Suomen ja Euroopan talous- ja turvallisuustilanteen näkymät muuttuivat nopeasti vuoden 2022 aikana. Muutosten arvioitiin heijastuvan laajamittaisesti keskuspankin toimintaan. Siksi Suomen Pankin strategisia painopisteitä päivitettiin.

Vuotta 2022 leimasivat Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan, voimistuneet geopoliittiset jännitteet, elpyminen koronapandemiasta ja nopeasti vauhdittunut inflaatio.

Vastauksena muutoksiin Suomen Pankin johtokunta päivitti kesäkuussa strategiset painopisteet, joilla Suomen Pankin toimintaa ohjataan keskipitkällä aikavälillä. Suomen Pankin toiminta-ajatus, visio ja toimintaa ohjaavat periaatteet todettiin ajantasaisiksi ja pidettiin ennallaan.

Suomen Pankin päivitetyt strategiset painopisteet vuosina 2023–2025:

  • Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka muuttuneessa inflaatioympäristössä
  • varautuminen ja huoltovarmuus
  • eurooppalaisen maksamisen tulevaisuus
  • makrovakauspolitiikan Euroopan unionin (EU) laajuinen revisio
  • kotimainen talouspoliittinen vaikuttaminen
  • kestävän talouskasvun ja ilmastotavoitteiden edistäminen EU:ssa.

EKP:n rahapolitiikka muuttuneessa inflaatioympäristössä

Talouden elpyminen koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa myötävaikuttivat inflaation voimakkaaseen kiihtymiseen. Siksi EKP kiristi rahapolitiikkaa vuoden 2022 aikana asteittain.

Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki panostaa rahapolitiikan tutkimukseen, analyysiin ja politiikkavälineistön kehittämiseen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa epävarmuus talouden kehityskuluista ja inflaatiodynamiikasta on suurta.

Suomen Pankki myös huolehtii osaltaan siitä, että rahapolitiikan päätökset perustellaan kansalaisille ymmärrettävällä tavalla.

Varautuminen ja huoltovarmuus

Vuoden 2022 aikana turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut oleellisesti. Rahaviranomaisena Suomen Pankki kantaa osaltaan vastuuta kansallisen huoltovarmuuden edistämisestä.

Suomen Pankki kehittää maksamisen ja rahoitusjärjestelmän kriisinsietoa yhteistyössä muiden viranomaisten ja rahoitustoimialan kanssa.

Muuttuneessa tilanteessa myös Suomen Pankin oman varautumisen merkitys korostuu. Vuoden aikana Suomen Pankki on kiinnittänyt erityistä huomiota muun muassa kyber- ja hybridiuhkiin varautumiseen.

Eurooppalaisen maksamisen tulevaisuus

Koronapandemia vahvisti digitaalisen maksamisen muutosta. Suomen Pankki edistää turvallisten ja tehokkaiden maksujärjestelmien kehitystä muun muassa tukemalla eurooppalaisen maksamisen strategian läpivientiä Suomen markkinoilla.

Eurojärjestelmässä on meneillään useita merkittäviä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin kehityshankkeita.

Suomen Pankki jatkaa aktiivista panostusta eurojärjestelmän yhteiseen digitaalisen euron selvityshankkeeseen, ja tulevaisuudessa digitaalinen euro saattaa täydentää maksuvälineiden kirjoa.

Makrovakauspolitiikan EU-laajuinen revisio

Talouskasvun hidastuminen ja korkojen nousu lisäävät huolia kotitalouksien, yritysten ja valtioiden velkakestävyydestä.

Velkaongelmien paisuminen voi heikentää luottolaitosten kriisinkestävyyttä. Samalla paineet makrovakauspolitiikan laajentamiseen pankkisektorin ulkopuolelle ovat kasvaneet rahoituksen välityksen monipuolistuttua.

Makrovakauspolitiikan kehikon, välineiden ja analyysin kehittämisen eli revision tavoitteena on varmistaa viranomaisten kyky huolehtia rahoitusjärjestelmän vakaudesta oikea-aikaisilla, oikein kohdentuvilla ja oikein mitoitetuilla politiikkatoimilla.

Kotimainen talouspoliittinen vaikuttaminen

Suomen Pankin tehtävänä on hintavakautta vaarantamatta edistää kestävää talouskasvua Suomessa ja EU:ssa.

Suomen Pankki osallistuu kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun puolueettoman asiantuntijan roolissa. Kannanotot perustuvat tutkimukseen, laadukkaaseen analyysiin ja luotettavaan tietoon.

Suomen Pankki painottaa analyysissaan Suomen talouden rakenteellisia haasteita. Muun muassa velkakestävyys, työllisyys, tuottavuus ja innovointi ovat tärkeitä kestävän talouskasvun kannalta.

Kestävän talouskasvun ja ilmastotavoitteiden edistäminen EU:ssa

Suomen talouskehitys on tiukasti kytköksissä EU:n ja eurojärjestelmän talouskehitykseen.

EU:n talouden ohjausjärjestelmän rakenteet ja säännöt vaikuttavat sisämarkkinoiden toimintaan, tuottavuuskehitykseen ja kestävään kasvuun. Ne vaikuttavat myös rahapolitiikan ja makrovakauspolitiikan toteuttamiseen.

Ilmastonmuutos on globaali ja keskuspankeillekin oleellinen haaste, joka edellyttää ratkaisuja kansainvälisillä foorumeilla.

Suomen Pankki vaikuttaa osaltaan niin EU:n talouden ohjausjärjestelmän kehittämistyöhön kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä siitä koituvien riskien analysointiin ja hallintaan.

Jaa artikkeli