3.2 Sääntelyn kehitystyö tuki rahoitusvakautta

Suomen Pankki osallistui vuonna 2021 aktiivisesti rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kehitystyöhön. Se edisti kotimaista rahoitusvakautta etenkin liiallista velkaantumista ehkäisevin toimenpitein.

Rahoitusvakauspolitiikalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla edistetään rahoitusjärjestelmän vakautta ja toimivuutta.

Rahoitusvakauspolitiikkaan sisältyy makrovakauspolitiikan eli koko finanssijärjestelmää laajasti tarkkailevien toimien valmistelu ja kehittäminen sekä rahoitusmarkkinasääntelyyn vaikuttaminen.

Makrovakauspolitiikalla hillittiin liiallista velkaantumista

Makrovakauspolitiikalla tuettiin osaltaan pankkisektorin toimintaa. Aikaisempien sääntelymuutosten ansiosta pankeilla oli koronapandemian alkaessa vahvat pääomapuskurit ja maksuvalmius. Kasvatetut pääomapuskurit ja mahdollisuus niiden hyödyntämiseen paransivat pankkien kykyä kestää heikentyneitä talousnäkymiä sekä jatkaa kotitalouksien ja yritysten rahoittamista.

Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti makrovakauspolitiikan valmisteluun antamalla lausuntoja makrovakauspäätöksistä, analysoimalla toimintaympäristöä, arvioimalla politiikan ja päätösten vaikutuksia sekä osallistumalla makrovakauspolitiikan kehittämiseen.

Suomessa makrovakaustoimista päättää Finanssivalvonnan johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Vuonna 2021 Finanssivalvonnan johtokunta piti neljännesvuosittaisilla makrovakauspäätöksillä suhdanneluonteisiin vakausriskeihin kohdistettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa.

Suomen Pankki kannatti lausunnoissaan päätöksiä, koska asuntorahoituksen nopeasta kasvusta huolimatta merkkejä luottomarkkinoiden ylikuumenemisesta ei ollut havaittavissa. Muitakaan luottolaitosten lisäpääomavaatimuksia ei muutettu vuonna 2021.

Asuntomarkkinat toipuivat nopeasti koronapandemian aiheuttamasta sokista. Uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat suhteessa tuloihin kasvoivat edelleen vuonna 2021, mikä korosti ennestään kotitalouksien velkaantumisen hillinnän tärkeyttä.

Tämän vuoksi enimmäisluototussuhde eli niin sanottu lainakatto palautettiin kesäkuussa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Enimmäisluototussuhdetta alennettiin viidellä prosenttiyksiköllä eli 85 prosenttiin muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen luottojen osalta. Tällöin asuntolainaa voi muille kuin ensiasunnonostajille myöntää enintään 85 % suhteessa lainan vakuuksiin ja ensiasunnon ostajille puolestaan 95 %.

Lausunnossaan Suomen Pankki piti enimmäisluototussuhteen alentamista perusteltuna.

Lokakuun 2021 alussa voimaan tulleella päätöksellä pyrittiin vastaamaan huoleen, että kotitalouksien suuri velkaantuneisuus on rakenteellista.

Lainanantajia kehotettiin pidättäytymään lainanhakijan tuloihin nähden hyvin suurien ja takaisinmaksuajaltaan tavanomaista pidempien lainojen myöntämisestä.

Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten joukko (O-SII) sekä niihin kohdistuvat lisäpääomavaatimukset säilyivät kesäkuussa tehdyn päätöksen mukaisesti ennallaan. Suomen Pankki piti päätöstä perusteltuna.

Pohjoismaiset päätökset voimaan

Finanssivalvonnan johtokunta päätti vuonna 2021 vahvistaa Ruotsin ja Norjan toimivaltaisten viranomaisten riskipainoja koskevat päätökset. Päätöksiä sovelletaan Suomessa rekisteröityihin luottolaitoksiin.

Ruotsin Finanssivalvonta päätti edelleen asettaa 25 prosentin alarajan sisäisiä malleja käyttävien luottolaitosten asuntoluottojen keskimääräisille riskipainoille. Sisäisten mallien menetelmässä pankit käyttävät omia luottotappioparametrejä laskiessaan riskipainoja ja vähimmäispääomavaatimustaan.

Norjan makrovakausviranomainen asetti norjalaisten asunto- ja liikekiinteistöluottojen keskimääräisten riskipainojen alarajoiksi 20 % norjalaisille asuntoluotoille ja 35 % norjalaisille liikekiinteistöluotoille.

Työ makrovakaussääntelyn kehittämiseksi jatkuu

Suomen Pankki on pitkään korostanut liiallisen velkaantumisen haittoja kotitalouksille ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Vuonna 2021 Suomen Pankin asiantuntijat ovat jatkaneet työtä, jolla tuetaan kotitalouksien liiallista velkaantumista ehkäisevien välineiden kehittämistä.

Valtiovarainministeriön työryhmän suositusten pohjalta tehtäviä lakiehdotuksia kotitalouksien velkaantumista rajoittavista välineistä on valmisteltu.

Euroopan komissio on julkaissut julkisen konsultaation makrovakaussääntelyn uudistamiseksi. EU:n makrovakaussääntelyn uudistuksessa Suomen Pankki tukee makrovakausvälineiden tehostamista. Se katsoo, että välineiden tulisi torjua aiempaa tehokkaammin rahoitusjärjestelmän riskejä ja haavoittuvuuksia myös pankkisektorin ulkopuolella sekä mahdollistaa rahoitusalan tasapuolinen kilpailuympäristö koko EU:ssa.

Suomen Pankki on osallistunut myös positiivisen luottotietorekisterin valmisteluun. Se lisää läpinäkyvyyttä velkaantumisen riskeihin ja tehostaa valmistuttuaan velkaantumiseen kohdistettavien makrovakausvälineiden käyttöä.

Suomen Pankki osallistuu työhön makrovakausvälineistön laajentamiseksi pankkisektorin ulkopuolelle, erityisesti rahastoihin ja vakuutussektorille. Suomen Pankki on osallistunut sijoitusrahastoja koskevan sääntelyn uudistamistyöhön Euroopan järjestelmäriskikomiteassa (ESRB, European Systematic Risk Board).

Suomen Pankki osallistuu lainsäädännön kehittämiseen

Suomen Pankki osallistui aktiivisesti erilaisiin rahoitusmarkkinalainsäädännön hankkeisiin esimerkiksi tukemalla kotimaisia säädösvalmisteluja sekä sääntelyn uudistustyötä kansainvälisissä työryhmissä ja antamalla lausuntoja.

Ensinnäkin Euroopan komissio julkisti lainsäädäntöehdotuksensa Baselin pankkivalvontakomitean Basel III -standardien puuttuvien osien sisällyttämiseksi EU:n lainsäädäntöön. Basel III -standardit käsittelevät pankkien vakavaraisuutta.

Suomen Pankki korosti lausunnossaan Basel III -standardien toimeenpanon hyötyjä ja uudistusten kansainvälisesti yhdenmukaisen soveltamisen tärkeyttä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Ehdotetut muutokset vahvistaisivat pankkien vakavaraisuuslukujen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta sekä tasapuolistaisivat pankkien välistä kilpailua.

Lisäksi komission ehdotus sisältää valvontaan ja kestävään rahoitukseen liittyvää sääntelyä.

Toiseksi komissio julkisti heinäkuussa kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategian. Strategian tavoitteena on edesauttaa kestävään talouteen siirtymisen rahoitusta.

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään muuttamalla myös rahoitusjärjestelmää kestävämpään suuntaan. Suomen Pankki arvioi kestävään talouteen siirtymisen edellytyksiä myös rahoitusvakauden näkökulmasta.

Kolmanneksi komissio julkaisi ehdotuksensa vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn (Solvenssi II) päivittämiseksi sekä uudeksi elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviksi.

Komissio aloitti työn pankkisektorin kriisinratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön uudistamiseksi julkaisemalla julkisen konsultaation, johon myös Suomen Pankki vastasi.

Lisäksi Suomen Pankin asiantuntijat ovat antaneet lausuntoja muun muassa eduskunnan valiokunnille muista rahoitussääntelyyn liittyvistä aiheista. Näitä ovat esimerkiksi kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely, komission uusi pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma sekä EU:n joukkorahoitusasetuksen täydentäminen.

Suomen Pankki on osallistunut myös muun muassa rahanpesun estämiseen ja vakuutusyhtiöiden sääntelyyn liittyvien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun.

Lisäksi Suomen Pankki on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä rahoitusmarkkinaviranomaisten kriisinhallintavalmiuksia. Kotimaiset viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kriisinhallintavastuiden ja -tehtävien selkiyttämiseksi. Suomen Pankki on tehnyt yhteistyötä myös eurojärjestelmän ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa.

Uusi Suomen Pankin ja Rahoitusvakausviraston välinen yhteistoiminta-asiakirja (MoU, Memorandum of Understanding) julkaistiin lokakuussa.

Suomen Pankin, Finanssivalvonnan, Rahoitusvakausviraston, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön välisen rahoitusjärjestelmän kriisinhallinnan yhteistoiminta-asiakirjan päivitetty versio julkaistiin joulukuussa.

Pankkijärjestelmän lujittaminen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen on entistä tärkeämpää

Koronakriisin myötä on korostunut, että Euroopan pankkijärjestelmää tulee kehittää ja vahvistaa edelleen. Siinä keskeistä on Euroopan pankkiunionin viimeisteleminen, jota koskevat keskustelut ovat yhä käynnissä.

Edelleen puuttuva tärkeä osa pankkiunionin syventämiseksi on yhteinen eurooppalainen talletussuoja. Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos pankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi. Nykyisin jokainen EU-maa järjestää itse talletussuojan.

Pääomamarkkinoiden kehittäminen auttaisi monipuolistamaan Euroopan pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää. Se parantaisi erityisesti yritysrahoituksen saatavuutta ja hajauttaisi riskejä.

Myös vihreän rahoituksen markkinoiden tukeminen ja monipuolistaminen auttaisi saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteet.