Rahoituksen saatavuuden rooli vihreän siirtymän mahdollistajana on korostunut viime vuosina. Siksi keskuspankit ja valvojat arvioivat, millaisia riskejä ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka voivat aiheuttaa eri rahoitusalan toimijoille. Suomen Pankki on kehittänyt rahoitussektorin ilmastoriskien arvioimiseksi omia analyysivalmiuksia ja -aineistoja sekä osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön.

Talouden siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulee vaatimaan mittavia investointeja. Rahoitusvirtoja on ohjattava kestämättömästä taloudellisesta toiminnasta kestävään toimintaan. Rahoitussektorin rooli ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavien toimien mahdollistajana on tärkeä.

Rahoitusalalle huolia aiheuttavat sekä ilmastopolitiikasta johtuvat siirtymäriskit että ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvat fyysisiset riskit. Huoli liittyy nimenomaan rahoitusalan toimijoiden kykyyn arvioida näiden pitkäaikaisten riskien vaikutuksia ja kustannuksia liiketoiminnassaan.

EU määritteli kestävän toiminnan ja toi ilmastoriskienhallinnan lainsäädäntöön

Vuoden 2021 lopulla pidetty COP26-ilmastohuippukokous ei saanut aikaan kovin kunnianhimoista edistymistä globaalisti. Siitä huolimatta EU on edennyt vauhdilla omien ilmastotavoitteidensa edistämisessä.

EU on korostanut erityisesti hiili-intensiivisten yritysten siirtymäriskejä varsinkin siinä tapauksessa, ettei niillä ole uskottavia suunnitelmia toiminnan päästöjen vähentämiseksi.

Samalla vuoden 2021 aikana havaitut poikkeukselliset sään ääri-ilmiöt helleaalloista myrskyihin ja tulviin ovat nostaneet esiin huolen ilmastonmuutoksen tuomista fyysisistä riskeistä.

EU:n kestävän rahoituksen kehikko (englanniksi) on edennyt vuoden 2021 aikana pitkälle. Kestävän toiminnan määrittelevässä taksonomiassa eli luokittelussa saavutettiin poliittinen sopu ilmastokriteereistä ja taksonomian mukaisesta raportoinnista, joiden käyttöönotto etenee.

Seuraavassa vaiheessa EU:n kestävän rahoituksen taksonomia laajenee ilmaston lisäksi muihin ympäristönäkökulmiin.

Kestävän rahoituksen ja ilmastoriskien näkökulmat vaikuttavat jo käytännön rahoitusmarkkinasääntelyyn. Esimerkiksi EU:n komission antamat muutosehdotukset vakuutusyhtiöitä koskevaan sääntelyyn ja pankkeja koskevan sääntelyyn tuovat näitä näkökulmia konkreettisesti mukaan toimintaan.

Keskuspankit ja valvojat edistivät ilmastoriskien parempaa huomioimista

Työ rahoitusmarkkinoiden ilmastoriskien tunnistamisen ja analyysin edistämiseksi on käynnissä monilla eri foorumeilla. Vaikka riskit ovat keskimäärin kohtuullisia, ne ovat jakautuneet epätasaisesti.

Osalle maita ja sektoreita riskejä on keskittynyt keskimääräistä enemmän, jolloin kokonaisriski voi olla hyvinkin merkittävä.

Tulokset osoittavat selkeästi, että ilmastonmuutoksen määrätietoinen hillitseminen pienentää kokonaisriskejä tuntuvasti.

Vuoden 2021 aikana julkaistiin useita keskeisiä raportteja. Yksi näistä oli keskuspankkien ja finanssivalvojien ilmastoverkoston NGFS:n (Network for Greening the Financial System) julkaisemat päivitetyt ilmastoskenaariot (englanniksi), joita eri toimijat voivat käyttää lähtökohtana omissa ilmastoriskiarvioissaan. Suomen Pankki osallistui tähän työhön.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi koko Euroopan taloutta koskevan ilmastostressitestin (englanniksi). Sen keskeisiä havaintoja oli, että riskit Euroopassa ovat hyvin erilaisia eri alueiden ja yrityssektoreiden välillä.

Euroopan järjestelmäriskikomita ESRB:n (European Systemic Risk Board) raportissa ilmastoriskien vaikutuksista rahoitusvakauteen (englanniksi) havainnot olivat hyvin samanlaisia kuin EKP:n arviossa.

EKP:n pankkivalvonta puolestaan selvitti, miten hyvin sen valvomat pankit huomioivat ilmastoriskejä omassa toiminnassaan (englanniksi). Tulosten mukaan yksikään pankki ei vielä täyttänyt valvojan asettamia odotuksia, mutta osa oli jo pitkällä tässä työssä.

Suomen Pankki jatkoi työtään kotimaan rahoitussektorin ilmastoriskien tunnistamiseksi

Vuoden 2021 aikana Suomen Pankki vaikutti aktiivisesti rahoitussektorin kestävän rahoituksen sääntelyn kehitykseen kommentoimalla vuoden aikana muun muassa EU:n kestävän rahoituksen strategiaa, kestävän rahoituksen taksonomiaa sekä EU:n vihreiden joukkolainojen sääntelyä.

Suomen Pankki julkaisi artikkelin meritulvariskien vaikutuksista pankkilainavakuutena oleviin kiinteistöihin. Sen mukaan riskit ovat kokonaisuutena kohtuullisia, mutta hyvin eri tavalla jakautuneita rannikkoalueilla.

Suomen Pankissa aloitettiin myös rahoitussektorin siirtymäriskien arviointi. Tämä työ syventää aiempaa katsaustamme rahoitussektorin siirtymäriskeihin.

Lisäksi Suomen Pankisssa jatkettiin työtä datatarpeiden tunnistamiseksi ja uusien indikaattorien kehittämiksi.

Kansainvälisillä foorumeilla, kuten NGFS:ssä ja eurooppalaisten keskuspankkien ja tilastovirastojen yhteistyökomiteassa CMFB:ssä (Committee on Monetary, Financial and Balance on Paymets Statistics), edistettiin aktiivisesti relevanttien aineistojen parempaa ja kattavampaa saatavuutta. Ilmastoriskianalyysissä tulisi olla paremmin tietoa siitä, mitä kaikkea tilastoaineistoa on olemassa, ja tiedon pitäisi olla nykyistä hienojakoisempaa sekä eteenpäin katsovaa.

Suomen Pankki käynnisti vuoden 2021 alussa projektin pankkien yrityslainakannan hiilijalanjäljen laskemiseksi (englanniksi). Hiilijalanjäljen avulla pyritään paremmin arvioimaan pankkien lainakantaan kohdistuvaa siirtymäriskiä.

Sen avulla voidaan myös seurata, miten pankit toteuttavat kansallista ilmastostrategiaa Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankki kehitti aktiivisesti rahoitusmarkkinatilastointia vuonna 2021