2.2 Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja sen valmistelu vuonna 2022

Euroopan keskuspankki (EKP) kiristi rahapolitiikkaansa nopeasti vuoden 2022 jälkipuoliskolla nostamalla korkoja ja vähentämällä likviditeettiä. EKP jatkaa rahapolitiikan kiristämistä vuonna 2023 inflaation palauttamiseksi kestävästi kohti 2 prosentin inflaatiotavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on ylläpitää euroalueen hintavakautta. EKP:n neuvoston määritelmän mukaan hintavakaustavoite tarkoittaa, että kuluttajahintojen vuotuisen kasvuvauhdin tulee olla keskipitkällä aikavälillä symmetrisesti 2 %. Näin rahan arvo säilyy kutakuinkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.

EKP:n rahapolitiikka tukee mahdollisuuksien mukaan myös muita EU:n talouspolitiikan tavoitteita, kuten kestävää talouskasvua ja työllisyyttä. Tämän tulee kuitenkin tapahtua hintavakaustavoitetta vaarantamatta.

Eurojärjestelmään kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on eurojärjestelmän ylimmän päättävän elimen, EKP:n neuvoston, jäsen.

Ohjauskorkoja nostettiin ja likviditeettiä vähennettiin

EKP kiristi rahapolitiikkaa pitkin vuotta 2022.

EKP:n keskeiset ohjauskorot olivat vuoden 2022 alussa −0,50 % (talletuskorko), 0,00 % (perusoperaatioiden korko) ja 0,25 % (maksuvalmiusluoton korko).

Vuoden 2022 loppuun mennessä ohjauskorkoja oli nostettu 2,5 prosenttiyksikköä ja ne olivat 2,00 % (talletuskorko), 2,50 % (perusoperaatioiden korko) ja 2,75 % (maksuvalmiusluoton korko).

EKP:n neuvosto ennakoi koronnostojen jatkuvan, kunnes inflaatio palautuu kestävästi EKP:n 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 2022 muuttaa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan (TLTRO III, targeted longer-term refinancing operations) ehtoja. TLTRO III -operaatioiden korot muuttuivat, ja pankeille tarjottiin mahdollisuus alkuperäistä aikataulua nopeampaa likviditeetin takaisinmaksua varten.

Pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP, pandemic emergency purchase program) päättyi maaliskuussa 2022. Laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelma (APP, asset purchase programme) päättyi heinäkuussa 2022.

Joulukuussa 2022 EKP:n neuvosto päätti, että laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelmassa ostettujen arvopaperien uudelleensijoituksia vähennetään keskimäärin 15 mrd. eurolla kuukaudessa maaliskuun 2023 alusta aina kesäkuun loppuun saakka. Lisäksi se päätti tarkastella uudelleensijoitusten jatkoa myöhemmin. Päätösten seurauksena EKP:n tase alkaa supistua.

Alkuvuoden talousnäkymät olivat epävarmat

EKP:n neuvosto arvioi helmikuussa 2022, että talouskasvu jatkunee heikkona ensimmäisellä vuosineljänneksellä samalla kun inflaatio edelleen kiihtyy.

Talouskasvun katsottiin voimistuvan loppuvuonna ja inflaatiovauhdin odotettiin pysyvän nopeampana kuin aiemmin, mutta hidastuvan loppuvuodesta.

Näiden arvioiden perusteella EKP:n neuvosto päätti helmikuun kokouksessaan pitää voimassa joulukuun päätökset mukaan lukien PEPP-osto-ohjelman netto-ostojen päättymisen maaliskuun loppuun mennessä.

Keväällä talousnäkymät synkkenivät

Maaliskuun 2022 rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopulla on heikentänyt kasvu- ja inflaationäkymiä.

Konfliktin lopullisten vaikutusten arvioitiin riippuvan konfliktin etenemisestä, pakotteiden vaikutuksesta ja muista tekijöistä. Kaiken kaikkiaan konfliktin ennustettiin lisäävän taloudellista epävarmuutta.

EKP:n asiantuntijat pienensivät euroalueen BKT:n kasvuennustetta. Uusi BKT:n kasvuennuste oli 3,7 % kuluvalle vuodelle, 2,8 % vuodelle 2023 ja 1,6 % vuodelle 2024.

Inflaation ennakoitiin olevan 5,1 % vuonna 2022, 2,1 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024. Vaikka inflaation katsottiin nopeutuvan, olivat pitkän aikavälin inflaatio-odotukset kuitenkin ankkuroituneet lähelle 2 prosentin inflaatiotavoitetta.

Näiden arvioiden perusteella EKP:n neuvosta päätti kiihdyttää APP-osto-ohjelman vähentämistä niin, että netto-ostot pienenisivät 40 mrd. euroon huhtikuussa, 30 mrd. euroon toukokuussa ja 20 mrd. euroon kesäkuussa. APP-ohjelman jatkosta päätettäisiin vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä.

Huhtikuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että inflaatio on nopeutunut merkittävästi pääasiassa energiakustannusten jyrkän nousun takia.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto arvioi, että APP-osto-ohjelman netto-ostojen tulisi päättyä kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Lisäksi EKP:n neuvosto arvioi, että PEPP-osto-ohjelman uudelleensijoituksia jatketaan ainakin vuoden 2024 loppuun saakka.

Kesällä ohjauskorkoja nostettiin

Kesäkuussa EKP:n neuvosto arvioi, että talouskasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy edelleen lähivuosina.

Eurojärjestelmän asiantuntijat pienensivät kuluvan ja seuraavan vuoden euroalueen BKT:n kasvuennusteita, mutta suurensivat hieman vuoden 2024 kasvuennustetta. Uudet ennusteet olivat 2,8 % vuonna 2022, 2,1 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024.

Inflaatioennustetta vuosille 2022 ja 2023 korotettiin merkittävästi energian hinnannousun vuoksi. Inflaation odotettiin kuitenkin palautuvan keskipitkällä aikavälillä lähelle 2 prosentin inflaatiotavoitetta energiakustannusten tasoittumisen, tarjontarajoitteiden helpottumisen ja rahapolitiikan normalisoitumisen ansiosta. Inflaatioennusteet olivat 6,8 % vuonna 2022, 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto päätti lopettaa netto-ostot APP-osto-ohjelmassa jo heinäkuun 1. päivänä. APP-ohjelman uudelleensijoituksia jatketaan pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa.

EKP:n neuvosto ilmoitti myös suunnittelevansa ohjauskorkojen nostamista heinäkuussa ja syyskuussa sekä edelleen syyskuun jälkeen. Ohjauskorkojen nosto merkitsi luopumista pitkään jatkuneesta alhaisen koron politiikasta ja siten sitoutumiseen perustuvan ennakoivan viestinnän loppua.

Heinäkuussa EKP:n neuvosto päätti nostaa kolmea keskeistä ohjauskorkoaan 0,5 prosenttiyksiköllä varmistaakseen, että inflaatio palautuu takaisin 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi neuvosto arvioi, että korkoja on tarpeen nostaa vielä tulevissa kokouksissa.

Tämän lisäksi EKP:n neuvosto hyväksyi uuden rahapolitiikan välineen (TPI, transmission protection instrument), jolla voidaan tukea rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen. Hyväksytty rahapolitiikan väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa.

Syksyllä koronnostot jatkuivat

Syyskuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että kuluvan ja ensi vuoden inflaatio on ennusteen mukaan kiihtynyt. Inflaation ennakoitiin olevan 8,1 % vuonna 2022, 5,5 % vuonna 2023 ja 2,3 % vuonna 2024.

Kun inflaatiota kiihdyttävät tekijät jatkossa heikkenevät ja kun rahapolitiikan normalisoituminen välittyy talouteen ja hinnoitteluun, tulee inflaatio hidastumaan.

EKP:n asiantuntijat pienensivät BKT:n seuraavan vuoden kasvuennustetta. Uusi BKT:n kasvuennuste oli 3,1 % kuluvalle vuodelle, 0,9 % vuodelle 2023 ja 1,9 % vuodelle 2024.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto nosti edelleen ohjauskorkoja 75 korkopisteellä. Lisäksi EKP:n neuvosto odotti joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa. Koronnostojen tahti riippuisi siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan.

Koska talletuskorko ei enää ollut negatiivinen, EKP:n neuvosto päätti, että varannoille maksettavien korkojen porrastuksesta voitiin luopua. Näin kaksiportainen korko jäi pois käytöstä.

Lokakuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto arvioi, että inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa ja pysyy tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 9,9%

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto korotti keskeisiä ohjauskorkojaan uudestaan 75 korkopisteellä. EKP:n neuvosto päättää tulevista koronnostoista kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.

EKP:n neuvosto päätti myös muuttaa TLTRO III -sarjan ehtoja. Lisäksi EKP:n neuvosto päätti muuttaa eurojärjestelmän keskuspankeissa pidetyille luottolaitosten vähimmäisvarannoille maksettavan koron EKP:n talletuskoron mukaiseksi, jotta se vastaisi paremmin rahamarkkinoiden tilannetta.

Rahapolitiikan kiristyminen jatkui loppuvuonna

Joulukuun rahapolitiikkakokouksessaan EKP:n neuvosto arvioi, että inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa ja pysyy tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa.

Eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella talouskasvun hidastuminen jää lyhytaikaiseksi, mutta kasvu pysyy kuitenkin vaimeana vuonna 2023 ja on merkittävästi hitaampaa kuin kesäkuun arviossa.

Euroalueen talouskasvun arvioitiin elpyvän vasta kun sitä hidastavat tekijät väistyvät. BKT:n kasvuennusteet olivat 3,4 % vuonna 2022, 0,5 % vuonna 2023, 1,9 % vuonna 2024 ja 1,8 % vuonna 2025.

Eurojärjestelmän tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatio on merkittävästi nopeampaa kuin vielä kesäkuisissa arvioissa. Inflaatioennusteet olivat 8,4 % vuonna 2022, 6,3 % vuonna 2023, 3,4 % vuonna 2024 ja 2,3 % vuonna 2025.

Näiden tietojen perusteella EKP:n neuvosto nosti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä. Lisäksi EKP:n neuvosto arvioi, että tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden perusteella inflaatio ei hidastu toivotusti, joten korkoja joudutaan vielä nostamaan lisää.

EKP:n neuvosto päätti, että APP-osto-ohjelmassa ostettujen arvopaperien uudelleensijoituksia vähennetään keskimäärin 15 mrd. eurolla kuukaudessa maaliskuun 2023 alusta aina kesäkuun loppuun saakka. Lisäksi uudelleensijoitusten jatkoa tarkastellaan myöhemmin.