4.3 Koronapandemia vauhditti maksamisen muutosta vuonna 2021

Suomen Pankin yleisvalvonnan tehtäviin kuuluvat järjestelmien riskien arviointi, maksamisen tehokkuutta edistävä politiikkatyö sekä näitä tehtäviä tukeva analyysi. Maksutavat ovat muuttuneet koronapandemian aikana entistä nopeammin. Maksujärjestelmät ja arvopaperien selvitysjärjestelmät ovat toimineet poikkeusoloissakin luotettavasti, niin myös vuonna 2021.

Koronapandemia on vaikuttanut ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja maksutapoihin (kuvio 23).

Digitaaliset maksutavat ovat yleistyneet, ostoksien tekeminen on siirtynyt laajemmin verkkokauppaan ja mobiilimaksaminen on syrjäyttänyt jo jonkin verran korttimaksamista.

Nämä kehityskulut ovat olleet olemassa jo aikaisemmin, mutta koronapandemia on vauhdittanut muutosta ja juurruttanut uusia tapoja pysyviksi.

Tavoitteena on edistää pikamaksamisen kattavuutta koko euromaksualueella

Toukokuussa 2021 Suomen Pankki järjesti jo neljännentoista maksufoorumin – tällä kertaa virtuaalisena. Sen yhteydessä ilmestyi ensimmäinen rahaan ja maksamiseen kokonaan keskittynyt Euro ja talous -julkaisu.

Sekä foorumissa että julkaisussa käsiteltiin useita yleisvalvonnan sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien kehittämisen tärkeitä teemoja. Yksi teemoista oli poikkeusolojen vaikutus, jota tarkasteltiin artikkelissa Koronapandemia muuttaa maksutapoja pysyvästi.

Sekä Euroopan komissiolla että eurojärjestelmällä on uusi strategia vähittäismaksamisen kehittämiseen.

Suomen Pankin julkaisemassa artikkelissa Eurooppalaisen vähittäismaksamisen kehityssuunta ja sen vaikutukset Suomen markkinoihin tarkasteltiin näiden viranomaisten tavoitteita eurooppalaisten maksutapojen ja pikamaksamisen suhteen sekä sitä, miten suomalaisten pankkien kehityshankkeet toteuttavat asetettuja tavoitteita.

Yksi tavoitteista on tilisiirtoihin pohjautuvan pikamaksamisen edistäminen.

Eurojärjestelmän toimilla pyritään parantamaan pikamaksamisen kattavuutta eli mahdollistamaan maksujen välittyminen pikamaksulla laajasti koko yhtenäisen euromaksualueen sisällä. 

Aihetta käsittelevä kirjoitus Eurojärjestelmä haluaa mahdollistaa pikamaksujen välittämisen koko Euroopassa julkaistiin Euro ja talous -sivustolla loppuvuodesta.

Pikamaksaminen edellyttää maksutapahtumien katteen siirtämistä yksittäisinä maksuina. Siksi pankeilla tulee olla pikamaksujen hoitamista varten aikaisempaa enemmän saldoa keskuspankkitilillään.

Tämän likviditeettitarpeen kasvun mittakaavaa ja siihen joko järjestelmän tai yksittäisten osapuolten tasolla vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin Suomen Pankin Economics review -sarjassa julkaistussa Instant payments as a new normal: Case Study of liquidity impacts for Finnish market -selvityksessä (englanniksi).

Suomen Pankki koordinoi kansallista maksuneuvostoa, joka kokoaa yhteen tärkeät maksamisen markkinoiden toimijat. Sen työ koko yhteiskunnan kannalta tehokkaiden maksuratkaisujen edistämiseksi jatkui vuonna 2021.

Mitä on yleisvalvonta?

Keskuspankin yleisvalvonnan tehtävänä on arvioida maksu- ja arvopaperien selvitysjärjestelmien luotettavuutta ja tehokkuutta kokonaisuuksina.

Keväällä julkaistussa artikkelissa Maksu- ja selvitysjärjestelmät yleisvalvonnan kohteina kuvattiin, millaisia vaatimuksia yleisvalvonnassa näille järjestelmille asetetaan ja miten vaatimusten toteutumista arvioidaan.

Suomen pankin yleisvalvonnan kohteita ovat esimerkiksi Suomessa toimivien pankkien käyttämät maksujärjestelmät, kuten EBA Clearingin STEP2 ja RT1 tai kotimainen Siirto, sekä Euroclear Finlandin arvopaperien selvitysjärjestelmä.

Yleisvalvontaa tehdään sekä itsenäisesti että kansainvälisenä yhteistyönä.

Analyysi tukee Suomen Pankin yleisvalvontaa ja politiikkatyötä

Suomen Pankki oli pääjärjestäjänä lokakuussa 2021 pidetyssä kymmenennessä maksamisen taloustieteen kansainvälisessä tutkimuskonferenssissa. Kolmipäiväinen Economics of Payments X -konferenssi (englanniksi) toteutettiin virtuaalisena, ja se kokosi laajan joukon osallistujia maailmanlaajuisesti.

Suomen Pankki jatkoi vuonna 2021 maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattorin (englanniksi) kehittämistä sekä tukipalveluiden tarjoamista sen käyttäjille. Tätä ohjelmistoa käytetään monessa maassa esimerkiksi järjestelmien riskien arvioimisessa tai kehittämishankkeissa.

Simulaattorista julkaistiin vuonna 2021 merkittävästi uudistettu versio, joka sai nimen BoF-PSS3. Syyskuussa järjestettiin virtuaalinen simulaattoriseminaari edellisvuoden tapaan.

Vuoden 2021 aikana alkoi myös kehityshanke, jossa Suomen Pankki toimittaa yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa eurojärjestelmälle uuden TARGET-palveluiden analyysiympäristön. Suomen Pankin roolina tässä yhteistyössä on tarjota uudistuneen TARGET-järjestelmän toiminnallisuuksien toistamiseen pystyvä simulaattoriohjelmisto.

Simulaattoria käytetään myös Suomen Pankin omassa analyysityössä. Pankkien vastapuoliriskiä maksujärjestelmissä mittaava Measuring counterparty risk in FMIs (englanniksi) -selvitys on esimerkki tästä ja samalla aihe, jossa yleisvalvonnan työ linkittyy keskuspankin rahoitusvakaustehtävän ja rahoitusvakausviraston työn kanssa.

Varautuminen suojaa järjestelmien toimintakykyä

Rahoitussektori hyödyntää laajasti digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Samalla toimijat kuitenkin altistuvat kyberriskeille. Yksi parhaista kyberriskien hallitsemisen keinoista on järjestelmien testaaminen oikeaa tilannetta jäljittelevillä harjoituksilla.

Vuoden 2021 aikana finanssitoimialan organisaatioiden red team -tunkeutumistesteissä sovellettiin edellisenä vuonna Suomen Pankissa käyttöön otettua TIBER-FI-tunkeutumistestausmallia.

Lyhenne TIBER tulee englanninkielisistä sanoista Threat Intelligence-based Ethical Red Teaming. TIBER-fi pohjautuu Euroopan keskuspankin vuonna 2018 julkaisemaan yleiseurooppalaiseen TIBER-EU-kehikkoon, joka asettaa raamit tunkeutumistestien tekemiselle.

Tunkeutumistesteillä pyritään selvittämään finanssitoimialan yritysten kykyä suojautua kyber- ja muilta uhilta sekä tunnistamaan parannuskohteita.

Suomen Pankki kohdisti TIBER-FI-mallin mukaisen testin myös omiin kriittisiin toimintoihinsa ja sai tästä hyvää kokemusta ja oppeja suojautumisensa parantamiseen.

Finanssitoimialan tuottamat palvelut ovat hyvin riippuvaisia Suomen ulkopuolella sijaitsevista järjestelmistä ja tietovarannoista.

Kotimaisen varautumisen kehittämiseksi Suomen Pankki ehdotti niin kutsuttua turvasatamatoimintamallia yhdeksi vaihtoehdoksi finanssitoimialan varautumissuunnitteluun.

Toimintamallissa peruspankkipalveluiden tuottamisen edellyttämät tiedot tallennetaan päivittäin erilliseen suojattuun palvelinympäristöön, digitaaliseen holviin. Sieltä tiedot voidaan kriisin sattuessa palauttaa. Malliin kuuluu myös ajatus varajärjestelystä, jonka kautta peruspankkipalveluita voitaisiin tarjota väliaikaisesti tarvittaessa.