Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Niiden toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki varautuu huolehtimalla taseensa vahvuudesta. Vuonna 2021 rahapolitiikan ja rahoitusvarallisuuden riskit kasvoivat.

Sijoitustoiminnasta ja rahapolitiikan toteuttamisesta syntyy riskejä

Vuoden 2021 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta sekä osake- ja kiinteistörahastosijoituksista. Sen sijaan rahoitusvarallisuus ei sisällä rahapolitiikan toteutukseen liittyviä eriä, kuten pankeille myönnettyjä rahapoliittisia luottoja tai rahapoliittisissa operaatioissa ostettuja arvopapereita.

Valuuttavaranto sisältää likvidejä korkosijoituksia. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Koronapandemian negatiivisten talousvaikutusten lieventämiseksi vuonna 2020 ostetut kotimaiset yritystodistukset erääntyivät vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana. Sen seurauksena Suomen Pankin rahoitusvarallisuus ei enää vuoden 2021 lopussa sisältänyt euromääräisiä korkosijoituksia.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on rahapoliittisista syistä ostettuja velkakirjoja sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta.

Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) kesken, mutta niiden riskit ja tuotot jaetaan suurelta osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapoliittisista kokonaissaatavista. Vuoden 2021 lopussa Suomen Pankin osuus oli 1,837 %. Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen ja valtiosidonnaisten lainojen aiheuttamat riskit kansalliset keskuspankit kantavat kuitenkin itse.

Rahapoliittisten saatavien määrä kasvoi

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä kasvoi vuoden 2021 aikana noin 1 400 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 6 900 mrd. euroa. Kasvu johtui erityisesti pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa toteutetuista velkakirjaostoista sekä kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) myönnetyistä lainoista. Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelman (APP, asset purchase programme) netto-ostot jatkuivat edelleen vuonna 2021 ja kasvattivat eurojärjestelmän rahapoliittisia saatavia.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista kasvoi noin 29 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 119 mrd. euroa. Rahapoliittisten saatavien kasvun vuoksi myös niihin liittyvät riskit kasvoivat vuoden aikana.

Taulukko 7.
Suomen Pankin rahoitusvarallisuus ja osuus rahapoliittisista saatavista 31.12.2021
Milj. euroa
31.12.2020
Milj. euroa
Rahoitusvarallisuus 10 946 10 010
Kulta 2 537 2 434
Valuuttavaranto 6 720 6 261
Euromääräiset korkosijoitukset 0 61
Osakerahastosijoitukset 1 513 1 135
Kiinteistörahastosijoitukset 176 119
Osuus rahapoliittisista saatavista 118 748 90 022
Rahoitusoperaatiot 40 446 32 939
Kohdennetut luotto-operaatiot1 40 375 32 423
Muut rahoitusoperaatiot1 70 515
Omaisuuserien osto-ohjelman velkakirjat 50 121 43 842
Suomen valtionlainat ja valtiosidonnaiset lainat 34 554 29 822
Yhteiseurooppalaisten instituutioiden lainat1 4 859 4 580
Katetut lainat1 5 019 4 841
Yrityslainat1 5 688 4 600
Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman velkakirjat2 28 070 12 747
Lopetetut ohjelmat 111 494
Arvopaperimarkkinaohjelma1 101 484
Katettujen lainojen osto-ohjelmat 10 10
Yhteensä 129 694 100 032
1 Pääoma-avainosuus (1,837 % 1.2.2020 alkaen) kansallisten keskuspankkien yhteismäärästä.
2 Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman kohdalla taulukossa on esitetty Suomen Pankin taseessa oleva saatava.

Taulukossa 7 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 34 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin Target2-erästä. Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2021 lopussa 176 mrd. euroa.

Suomen Pankki hallitsee riskejä hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskit ovat esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen epäsuotuisia muutoksia.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin, sillä Suomen Pankilla on saamisia Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

Sijoitusten strateginen jakauma määritetään vertailuindeksin avulla. Indeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa Suomen Pankki noudattaa muiden keskuspankkien tapaan koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Se rajaa suoria korkosijoituksiaan vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin taseessa on rakenteellinen korkoriski

Eurojärjestelmä päättää liikepankkien keskuspankkitalletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Näin ollen talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletusten kasvuna. Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee kiinteäkorkoisten rahapoliittisista syistä ostettujen velkainstrumenttien erääntyessä.

Osto-ohjelmiin liittyvien netto-ostojen jatkuessa rakenteellinen korkoriskiasema kasvaa. Myös erääntyvien velkakirjojen uudelleen sijoittaminen ylläpitää omalta osaltaan rakenteellista korkoriskiä.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellista riskiä kuvaaviin lukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Suomen Pankin rahapolitiikan ja rahoitusvarallisuuden riskit kasvoivat vuonna 2021

Suomen Pankin tase ja rahapolitiikan riskit kasvoivat vuoden 2021 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä riskien kasvuun oli pääasiassa rahapoliittisten saatavien määrän kasvu, johon vaikuttivat etenkin rahapoliittiset elvytystoimet. Myös rahoitusvarallisuuteen liittyvät riskit kasvoivat hieman pääasiassa osakerahastosijoitusten arvonnousun vuoksi.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Riskiarviota täydennetään stressitesteillä, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Rahapolitiikan luottoriskin arviointi perustuu Euroopan keskuspankin tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana yhden prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (niin sanottu expected shortfall).

Vuoden 2021 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,5 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottaminen kasvattaa kokonaisriskiarvion 2,8 mrd. euroon.

Vuoden 2021 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 1,3 mrd. euron ja varauksia 4,7 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 27).

Riskipuskurit vahvistuivat vuonna 2021 pääasiassa valuuttojen arvonmuutosten ja osakerahastosijoitusten arvonnousun vuoksi.

Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 28).