4.1 Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta

Suomen Pankilla on omaa rahoitusvarallisuutta taseen oman ja vieraan pääoman erien vastineena. Tätä varallisuutta sijoitetaan ja hallinnoidaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti ottamalla huomioon sijoitustoiminnan riskit ja vastuullisuusnäkökohdat.

Suomen Pankin varallisuudenhallinnan tavoitteena on täyttää keskuspankille asetetut vaatimukset sijoitusten likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta. Pankki ottaa tavoitteisiin pyrkiessään huomioon sijoitustoiminnan riskit ja vastuullisuusnäkökulmat.

Suomen Pankin varallisuudenhallinta turvaa rahoitusvarallisuuden arvon ja kyvyn tukea pankkijärjestelmän maksuvalmiutta tarvittaessa. Sijoituksille ja sijoitustoiminnalle asetetut riskirajoitteet varmistavat, että rahoitusvarallisuus on sijoitettu turvallisesti. Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit.

Rahoitusvarallisuuden koko

Suomen Pankin johtokunta päättää Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden määrän eurojärjestelmän keskuspankkien nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets, ANFA) puitteissa.

ANFA-sopimuksella säädellään eurojärjestelmän keskuspankkien kansallisten tehtävien hoitoon liittyviä sijoituksia. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden koko määräytyy keskuspankkitehtävien ja sijoituspoliittisten näkökohtien perusteella.

Vuonna 2019 Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta pienennettiin sijoituspoliittisista syistä kahdessa vaiheessa yhteensä 1,5 mrd. eurolla. Valuuttakurssien ja osakekurssien vahvistumisen vuoksi rahoitusvarallisuuden arvo laski kuitenkin vain 500 milj. euroa vuoden aikana.

Johtokunta päättää kerran kolmessa vuodessa valuuttavarannon koosta asettamalla tavoitetason Yhdysvaltain dollarien, Englannin puntien ja Japanin jenien määrälle korkosijoitusvarallisuudessa. Vuonna 2019 uusiksi tavoitetasoiksi asetettiin Yhdysvaltain dollareille 5 mrd., Englannin punnille 650 milj. ja Japanin jenille 95 mrd. yksikköä paikallista valuuttaa. Keväällä 2019 valuuttavarannon koko sopeuteuttiin näihin tavoitetasoihin.

Rahoitusvarallisuuden koostumus

Vuonna 2019 Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa (taulukko 2). Se koostui suorista valuutta- ja euromääräisistä korkosijoituksista, osake- ja kiinteistörahastosijoituksista, kultavarannosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (SDR).

Valuuttamääräiset korkosijoitukset koostuvat Yhdysvaltain dollareista (USD), Englannin punnista (GBP) sekä Japanin jeneistä (JPY). Ne muodostavat valuuttavarannon yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien eli SDR:ien kanssa.

Taulukko 2. Suomen Pankin rahoitusvarallisuus, milj. euroa

Korkosijoitusvarallisuuden sijoituspolitiikka

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden korkosijoituksia ohjaa pankin johtokunnassa vuosittain päätettävä sijoituspolitiikka. Se määrittelee  sijoitustoiminnalle strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja kullekin valuutalle otettavan korkoriskin tason.

Sijoituspolitiikka luo strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa voidaan verrata. Suomen Pankin salkunhoitajat hallinnoivat rahoitusvarallisuuden korkosijoituksia suorin sijoituksin.

Strategisesta indeksistä voidaan poiketa sijoitustoiminnassa ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti. Liikkumavaraa tarvitaan, koska indeksin sisältämiä sijoituskohteita ei välttämättä löydy markkinoilta. Lisäksi sijoituksista voidaan tavoitella lisätuottoa riskirajoitteiden sisällä.

Tapahtumat korkomarkkinoilla vuonna 2019

Maailmantalouden heikentyvät näkymät heijastuivat vuonna 2019 korkomarkkinoilla. Suurin epävarmuus vuoden aikana liittyi Yhdysvaltojen ja pääosin Kiinan väliseen kauppasotaan sekä Ison-Britannian eroprosessiin Euroopan unionista.

Yhdysvalloissa liittovaltion lyhyiden velkasitoumusten korot laskivat alkuvuoden 2,6 prosentista loppuvuoden 1,5 prosenttiin. Euroopassa esimerkiksi Ranskan liikkeeseen laskemien lyhyiden velkasijoitusten korot pysyivät −0,5 prosentin tuntumassa, mutta pidemmät, esimerkiksi Saksan 10 vuoden korot laskivat 0,25 prosentista −0,20 prosenttiin. Euroopan keskuspankin syyskuinen päätös aloittaa arvopapereiden nettomääräiset ostot uudelleen marraskuusta 2019 lähtien laski korkoja entisestään.

Toukokuussa tiukentunut kauppasodan retoriikka yhdistettynä heikkeneviin talousnäkymiin sai Yhdysvaltain keskuspankin reagoimaan heinäkuun lopussa koronlaskulla. Syyskuussa ja lokakuun lopussa tehdyt koronlaskut veivät ohjauskorkoputken lopulta 0,75  prosenttiyksikköä alkuvuotista alemmaksi eli 1,50–1,75 prosenttiin. Euroopan keskuspankki laski talletuskorkoaan syyskuun kokouksessa 0,10 prosenttiyksikköä eli −0,5 prosenttiin. Britannian (0,75 %) ja Japanin keskuspankit (−0,10 %) pitivät ohjauskorkonsa vuonna 2019 ennallaan.

Korkosijoitukset

Suomen Pankin korkosijoitusvarallisuus on sijoitettu valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (61 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (21 %), luottolaitosten liikkeeseen laskemiin vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (9 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (8 %) ja käteisinstrumentteihin (1 %).

Korkosijoituksista 68 % oli sijoitettu AAA- ja AA+-luottoluokituksen velkakirjoihin, ja sijoitusten alin luottoluottoluokitus oli BBB+ (0,7 %). Korkosijoitusten korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio  oli vuoden 2019 lopussa 2,05 vuotta.

Korkojen lasku tuotti pääomavoittoja korkosijoituksista, joten alhaisista ja osin negatiivisista koroista huolimatta korkosijoitusvarallisuuden tuotot olivat vuonna 2019 positiivisia. Selkeästi suurimmat korkotuotot syntyivät suurimmasta varallisuuserästä eli Yhdysvaltain dollarin määräisistä korkosijoituksista, joiden kuponkikorko oli vuoden alussa korkein, ja lisäksi arvopapereista saatiin pääomavoittoja korkotason laskun myötä.

Korkosijoitusvarallisuuden kokonaistuotto oli 210,7 milj. euroa vuonna 2019. Yhdysvaltain dollarin määräisten sijoitusten tuotot olivat 202,8 milj. euroa, euron määräisten −2,1 milj. euroa, Englannin punnan määräisten 10,6 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten −0,5 milj. euroa.

Euron heikkeneminen näkyi valuuttavarannon positiivisena arvonmuutoksena. Kokonaisuudessaan korkosijoitusvarallisuuden valuuttamääräiset erät vahvistuivat 141,6 milj. euron edestä. Yhdysvaltain dollareissa muutos oli 81,7 milj. euroa, Englannin punnissa 37,1 milj. euroa ja Japanin jeneissä 23,1 milj. euroa.

Euromääräisesti mitattuna valuuttakurssiriski on Suomen Pankin korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski. Valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle. Valuuttavarannon arvonmuutos on seurausta avoimesta valuuttakurssipositiosta, joka tukee keskuspankkitehtävien hyvää hoitoa.

Pitkäaikainen sijoitustoiminta

Korkosijoitusvarallisuuden lisäksi Suomen Pankki hallinnoi pitkäaikaista sijoitussalkkua, jonka sijoituksilla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Tämä omaisuuserä on luotu, jotta pankin oman pääoman eriä voidaan sijoittaa tavallista keskuspankin korkosijoitusvarallisuutta parempituottoisiin omaisuuslajeihin.

Vuonna 2019 pitkäaikainen sijoitustoiminta koostui osake- ja kiinteistösijoituksista, jotka toteutetaan epäsuorasti rahastojen kautta.

Osakesijoitukset on hajautettu kustannustehokkaasti maailmanlaajuista kehittyneiden markkinoiden indeksiä seuraavaan passiiviseen rahastoon. Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan eurooppalaiseen rahastoon, joiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ovat siten helposti vuokrattavia, mikä varmistaa näistä sijoituksista tasaisen vuokratuoton.

Osake- ja kiinteistömarkkinat kehittyivät suotuisasti vuonna 2019 huolimatta kauppasodan ja brexitin aiheuttamista uhista. Suomen Pankin tuotto vuonna 2019 osakerahastosijoituksista oli 227 milj. euroa ja kiinteistörahastoista 12 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2019 oli 9,3 % eli 971 milj. euroa (taulukko 3). Korkosijoitussalkkujen tuottoa verrataan säännöllisesti keskuspankkitavoitteiden mukaisiin strategisiin vertailuindekseihin. Vuonna 2019 korkosijoitukset tuottivat 0,14 % eli 10 milj. euroa lisätuottoa vertailuindekseihin suhteutettuna.

Taulukko 3. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden tuotto vuosina 2019 ja 2018

Rahoitusvarallisuuden markkinariski (Value-at-Risk 99 %, 1 pv) vaihteli 41 milj. eurosta 99 milj. euroon vuonna 2019 (kuvio 20).

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus

Euroopan keskuspankilla (EKP) on myös oma valuuttavaranto, jonka hallinnointi on annettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin. Suomen Pankki hallinnoi osuutta Euroopan keskuspankin valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa.

EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän rahapoliittisiin tarpeisiin.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan ensisijainen tavoite on hintavakaus, eikä eurojärjestelmällä ole valuuttakurssitavoitetta.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2019 lopussa 1 124 milj. euroa.

Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta.