Rahoitusvakaus
Suomen Pankki ylläpitää omalta osaltaan rahoitusvakautta Suomessa. Se arvioi rahoitusjärjestelmän riskejä, tuottaa rahoitustilastoja ja valmistelee makrovakauspolitiikkaa. Vuonna 2022 rahoitusjärjestelmää uhkaavat riskit kasvoivat Venäjän hyökkäyssodan laukaiseman energiakriisin myötä.
Vuonna 2022 energiakriisi haastoi rahoitusvakautta koko Euroopassa. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat liikkeet lisäsivät mielenkiintoa talouden tilastotietoihin.
Vuonna 2022 Suomen Pankki uudisti tilastotuotannon tarjoamaan entistä tarkempaa tietoa rahoitusmarkkinoista
Asianmukaisten, ajantasaisten ja kattavien tilastojen laatiminen on yksi Suomen Pankin lakisääteisistä tehtävistä.
Suomen Pankki uudisti ja yhdenmukaisti vuonna 2022 vakuutus- ja arvopaperitilastointiaan vastaamaan paremmin muita Suomen Pankin laatimia tilastoja.
Myös maksu- ja petostietojen tiedonkeruu uudistui vastaamaan Euroopan keskuspankki EKP:n maksuliiketilastoasetusta.
Rahoitusvakautta uhkaavat riskit kasvoivat vuonna 2022
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laukaisema energiakriisi Euroopassa haastoivat Suomen taloutta ja rahoitusjärjestelmää vuoden 2022 aikana.
Inflaatio kiihtyi, talouden näkymät heikentyivät, ja rahoitus kallistui. Välttämättömien kulujen kasvu kiristi monien kotitalouksien ja yritysten taloutta.
Rahoitusvakauden riskejä lisäsi muun muassa kotitalouksien kasvanut velka.
Myös energiayhtiöiden kasvaneet rahoitustarpeet ja maksukyvyn haasteet horjuttivat rahoitusvakautta. Suomen Pankki pitää maksukyvyn tukemista tärkeänä, jotta rahoitusjärjestelmää horjuttavilta laajoilta maksuvaikeuksilta vältyttäisiin.
Makrovakauspolitiikka vahvistaa rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä
Rahoitusjärjestelmän vakautta, finanssikriisien riskiä ja rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä pyritään hallitsemaan makrovakauspolitiikalla. Sillä huolehditaan myös pankkien vakavaraisuudesta.
Suomessa aiemmin tehtyjen sääntelymuutosten ansiosta pankeilla oli vahvat pääomapuskurit Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin alkaessa. Näin ne kestivät heikentyneitä talousnäkymiä paremmin ja pystyivät ylläpitämään talouden rahoitusta.
Vuonna 2022 Suomen Pankki osallistui makrovakauspolitiikan kehitykseen uudistamalla riskimittareita ja tuottamalla tutkimustietoa esimerkiksi lakiuudistustyön käyttöön.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sai vuonna 2022 valmiiksi laajan arvion Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja riskeistä. Sen perusteella IMF antaa makrovakauspolitiikkaan liittyviä suosituksia esimerkiksi lainsäädännön, velanoton rajoituksen sekä suositusten ja sääntelyn kehittämiseksi.
Suomen Pankki jatkoi vuonna 2022 selvitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista rahoitusjärjestelmään
Mahdollisiin rahoitusjärjestelmän kriiseihin varautumisessa kyberriskien ja geopoliittisen ympäristön merkitys korostui vuoden 2022 aikana.
Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä myös rahoitusalalle esimerkiksi vaarantamalla vakuudet ja velallisten maksukyvyn. Näitä riskejä arvioidaan ja pyritään hillitsemään muuttamalla rahoitusjärjestelmää kestävämpään suuntaan.
Suomen Pankki jatkoi vuonna 2022 ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aiheuttaman talouden rakennemuutoksen riskianalyysiä ja kehitti analyysityötä vastaamaan paremmin muuttuvia olosuhteita.