5.2 Vastuullisen sijoittamisen avulla todellisia päästövähennyksiä

Vuoden 2022 aikana Suomen Pankki päivitti omia vastuullisen sijoittamisen periaatteitaan ja rajasi merkittävällä tavalla potentiaalisten sijoituskohteidensa ulkopuolelle fossiilisten polttoaineiden tuottajia. Suomen Pankki oli myös aktiivisesti mukana valmistelemassa eurojärjestelmän yhteismitallista ilmastoraportointia.

Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan vastuullisuutta ohjaavat julkiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Johtokunnan hyväksymissä periaatteissa määritellään myös Suomen Pankin omat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät sijoitusrajoitteet.

Suomen Pankki on asettanut omalle sijoitustoiminnalleen hiilineutraalisuustavoitteen, joka tulisi saavuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Päästäkseen tähän tavoitteeseen Suomen Pankki on asettanut sijoitustoiminnalleen myös määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.

Fossiilisista sijoituskohteista vihreää siirtymää tukeviin kohteisiin

Vuoden 2022 aikana Suomen Pankki päivitti omia vastuullisen sijoittamisen periaatteitaan lisäämällä jo aiemmin määriteltyjen rajoitteiden joukkoon epätyypilliset fossiilisten polttoaineiden tuotantomuodot, kuten esimerkiksi arktisen ja syvänmeren porauksen. Pääsääntöisesti Suomen Pankki ei sijoita liikkeeseenlaskijoihin, joilla on epätyypillisiä tuotantomuotoja koskevaa liiketoimintaa.

Vihreän siirtymän rahoittaminen on kuitenkin edelleen mahdollista. Tämä tarkoittaa, että Suomen Pankki voi sijoittaa poissuljettujen liikkeeseenlaskijoiden joukkovelkakirjoihin, mikäli kyseisen arvopaperi rahoittaa vihreää siirtymää.

Vihreisiin arvopapereihin liittyvä poikkeus ei kuitenkaan koske niitä liikkeeseenlaskijoita, jotka on poistettu Suomen Pankin oman sijoitustoiminnan ulkopuolelle muiden vastuullisuuskriteerien, kuten esimerkiksi ihmisoikeusrikkomusten, perusteella.

Laaja arviointi vastuullisuuskriteereistä, liikkeeseenlaskijoiden poisto myös indekseistä

Suomen Pankki arvioi liikkeeseenlaskijoiden vastuullisuutta sekä ympäristön, sosiaalisen vastuun että hallintotavan näkökulmista. Arvioinnissa käytetään ulkopuoliselta palveluntarjoajalta saatavaa vastuullisuuteen erikoistunutta informaatiota.

Arvioinnin perusteella Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen työryhmä päättää sallittujen sijoituskohteiden joukosta poissuljettavista liikkeeseenlaskijoista. Nämä liikkeeseenlaskijat poistetaan myös oman sijoitustoiminnan vertailuindekseistä.

Vaikka liikkeeseenlaskija ei täyttäisi Suomen Pankin asettamia vastuullisuuskriteereitä, vastuullisen sijoittamisen työryhmä voi myöntää poikkeuksen. Poikkeus voidaan myöntää, jos liikkeeseenlaskijalla on uskottava suunnitelma liiketoimintansa muuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta tai muista asianmukaisista toimenpiteistä.

Työryhmä seuraa poikkeuksen saaneita liikkeeseenlaskijoita säännöllisesti. Jo myönnetty poikkeus voidaan evätä, mikäli yrityksen osoittama kehitys ei ole riittävää.

Eurojärjestelmän ensimmäinen yhteismitallinen ilmastoraportointi

Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki päättivät vuoden 2021 alussa, että rahapolitiikan ulkopuolisten euromääräisten salkkujen ilmastoraportointi tullaan yhteismitallistamaan vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Raportoinnin vertailtavuuden parantamiseksi eurojärjestelmä toteutti laajan ilmastodatakilpailutuksen, joka päättyi vuoden 2022 alkupuolella.

Suomen Pankki oli aktiivisesti mukana hankintatyöryhmässä ja osallistui sekä kilpailutuksen valmisteluun että mukana olevien palveluntarjoajien arviointiin.

Kilpailutuksen tuloksena eurojärjestelmän yhteiset ilmastodatatoimittajat ovat ISS ja Carbon4Finance (C4F).

Eurojärjestelmän yhteismitallisen ilmastoraportoinnin vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat

• salkun absoluuttiset päästöt (absolute emissions)
• salkun painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti (waci)
• salkun päästöt normalisoituna salkun kokoon (emissions per 1 million euros invested)
• pitkäaikainen ilmastotavoite
• salkun koko
• omaisuusluokat
• käytetyn datan lähde
• käytetyn datan kattavuus.

Suomen Pankki on päättänyt raportoida myös muiden kuin euromääräisten salkkujen ilmastoriskeistä sekä lisätä raportointiin myös vähimmäisvaatimukset ylittäviä elementtejä, kuten eteenpäin katsovia tunnuslukuja. Koko raportti julkaistaan Suomen Pankin verkkosivuilla.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen Pankin omien arvopaperisijoitussalkkujen ilmastojalanjälki julkistetaan.

Raportoitavat omaisuuslajit on jaoteltu korkoihin ja osakkeisiin. Suorien sijoitusten lisäksi Suomen Pankki on sisällyttänyt raporttiin myös rahastosijoitukset. Korkosijoitukset on jaoteltu liikkeeseenlaskijakohtaisesti, sillä valtioiden arvopapereissa on erilaiset laskentakaavat kuin yritysten liikkeeseen laskemissa arvopapereissa (taulukko 7).

Prosenttiluvut tunnuslukujen alla kertovat ilmastodatan kattavuudesta.

Tutustu Suomen Pankin tunnuslukujen laskentaperiaatteisiin.

Kultasijoituksille ei ole vielä olemassa kansainvälistä raportointistandardia, joten ne eivät ole mukana laskennassa. Myös kiinteistösijoitukset puuttuvat raportista, sillä niidenkin laskenta poikkeaa arvopaperisijoitusten laskennasta.

Suomen Pankin käyttämät kiinteistösijoitusrahastot raportoivat laajasti omista ympäristövaikutuksistaan ja ovat asettaneet omalle toiminnalleen pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita.

Osakesijoitusrahaston muutoksilla merkittävä vaikutus salkkuun kohdistuviin päästöihin

Suomen Pankin tavoitteena on puolittaa osakesijoitusten painotettu keskimääräinen hiili-intensiteetti eli waci-luku lähtötasosta 151 tCO2e vuoden 2025 loppuun mennessä.

Vuonna 2022 osakesijoitusten päästöintensiteetti aleni merkittävästi edellisvuoteen verrattuna (taulukko 8). Tämä johtui noin 450 milj. dollarin sijoituksista kahteen ESG- ja ilmastorahastoon.

Korkosijoituksissa uusia toimintatapoja

Suomen Pankki on asettanut suorille korkosijoituksille fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyviä määrällisiä liikevaihtorajoitteita.

Lisäksi Suomen Pankki aloitti vuonna 2022 ilmastotavoitteidensa mukaisesti uuden toimintamuodon, liikkeeseenlaskijatapaamiset. Liikkeeseenlaskijoita kannustetaan asettamaan ilmastotavoitteita ja laskemaan sijoitustoiminnan ilmastoriskejä.

Liikkeeseenlaskijatapaamisia on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2023 aikana.

Toiminnan jatkuva kehittäminen kansainvälisten suositusten avulla

Suomen Pankki kehittää jatkuvasti oman sijoitustoimintansa vastuullisuutta. Suomen Pankin asiantuntijat toimivat aktiivisesti kotimaisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, erityisesti eurojärjestelmän puitteissa. Alan muutoksia seurataan sekä keskuspankkien että muiden sijoittajien viiteryhmissä.

Suomen Pankki allekirjoitti YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet yhtenä ensimmäisistä keskuspankeista vuonna 2019. Osana sitoutumista näihin periaatteisiin Suomen Pankin tulee raportoida toimista vastuullisuuden toteuttamiseksi ja edistämiseksi.

Sitoumuksen allekirjoittaneet saavat myös omista toimistaan arvioinnin, jota on mahdollista käyttää kehitystyön tukena. Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa oman vastuullisuustyön vahvuuksia ja heikkouksia kansainvälisessä viiteryhmässä.

Ilmastolaskennan periaatteita

Suomen Pankin salkun sisältö on raportoitu ajankohdasta 31.12.2022. Ilmastolaskennassa on käytetty viimeisimpiä saatavilla olevia tietoja päästötasoista sekä taloudellisesta ja valtioita koskevasta datasta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2022 lopun omistusten päästötasot ovat pääosin vuodelta 2021. Joitakin datapisteitä voi olla myös vuodelta 2020, mikä johtuu ulkopuolisilta datatoimittajilta saatavan datan päivityksistä.

Taulukkojen laskentakaavat

Osakkeet

WACI (painotettu hiili-intensiteetti):

Absoluuttiset päästöt:

Hiilijalanjälki:

Valtioiden liikkeeseenlaskemat korkosijoitukset

WACI (painotettu hiili-intensiteetti):

Absoluuttiset päästöt:

Hiilijalanjälki:

Muut korkosijoitukset

WACI (painotettu hiili-intensiteetti):

Absoluuttiset päästöt:

Hiilijalanjälki: