3.1 Rahoitusvakautta uhkaavat riskit kasvoivat vuonna 2022

Rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat riskit kasvoivat vuonna 2022. Energiakriisi lisäsi kotitalouksien ja yritysten kuluja, talous heikentyi ja lainojen korot nousivat nopeasti. Velalliset selviytyivät kuitenkin lainanmaksusta yhä enimmäkseen hyvin.

Suomen Pankki arvioi säännöllisesti rahoitusjärjestelmän vakautta ja sitä uhkaavia riskejä ja haavoittuvuuksia. Arviot tukevat sekä Suomen Pankin että Finanssivalvonnan johtokunnan työtä ja päätöksiä.

Jos esimerkiksi luotonantoon ja velkaantumiseen liittyvät riskit toteutuvat laajalti, ne voivat vaarantaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja haitata pankkeja ja taloutta pitkään. Suomen Pankissa tehty työ auttaa tunnistamaan ajoissa rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit sekä kartoittamaan keinot lievittää ja ehkäistä niitä.

Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi vakaana

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laukaisema energiakriisi Euroopassa haastoivat Suomen taloutta ja rahoitusjärjestelmää vuoden 2022 aikana. Suomen Pankin arvion mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä pysyi silti vakaana.

Rahoitusvakauteen kohdistuvat pidemmän aikavälin riskit kuitenkin kasvoivat vuoden kuluessa sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Inflaatio kiihtyi, talouden näkymät heikentyivät ja sekä pankeista että markkinoilta otettava rahoitus kallistui. Välttämättömien kulujen kasvu kiristi monien kotitalouksien ja yritysten taloutta.

Rahoitusjärjestelmän keskeiset haavoittuvuudet Suomessa liittyvät siihen, että kotitalouksilla on ennätyksellisen paljon velkaa. Myös pankkisektorin suuri koko, keskittyneisyys ja kytkökset maiden välillä kasvattavat riskejä.

Suomalaiset pankit kestävät luottoriskejä hyvin

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tekivät vuonna 2022 Suomen pankkisektorille stressitestin.

Stressitesti koski kuvitteellista kriisiskenaariota, jossa kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden häiriöt koettelivat Pohjoismaiden taloutta ja asuntomarkkinoita.

Stressitestin mukaan Suomen pankkisektori kestäisi skenaarion mukaisen häiriötilanteen hyvin. Luottotappiot kasvaisivat tuntuvasti, mutta pankkisektori säilyisi vakavaraisena.

Suomen Pankki arvioi kuitenkin, että pankkien ja lainanottajien kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa entisestään, jotta koko rahoitusjärjestelmän vakaus voidaan varmistaa jatkossakin erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa.

Esimerkiksi pankkien pitää varautua entistä määrätietoisemmin rahoitussektoriin kohdistuviin kyberriskeihin. Lisäksi viranomaiset tarvitsisivat nykyistä tehokkaampia keinoja hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista.

Lainojen korot nousivat nopeasti

Kotitalouksien ja yritysten uusien lainojen korot nousivat nopeasti vuoden 2022 jälkipuoliskolla (kuvio 13). Suurin osa suomalaisten lainoista on sidoksissa euribor-korkoihin, jotka olivat jo keväällä plussan puolella ja nousivat sen jälkeen rivakasti.

Osalla asuntovelallisista on korkosuojaus tai kiinteäkorkoinen laina. Ajan myötä markkinakorkojen nousu välittyy kuitenkin myös useimpien vanhojen lainojen korkoihin.

Suomen Pankki arvioi, miten korkojen nousu vaikuttaa tuoreisiin asuntovelallisiin. Laskelmat perustuivat pankeilta kerättyihin tietoihin uusista asuntolainoista ja lainanottajien tuloista.

Koronnousu vaikuttaa eniten niihin velallisiin, joilla on paljon vaihtuvakorkoista velkaa suhteessa tuloihin ja joiden lainanhoitorasitus on jo valmiiksi hyvin suuri.

Energiakriisi lisäsi yritysten lainanottoa

Suomen Pankki arvioi Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan ja sen seurausten vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin. Suorat vaikutukset osuivat aluksi niihin yrityksiin, joilla oli toimintaa tai kaupankäyntiä Venäjällä.

Välilliset vaikutukset yrityksiin Suomessa ja muualla Euroopassa ovat kuitenkin huomattavasti laajempia esimerkiksi energian ja raaka-aineiden kallistumisen ja saatavuusongelmien takia.

Yritykset nostivat vuoden 2022 kuluessa poikkeuksellisen paljon uusia lainoja. Tämä johtui erityisesti suurten energia- ja teollisuusyritysten rahoitustarpeista. Sähköä tuottavat yritykset tarvitsivat lisää rahoitusta, kun niiden piti toimittaa aiempaa enemmän vakuuksia energiajohdannaispörssiin.

Asuntomarkkinat vaimenivat loppuvuonna

Suomen Pankki kiinnitti vuonna 2022 erityistä huomiota asuntomarkkinoiden ja kiinteistösijoitustoiminnan riskeihin sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Asuntokauppa ja lainananto vaimenivat vuoden loppua kohti, ja asuntojen hinnat laskivat.

Suomi ja eräät muut maat saivat vuoden 2022 alussa Euroopan järjestelmäriskikomitealta arvion asuntomarkkinoiden riskeistä ja keinoista, joilla kansalliset viranomaiset ovat lievittäneet riskejä. Komitea valvoo ja edistää rahoitusjärjestelmän vakautta Euroopassa.

Komitea arvioi, että asuntomarkkinoiden riskit Euroopassa ovat kasvaneet entisestään. Sen vuoksi Suomessa ja eräissä muissa maissa tulisi edelleen kehittää makrovakauspolitiikan välineitä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä.

Kulutusluottojen myöntö on entistä useammin digitaalista

Suomen Pankki seurasi ja analysoi tiiviisti myös luottolaitosten ja muiden rahoituslaitosten myöntämiä kulutusluottoja.

Vuoden 2022 aikana etenkin tili- ja korttiluottojen käyttö lisääntyi, kun koronapandemia hellitti ja ihmisten mahdollisuudet ostaa palveluita lisääntyivät.

Kulutusluottojen ja niitä myöntävien luotonantajien määrä on kasvanut viime vuosina. Luottoja voi hakea erilaisista verkkopalveluista täysin digitaalisesti.

Suomen Pankin tekemän kyselyn mukaan digitaalisten kanavien käyttö on yleisintä vakuudettomien kulutusluottojen myynnissä.

Epävarmuutta kansainvälisillä markkinoilla

Suomen Pankki arvioi säännöllisesti myös kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta ja riskejä sekä niiden vaikutuksia Suomeen. Vuonna 2022 kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli suurta epävarmuutta energiakriisin, nopean inflaation, talouden heikkouden ja rahoituskustannusten kasvun vuoksi.

Nämä tekijät lisäsivät huolia kotitalouksien, yritysten ja valtioiden taloudesta ja siitä, kuinka hyvin ne selviytyvät veloistaan. Luottoriskien kasvu pysyi kuitenkin toistaiseksi kurissa. Myös pankkien kyky myöntää luottoja pysyi päätalousalueilla hyvänä, mikä on tärkeää taloudelle.

Akuuteimmat riskit liittyivät etenkin vuoden lopulla siihen, että rahoitusmarkkinoiden likviditeetti heikentyi. Sijoittajat olivat aiempaa haluttomampia ottamaan riskiä ja käymään kauppaa kansainvälisillä arvopaperimarkkinoilla.

Markkinoilla oli ajoittain pulaa hyvistä vakuuksista, ja esimerkiksi suuren riskin yritykset laskivat liikkeeseen selvästi vähemmän joukkolainoja kuin aiempina vuosina.

Suomen Pankki toi esiin myös ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyviä riskejä rahoitusvakaudelle. Esimerkiksi investoinnit hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen edellyttävät myös mittavaa rahoitusta.