Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimintavuoden 2022 päästölaskenta on entistä tarkempi ja kattavampi. Kokonaispäästöt vähenivät edellisvuodesta tarkemman laskennan sekä konkreettisten päästövähennystoimien, kuten kiinteistöjen taloteknisten toimenpiteiden, ansiosta.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan hiilijalanjälki laskettiin vuonna 2022 toista vuotta peräkkäin noudattamalla kansainvälisesti hyväksytyn ja suositellun laskentamenetelmän, kasvihuonepäästöprotokollan  (GHG, Greenhouse Gas Protocol) ohjeistuksia.

Vuonna 2021 Suomen Pankki uudisti päästölaskentaansa vastaamaan yritysten ja muiden organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen määrittämistä raportointia.

Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti päästölaskentaa kehitettiin edelleen vuoden 2022 laskennassa, jolloin päästölaskennan tulokset vastaavat entistä tarkemmin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimintaa.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisiä. Suurin osa niistä on arvoketjussa muodostuvia epäsuoria päästöjä.

Maailmanlaajuisesti käytetty GHG-protokolla ohjaa Suomen Pankin hiilijalanjälkilaskentaa

Suomen Pankki siirtyi käyttämään päästölaskennassaan kansainvälisen laskentamenetelmä GHG-protokollan suosituksia ensimmäistä kertaa vuonna 2021.

Laskentamenetelmän uudistamisen takia vuosien 2021 ja 2022 päästölaskennan tuloksia ei voida suoraan verrata aiempien vuosien päästölaskentoihin, mutta vuosien 2021 ja 2022 päästölaskentojen tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.

GHG-protokolla on maailmanlaajuisesti käytetyin standardisoitu menetelmä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä ja raportoinnissa. Standardisoitu laskentamenetelmä tuo päästölaskennalle jäsennellyn rakenteen sekä auttaa tunnistamaan toiminnan kannalta olennaiset päästölähteet.

Suorien ja epäsuorien päästöjen kuvaamiseksi GHG-protokollassa on jaoteltu kolme eri päästölaskennan laajuusaluetta: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Scope 1 -luokan päästöt syntyvät oman toiminnan seurauksena, ja ne ovat helpoiten hallinnoitavissa. Scope 2 -luokkaan kuuluvat epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästölähteet, kuten sähköntuotanto. Scope 3 -luokkaan kuuluvat muut epäsuorat päästöt, kuten logistiikka ja jätehuolto.

Päästöjen luokittelu eri scope-luokkiin vähentää kaksoislaskennan riskiä silloin, kun eri yritykset ja organisaatiot tekevät osittain samoja toimintoja koskevaa päästölaskentaa.

Rakentamisen investointien päästölaskenta tarkentui vuonna 2022

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästölähteet (scope 1 ja 2) käsittävät polttoaineen kulutuksen organisaation hallinnassa olevissa (omistetuissa tai vuokratuissa) kulkuneuvoissa ja laitteissa sekä ostoenergian kulutuksen organisaation hallinnoimissa tiloissa.

Ostoenergian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt (scope 2) laskettiin käyttämällä markkinaperusteista laskentamenetelmää eli laskennassa huomioitiin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan energiatoimittajien käyttämät tuotantotavat. Organisaation hankkima energia on ympäristöystävällisempää kuin Suomessa keskimäärin.

Arvoketjun epäsuorat päästöt (scope 3) käsittävät Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tekemät hankinnat ja käyttämät palvelut, rakentamiseen tehdyt investoinnit, toimintaan liittyvät kuljetukset, toimipaikoilla muodostuneet jätteet, liikematkustamisen, työntekijöiden työmatkat, etätöiden tekemisen ja vuokralaisten energiankulutuksen. 

Uutena päästölähteenä scope 3 -luokassa huomioitiin vuonna 2022 vuoden aikana ostettujen polttoaineiden alkutuotannosta aiheutuvat päästöt.

Myös Scope 3 -luokkaan lukeutuvien rakentamisen investointien päästölaskenta vuodesta 2022 tarkentui. Rakentamis- ja korjaushankkeisiin tehdyistä investoinneista 35 prosentista oli saatavilla hankekohtaisesti määritetty päästötieto.

Rakentamisen investointien päästölaskentaa tarkentavat merkittävästi hankekohtaisiin materiaali- ja energiakulutuksiin perustuvat päästötiedot. Jatkossa hankekohtaisten päästötietojen osuutta laskennassa pyritään kasvattamaan. Toistaiseksi ne rakentamis- ja korjaushankeinvestoinnit, joista ei ole saatavilla hankekohtaista päästötietoa, lasketaan edelleen kuluperusteisesti käyttämällä keskimääräisiä päästökertoimia.

Konkreettisten päästötoimien ja laskennan tarkentumisen myötä Suomen Pankin hiilijalanjälki pieneni vuonna 2022

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnan hiilijalanjälki oli 8 284 t CO2e vuonna 2022 ja kattoi sekä oman toiminnan päästöt että arvoketjun päästöt (pl. sijoitustoiminta). Vuonna 2021 toiminnan hiilijalanjälki oli 10 120 t CO2e. Toiminnan hiilijalanjälki pieneni 18 % verrattuna vuoteen 2021.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan oman toiminnan päästöt (scope 1 ja 2) olivat vuonna 2022 yhteensä 1 293 t CO2e. Päästöt pienenivät 19 % verrattuna edellisvuoteen. Vuoden 2021 suuremmat päästöt johtuivat pääosin kaasusammutuspullojen laukeamisesta aiheutuneista päästöistä.

Suomen Pankin työsuhdeautopolitiikka on päivitetty vuonna 2022, ja jatkossa organisaatiossa hankitaan ainoastaan ladattavia tai täyssähköisiä autoja. Työsuhdeautopolitiikan päivitys vähentää jatkossa toiminnan scope 1 -päästöjä.

Helsingin ja Vantaan toimipisteillä valaisimia on vaihdettu LED-valaisimiin, mikä vähentää toimipisteiden sähkönkulutusta. Vantaan toimipisteellä on lisäksi säädetty ilmastoinnin ilmamäärä sekä vaihdettu osa lasisesta julkisivusta levyihin, mikä vähentää toimipaikan kokonaisenergiankulutusta. Vantaan kiinteistön kokonaisenergiankulutus väheni 11 % verrattuna edellisvuoteen.

Energiankulutukseen liittyvissä päästöissä vaikutus oli vähäisempi, koska hankittu sähkö oli jo vuonna 2021 lähes päästötöntä. Kaukolämmön tuotannon päästökerroin oli puolestaan vuonna 2022 suurempi kuin vuonna 2021.

Suurimmat epäsuorat päästölähteet liittyvät rakentamiseen, energiankulutukseen ja hankintoihin

Arvoketjun epäsuorat päästöt (scope 3) kattavat kokonaispäästöistä suurimman osan (84 %). Merkittävimmät arvoketjun epäsuorat päästölähteet olivat rakentamisen investoinnit, vuokralaisten energiankulutus, hankinnat ja palveluostot.

Vuonna 2022 scope 3 -päästöt olivat 6 991 t CO2e, mikä on 18 % vähemmän kuin vuonna 2021.

Päästöjen väheneminen johtui erityisesti rakennus- ja korjaushankkeiden päästölaskennan tarkentumisesta hankekohtaiseen laskentaan ja vähäisemmässä määrin kuljetuspäästöjen vähenemisestä. Helsingin ja Vantaan posti- ja kuriirikuljetukset ajetaan jatkossa täyssähköautoilla, mikä vähentää entisestään kuljetuksiin liittyviä päästöjä.

Kokonaisuudessaan scope 3 -päästöt vähenivät, mutta vuoden aikana tehtyjen hankintojen ja palveluostojen sekä liikematkustuksen päästöt kasvoivat verrattuna vuoteen 2021.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta seuraavat toimintansa ympäristövaikutuksia toimintakuluihin suhteutetun mittarin avulla. Se huomioi kaikki oman toiminnan ja arvoketjun päästöt (scopet 1–3).

Vuonna 2022 toimintakuluihin suhteutettuna päästöjä aiheutui
77 kg/ t CO2e / 1 000 euroa.

Suomen Pankin sijoitustoiminnan ilmastovaikutuksia on käsitelty artikkelissa Vastuullisen sijoittamisen avulla todellisia päästövähennyksiä.

Suomen Pankin hiilijalanjälki pieneni 18 %.
Jaa artikkeli