4.2 Setelit ja rahahuolto

Suomen Pankki vastaa Suomessa eurokäteisen liikkeeseenlaskusta. Suomen Pankin ja muiden rahahuollon toimijoiden tavoitteena on, että aitoa ja hyväkuntoista käteistä on saatavilla ympäri Suomen kysyntää vastaavasti. Suomen Pankki pyrkii osaltaan turvaamaan käteisen käytettävyyden ja pysyvyyden kilpailukykyisenä maksutapana.

Koronapandemia vahvisti käteisen käytön vähenemistä

Käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja koronapandemia vahvisti tätä kehitystä edelleen vuonna 2021. Pandemian pitkittyminen on myös lisännyt todennäköisyyttä, että muutoksesta tulee pääosin pysyvä. Käteisen käytön vähenemisestä huolimatta se on edelleen tärkeä maksutapa monille Suomessa.

Suomen Pankin toteuttaman kuluttajakyselyn mukaan käteinen oli kuitenkin edelleen ensisijainen maksutapa lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle lokakuussa 2021 (kuvio 18).

Tulosten perusteella käteisen käyttöä näyttäisivät vähentäneen erityisesti sellaiset kuluttajat, jotka käyttävät tavallisesti käteistä ja korttia suurin piirtein yhtä paljon. Tällaisten kuluttajien osuus näyttäisi jääneen muutaman prosentin tuntumaan pandemia-aikana.

Käteisen saatavuudessa on Suomessa isoja alueellisia eroja

Suurin osa käteisen jakelusta Suomessa tapahtuu käteisautomaattien ja pankkikonttoreiden kautta. Käteispalveluja tarjoavien konttoreiden määrä ja aukioloajat ovat supistuneet jyrkästi vuosien saatossa.

Myös käteisautomaattien lukumäärä tasaantui tai jopa hieman supistui vuonna 2021 (kuvio 19). Kuluttajakyselyn tulosten perusteella tyytyväisyys käteisen yleiseen saatavuuteen säilyi kuitenkin pääosin hyvänä.

Suomen Pankki selvitti käteisen saatavuutta käteisautomaattien ja väestön maantieteellisen sijainnin perusteella vuonna 2021.

Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteisautomaatille, mutta alueelliset erot ovat huomattavia. Lähes joka toisessa kunnassa on vain yksi automaatti, jos sitäkään.

Tilanne voi myös heikentyä nopeasti. Monissa muissa maissa on jo ryhdytty toimiin käteisen saatavuuden varmistamiseksi.

Käteisen liikkeeseenlasku kasvoi vuonna 2021

Käteisen liikkeeseenlasku Suomessa kasvoi edelleen vuonna 2021 (kuvio 20), vaikka käteisen käyttö väheni.

Sama kehitys on ollut havaittavissa koko euroalueella, ja Euroopan keskuspankki (EKP) (englanniksi) on selvittänyt asiaa. Suomessa ilmiö on korostunut pandemia-aikana.

Suomessa kehitystä selittävät osaltaan käteissäästäminen sekä käteisen kertyminen lompakoihin.

Käteissäästäminen korostuu yleensä epävarmoina aikoina, jolloin varaudutaan yllättäviin kustannuseriin tai halutaan muuten varmistaa oma maksukyky kriisitilanteissa.

Suomen Pankista tehtyjen euroseteleiden tilausten ja palautusten vähentyminen näyttää olevan taittumassa (kuvio 21).

Aikaisempien vuosien huomattavat vähenemiset ovat johtuneet Suomen Pankin konttoriverkon supistumisesta ja viimeisin johtuu koronapandemiasta.

Käteisen saatavuus ja käytettävyys on turvattava myös jatkossa

Käteisen käyttöä on vältelty maksutapahtumissa koronapandemian aikana myös hygieniasyistä.

Kuluttajia kehotettiin yleisesti kauppojen kassoilla maksamaan kontaktittomilla lähimaksukorteilla, jolloin maksaja ei fyysisesti koske maksupäätettä, kuten varmennusta vaativissa tapahtumissa.

EKP:n tutkimuksen mukaan käteinen ei kuitenkaan ole merkittävä viruksen levittäjä.

Käteinen on edelleen osalle ihmisistä tärkeä ja ainut maksuväline. Käteisen saatavuus ja käytettävyys ovat asioita, jotka tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Niin kauan kuin kuluttajat ja yritykset tarvitsevat ja haluavat käyttää käteistä, sen pitää olla mahdollista kohtuullisin kustannuksin.

Eurokäteisen väärennöstilanne vuonna 2021

Vuonna 2021 Suomessa ja euroalueella löytyi kierrosta historiallisen vähän euroseteliväärennöksiä.

Suomessa seteliväärennöksiä löytyi 523 ja kolikkoväärennöksiä 977. (kuvio 22). 20 euron setelien väärennöksiä oli eniten, noin kolmasosa kaikista kierrosta löytyneistä väärennöksistä.

Suomen Pankki on järjestänyt koronapandemiaa edeltävinä vuosina ammattimaisille rahankäsittelijöille seteliseminaareja. Vuonna 2021 näiden rinnalle julkaistiin verkkokurssi setelin aitouden tunnistamisesta.

Kurssin tarkoituksena on helpottaa seteleiden aitoustekijöiden tunnistamista ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkokurssi on tarjolla niin suurelle yleisölle kuin ammattimaisille rahankäsittelijöille.