemiaa tehokkaasti torjuvat toimet ovat keskeisiä myös talouden kannalta. Rokotekattavuudella on tässä suuri merkitys.

Suomen talous on selvinnyt koronakriisin aiheuttamista vaikeuksista paremmin kuin synkimmillään odotettiin. Kokonaistuotantoon ei ennusteta jäävän samanlaista pitkäaikaista jälkeä kuin yleensä syvistä kriiseistä jää.

Kriisin ankarimman vaiheen jäljiltä julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on kuitenkin noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin ennen kriisiä.

Koronakriisin alkuvaiheessa talouspolitiikan laaja-alainen ja nopea reaktio onnistui estämään massatyöttömyyden ja konkurssiaallon. Julkisen velan kasvu oli tuolloin hyvin perusteltua.

Vuoden 2021 lopulla tilanne kuitenkin oli jo toinen. Kun taloudessa on saatu kovempaa maata jalkojen alle, finanssipolitiikassa on syytä muuttaa suuntaa ja varautua väestön ikääntymisen seurauksiin ja tuleviin kriiseihin.

Julkisen talouden hoidossa on myös hyvä ottaa huomioon, että jossain vaiheessa yleinen korkotaso tulee nousemaan viime vuosien poikkeuksellisen alhaiselta tasolta.

Erityisesti Suomessa julkisen talouden vahvistaminen oli tarpeen, koska vanhusväestön osuus kasvaa meillä poikkeuksellisen nopeasti ja vuoden 2021 lopulla talous oli jo siirtymässä suotuisaan suhdannevaiheeseen.

Hyvässä suhdannetilanteessa elvyttävä finanssipolitiikka ei tue tehokkaasti kasvua eikä työllisyyttä. Sen sijaan se voi velan kasvun lisäksi johtaa julkisten hankintojen hintojen kallistumiseen sekä yleisen hinta- ja kustannustason nousuun.

Pitkäjänteistä julkisen talouden hoitoa voidaan tukea eri tavoin

Kansainvälisten kokemusten perusteella sääntöpohjaisen finanssipolitiikan on havaittu edistävän julkisen talouden kestävää hoitoa. Suomessa käytetty valtiontalouden kehysmenettely on ollut tässä toimiva malli.

Kehyksistä voi toki olla syytä poiketa kriisitilanteessa, mutta  jos kehyksestä poikkeaminen muodostuu säännöksi, menetetään järjestelmästä saatavat hyödyt julkisen talouden kestävyyden kannalta.

Suomen Pankki toi vuoden 2021 aikana esiin, että Suomessa on syytä pyrkiä palaamaan mahdollisimman pian sellaiseen valtiontalouden menokehykseen, joka johtaa lähemmäksi julkisen talouden tasapainoa.

Lisäksi Suomen Pankki korosti tarvetta pohtia julkisen talouden kansallisen ohjausjärjestelmän vahvistamista, esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan.

Ruotsissa järjestelmä sisältää julkisen talouden tasapainoon ja velkaan liittyvät selkeät numeeriset tavoitteet sekä niiden saavuttamista tukevat hallituksen selontekovelvoitteet.

Kun ikääntyvään väestöön liittyvät menot kasvavat edelleen, Suomen julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle olisi hyödyllistä käydä seikkaperäisesti läpi, mistä julkisista menoista voidaan säästää.

Suomen Pankki toi vuonna 2021 esiin, että päätöksentekijöitä voisi tässä tukea kattava, säännöllisesti laadittava ja kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva menokartoitus.

Menokartoitus on syytä laatia keskitetysti valtiovarainministeriön tai riippumattoman asiantuntijatahon johdolla. Menokartoituksella on suurin merkitys silloin, kun se kytketään päätöksentekoprosessiin ja sillä on päätöksentekijöiden tuki ja tilaus.

Suomen talous on jäänyt vähitellen jälkeen muista Pohjoismaista

Julkisen velan kasvu koronakriisin aikana kasvattaa entisestään tarvetta parantaa Suomen talouden suorituskykyä.

Koronakriisiä edeltäneiden 15 vuoden aikana Suomen talouden kehitys jäi jälkeen muista Pohjoismaista. Työn tuottavuuden kasvu oli lähes pysähdyksissä, työllisyysaste oli selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa ja työikäisen väestön määrä alkoi supistua.

Yksi talouden näkymien kannalta huolestuttava trendi viimeisten 15 vuoden aikana on ollut se, että nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso on alkanut Suomessa laskea.

Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Koko työikäisen väestön keskimääräisen koulutustason nousun ennustetaankin Suomessa päättyvän lähivuosikymmeninä.

Suomen Pankki korosti vuonna 2021, että talouden kasvumahdollisuuksia ja julkisen talouden kestävyyttä on mahdollista tukea erilaisilla uudistuksilla. Voidaan panostaa koulutukseen, parantaa työperäisen maahanmuuton edellytyksiä, pyrkiä lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä uudistaa laajemmin innovaatiopolitiikkaa.

Työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys etenkin julkisen talouden näkymien kannalta.

Työmarkkinoilla on keskeinen rooli

Suomen Pankki korosti vuonna 2021 aiempien vuosien tapaan työmarkkinoiden toiminnan suurta merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle.

Työmarkkinoilla viime vuosina tapahtuneet muutokset heijastavat tarvetta lisätä paikallista sopimista. Samalla on tärkeää, että Suomessa onnistuu koordinaatio työehdoista sopimisessa.

Suomen Pankki alleviivasi tarvetta seurata työn hinnan muutoksia suhteessa muihin maihin ja suhteessa työn tuottavuuteen. Niitä koskeviin arvioihin liittyi koronakriisin aikana suurta epävarmuutta.

Työllisyyskehityksen kannalta on tärkeää, ettei Suomen kustannuskilpailukyky oleellisesti heikkene.

EU:n talouden vahvistaminen on tärkeää Suomenkin kannalta

Vuoden 2021 aikana Suomen Pankki osallistui EU:n talouskoordinaation ja rahaliiton kehittämistä koskevaan keskusteluun. Suomen Pankki korosti tarvetta jatkaa rahaliiton vahvistamista muun muassa viemällä eteenpäin pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin rakentamista.

Suomen Pankki näki myös tarpeelliseksi EU:n finanssipolitiikan sääntökehikon uudistamisen. Sääntöjä on tarpeen yksinkertaistaa, ja niiden on syytä tukea vastasyklistä finanssipolitiikkaa myös suotuisassa suhdannevaiheessa.

Näin säännöt voisivat nykyistä vahvemmin tukea julkisen talouden pitkäjänteistä hoitamista sekä sitä, että finanssipolitiikalla on tilaa olla elvyttävää silloin, kun talous on taantumassa.

Yhden hyvän lähtökohdan EU:n finanssipolitiikan sääntöjen uudistamiseen tarjoaa Euroopan finanssipoliittisen komitean ehdotus (englanniksi).