EKP:n neuvosto käynnisti vuonna 2021 laajan tutkimus- ja määrittelyhankkeen, jossa digitaaliselle eurolle haetaan konkreettista muotoa. Hanke on merkittävä askel kohti tulevaisuutta, jossa kansalaisilla on käteisrahan rinnalla käytössään myös digitaalinen muoto eurosta.

Euroalueen digitaalisesta keskuspankkirahasta käytetään nimeä digitaalinen euro. Puhekielessä voidaan käyttää myös ilmaisua digitaalinen käteinen, sillä sitä laskisi liikkeeseen keskuspankki. Digitaalinen keskuspankkiraha voisi parantaa talouden toimintavarmuutta, sillä muista sähköisistä maksuvälineistä poiketen se ei olisi riippuvainen euroalueen ulkopuolisten yritysten järjestelmistä.

Eurojärjestelmä järjestäytyy digitaalisen euron edistämiseksi

Digitaalinen keskuspankkiraha on noussut tärkeäksi teemaksi keskuspankkien työssä kaikkialla maailmassa.

Eurojärjestelmä aloitti oman digitaalista keskuspankkirahaa koskevan selvitystyönsä vuoden 2020 alussa perustamalla korkean tason työryhmän, jossa Suomen Pankin edustajana on johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Työryhmän mukaan (englanniksi) digitaalinen euro olisi etenkin laajalle yleisölle tarjottava käteistä muistuttava maksuväline. Se ei siis olisi niinkään pankeille tai instituutioille tarjottava järjestelmä, sillä niille digitaalinen keskuspankkiraha on jo arkipäivää TARGET-maksupalvelujen muodossa.

Vuonna 2021 eurojärjestelmä otti seuraavan askeleen, kun EKP:n neuvosto teki päätöksen käynnistää kaksivuotisen tutkimus- ja määrittelyhankkeen.

Kyseessä on mittakaavaltaan aiempaa valmistelutyötä merkittävästi suurempi hanke, sillä siihen osallistuu kymmeniä asiantuntijoita niin EKP:stä kuin myös kaikista eurojärjestelmän keskuspankeista.

Hankkeen tärkeimpänä päätöksentekoelimenä toimii korkean tason työryhmä, jossa Suomen Pankin edustajana jatkaa Tuomas Välimäki.

Digitaaliseen euroon liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä

Digitaalinen keskuspankkiraha voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Se voisi olla pankkitalletuksen kaltainen tili, joka toimisi pitkälti samalla tavalla kuin nykyiset tilit liikepankeissa. Toisaalta se voisi olla esimerkiksi yksinkertaisempi mobiililompakkosovellus, joka tarjoaa ainoastaan maksamisen peruspalvelut.

Toteutustavasta riippuen digitaalisen euron vaikutukset talouteen ja rahoitusvakauteen voivat olla hyvin erilaiset.

Tutkimus- ja selvityshankkeessa selvitetään, miten toteutettuna digitaalisen euron hyödyt olisivat mahdollisimman suuret ja mahdolliset riskit jäisivät pieniksi.

Hankkeessa on useita alatyöryhmiä ja välivaiheita, joissa eri alojen asiantuntijat hakevat vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin. Kyseessä ei ole pelkästään EKP:n projekti, vaan asiantuntijoita on mukana kaikista euroalueen keskuspankeista.

Lisäksi projektissa hyödynnetään ulkopuolista osaamista erityisen toimialatyöryhmän kautta sekä tekemällä julkisia konsultaatioita ja kuluttajatutkimuksia.

Digitaalinen euro voisi täydentää maksamisen mahdollisuuksia

Digitaalisen euron yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on täydentää tulevaisuuden maksuvälineiden kirjoa.

Näin myös digitalisoituvassa ja vähemmän perinteistä käteisrahaa käyttävässä taloudessa olisi tarjolla keskuspankin tarjoama tapa maksaa.

Digitaalisen euron ei ole tarkoitus kilpailla pankkien ja maksulaitosten palvelujen kanssa eikä toisaalta korvata käteisrahaa kokonaan.

Useimmissa euromaissa on jo pitkälti totuttu käyttämään sähköisiä maksuvälineitä päivittäisessä maksamisessa. Monet näistä maksuvälineistä ovat kuitenkin riippuvaisia euroalueen ulkopuolisten yritysten järjestelmistä.

Kehittämällä euroalueelle uusia maksujärjestelmiä parannetaan talouden toimintavarmuutta kaikissa olosuhteissa. Lisäksi maksuliikennettä voidaan tällöin paremmin kehittää ja ylläpitää omien kansalaistemme ehdoilla.

Eurojärjestelmän hanke määrittelee digieuron, mutta ei tee päätöstä sen liikkeeseenlaskusta

Päätöstä digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta ei ole vielä tehty, eikä mahdollista päätöstä tehdä ennen kuin vuonna 2021 aloitettu hanke on saatu kokonaan valmiiksi.

Tutkimus- ja selvityshankkeen tarkoituksena on valmistella digitaalisen euron käyttöönottoa siltä varalta, että sen liikkeeseenlasku katsotaan jonain päivänä aiheelliseksi. Tällöin eurojärjestelmällä on käytössään valmis suunnitelma.

Käytännössä kansalaiset voisivat saada käyttöönsä digitaalisen euron aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppupuolella. Voi myös olla, että digitaalista euroa ei katsota tarpeelliseksi vielä pitkään aikaan.

Maksamisen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Digitaalisen euron hankkeella eurojärjestelmä haluaa varmistua siitä, että kansalaisilla on aina käytössään turvallisia maksutapoja ja sellaiset maksujärjestelmät, joilla arjen toimivuus voidaan taata kaikissa tulevaisuuden näkymissä.



Seuraava artikkeli

Setelit ja rahahuolto