3.1 Kotitalouksien velkaantumista hillitsemällä tuetaan rahoitusmarkkinoiden vakautta

Suomen Pankki arvioi säännöllisesti rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä ja haavoittuvuuksia. Niitä liittyy tällä hetkellä erityisesti kotitalouksien velkaantumisen jatkuvaan kasvuun. Vuoden 2021 aikana Suomen Pankki kiinnitti paljon huomiota asumisen rahoittamiseen liittyviin haavoittuvuuksiin. Velkaantumisen jatkuvaa kasvua sekä siihen liittyviä riskejä olisi syytä torjua uusilla makrovakausvälineillä.

Suomen Pankki on pitkään korostanut, että asunto- ja taloyhtiölainoihin ja kotitalouksien velkaantumisen jatkuvaan kasvuun liittyvät haavoittuvuudet ovat Suomessa suuria.

Suomen Pankki korosti vuonna 2021, että kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tulisi saada viipymättä käyttöön uusia kohdennettuja välineitä.

Tällaisia välineitä olisivat esimerkiksi enimmäisvelkasuhde eli velkakatto sekä asunto- ja taloyhtiölainojen pituusrajoitus. Velkakatto hillitsisi kotitalouksien velkaantumisen kasvua suhteessa tuloihin.

Välineiden tulisi ulottua kaikkeen luotonantoon, myös pankkisektorin ulkopuolelle.

Asuntolainat pitenevät

Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat kasvaneet edelleen koronapandemian aikana, ja velkaantuneisuus on ennätyksellisen suurta. Lisäksi asuntolainat ovat pidempiä kuin koskaan ennen.

Yli 26 vuodeksi myönnettyjen asuntolainojen osuus uusista asuntolainoista on kasvanut tasaisesti viime vuosina, myös vuonna 2021 (kuvio 16).

Samalla alle 20 vuoden pituisten lainojen osuus on supistunut vain runsaaseen viidennekseen uusista asuntolainoista.

Suomen Pankissa tehty analyysi osoitti, että uusilla asuntolainanottajilla on yhä enemmän velkaa suhteessa tuloihinsa. Tulokset perustuvat aineistoon, jonka Finanssivalvonta on kerännyt luottolaitoksilta niiden myöntämistä uusista asuntolainoista. Velka-tulosuhteet ovat keskimääräistä suurempia Suomen kasvukeskuksissa.

Suomen Pankin laskelmat osoittivat, että edellisvuosina myönnettyihin asuntolainoihin ja lainanottajien muihin velkoihin nähden neutraali velkakatto olisi noin 500 % lainanottajien bruttovuosituloista. Tämä tarkoittaa, että viime aikoina myönnetyt asuntolainat voitaisiin myöntää myös siinä tapauksessa, että velkakatto asetettaisiin 500 prosenttiin.

Laskelmissa luottolaitoksilla oletettiin olevan merkittävä harkintavara, joka salli velkakaton ylityksiä 15 prosentissa uusien asuntolainojen euromäärästä.

Velkakatto voisi vaimentaa suhdannevaihteluita

Suomen Pankissa tarkasteltiin myös Suomen Pankin yleisen tasapainon mallin avulla sitä, millaisia vaikutuksia velkakaton käyttöönotolla voisi olla talouskasvuun. Tulosten mukaan vaikutukset pitkän aikavälin talouskasvuun olisivat vähäiset.

Velkakaton käyttöönotto saattaisi kuitenkin vaimentaa talouden suhdannevaihteluita nykyiseen lainakattorajoitteeseen verrattuna.

Lainakatto hyödyllinen myös taloyhtiölainoissa

Suomen Pankki seurasi vuonna 2021 taloyhtiölainojen kehitystä ja kannatti ehdotuksia, joissa taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuus rajataan 60 prosenttiin ja uudiskohteiden taloyhtiölainojen lyhennysvapaista luovutaan.

Nämä uudistukset hillitsisivät osaltaan kotitalouksien velkaantumista ja vaikuttaisivat pääasiassa omistusasumisen uudistuotannon rahoitukseen.

Kotitalouksien asuntolainatarpeet voisivat kasvaa, jos uudiskohteen velattomasta hinnasta pienempi osuus muodostuisi taloyhtiölainasta. Tämä auttaisi kuitenkin lainanottajia arvioimaan asumisen kokonaiskustannuksia aiempaa tarkemmin.

Suomen Pankin käytössä oleva kotimaisiin asuntomarkkinoihin liittyvä aineisto laajeni vuonna 2021, kun sijoitusasuntolainojen erittely muista asuntolainoista alkoi.

Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorot ovat hieman korkeampia kuin omistusasuntolainojen, mutta matalampia kuin taloyhtiölainojen keskikorot.

Oma stressitestikehikko huomioi pohjoismaiset kytkökset

Finanssivalvonnan johtokunta ei korottanut kotimaisten pankkien makrovakauspuskureita vuonna 2021, mutta Suomen Pankissa tehtiin paljon analyysityötä, jolla parannettiin valmiuksia asettaa puskurit tarkoituksenmukaisensuuruisiksi tulevaisuudessa.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta kehittivät yhteistyössä omaa stressitestikehikkoa, jolla täydennetään eurooppalaisia pankkien stressitestejä.

Oman stressitestin avulla saadaan hyödyllistä informaatiota pankkien tappionsietokyvystä, kun ne kohtaavat vakavan häiriön toimintaympäristössään.

Stressitestikehikossa voidaan huomioida se, että suomalaisilla pankeilla on liiketoimintaa muualla Pohjoismaissa, ja arvioida siten altistumia myös muiden Pohjoismaiden suhdanteisiin.

Pohjoismaisten kytkösten vuoksi Suomen Pankki edisti vuonna 2021 analyysiä tartuntariskeistä Suomen ja muiden Pohjoismaiden pankkien välillä. Tartuntariskianalyysin avulla voidaan selvittää, millaisia mahdollisia tartuntaketjuja ja niiden vaikutuksia pankkisektorilla voisi syntyä.

Yrityksillä vähemmän lyhennysvapaita

Vuoden 2021 aikana Suomen Pankki kiinnitti analyysissään huomiota erityisesti siihen, miten suomalaiset yritykset ovat pärjänneet pandemian aikana.

Vaikka yritysluottoihin liittyvät riskit pankeille kasvoivat pandemian takia, pankkien keskimääräiset lainakorot eivät nousseet huomattavasti. Vuonna 2021 ei nähty enää samanlaista lyhennysvapaiden ja muiden maksuohjelmamuutosten tarvetta kuin keväällä 2020. Myöskään pahimmat pelot luottotappiokehityksestä eivät toteutuneet.

Suomalainen yrityslainakanta supistui vuoden 2021 aikana useana kuukautena peräkkäin, mikä voi kertoa siitä, että yritysten investointiaktiivisuus ei ole vielä täysin toipunut pandemian seurauksista.

Monipuolisia uusia aineistoja tulossa käyttöön

Suomen Pankki osallistui vuonna 2021 edellisvuoden tapaan positiivisen luottotietorekisterin valmistelutyöhön. Rekisteriin on tarkoitus kirjata tietoja suomalaisten luotoista ja tuloista.

Hanke on osa hallituksen pyrkimystä torjua ylivelkaantumista. Positiivinen luottotuottorekisteri tulee mahdollistamaan rahoitusvakauden näkökulmasta aiempaa kattavamman, läpinäkyvämmän ja siten myös luotettavamman luottomarkkinoiden seurannan. Rekisteri saadaan tämänhetkisen tiedon mukaan käyttöön vuonna 2024.

Suomen Pankki ja Tilastokeskus edistivät yhteistä analyysihanketta, jonka tavoitteena on yhdistää Suomen Pankin yrityslainoja koskevaa aineistoa yrityksiä koskeviin Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Varsinainen analyysityö hankkeen parissa käynnistyy vuonna 2022.

Vakausanalyysiä tehostettiin vuoden 2021 aikana myös tietoteknisillä ratkaisuilla, jotka parantavat Suomen Pankin käytössä olevien laajojen aineistojen käytettävyyttä.

Erilaisia raportteja saadaan muutosten myötä automatisoitua ja tehostettua, mikä parantaa myös Suomen Pankin työn näkyvyyttä sen omilla verkkosivuilla.

Kansainvälisessä analyysissä huomio asuntomarkkinoissa

Koska pankeilla on kaikissa Pohjoismaissa tyypillisesti runsaasti asuntolainoja lainasalkuissaan, jyrkkä asuntojen hintojen lasku voisi aiheuttaa pankeille huomattavia luottotappioita sekä vaikuttaa niiden varainhankinnan saatavuuteen ja kustannuksiin.

Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet voimakkaasti pandemian aikana sekä Suomessa että laajemmin muualla Euroopassa (kuvio 17). Tämä voi pahentaa entisestään kotitalouksien velkaantuneisuuteen ja pankkien kiinteistövastuisiin liittyviä rahoitusvakauden haavoittuvuuksia.

Euroalueen pankeissa edelleen paljon tukiohjelmia käytössä

Suomen pankkijärjestelmä on kytköksissä koko euroalueen rahoitusjärjestelmään.

Suomen Pankki seuraa tarkasti muiden euroalueen maiden pankkisektorien tilaa. Koronapandemian aikana on kiinnitetty erityistä huomiota pankkien lainasaamisten laatuun, sillä poikkeusoloista kärsineiden yritysten maksuvaikeudet voivat kasvattaa pankkien luottotappioita.

Suomen Pankki tarkasteli vuonna 2021 myös euroalueen pankkien lyhennysvapaiden päättymistä ja toisaalta valtioiden takausohjelmien käytön kasvua. Näiden tukitoimien käyttö on auttanut laina-asiakkaita pandemian aikana, mutta voi toisaalta siirtää luottotappioita tulevaisuuteen.

Suomen Pankki arvioi myös kansainvälisten rahoitusolojen kehitystä. Sijoittajien riskinottohalukkuuteen vaikutti yhtäältä epävarmuus siitä, miten kauan inflaatio pysyy Euroopan keskuspankin tavoitetta nopeampana. Toisaalta yritysten kannattavuus oli pandemiasta huolimatta melko vahva, mikä tuki vuoden 2021 aikana osake- ja yrityslainamarkkinoita.