2.3 Vuonna 2022 rahapolitiikan toimeenpanon epätavanomaisia toimia alettiin purkaa

Vuonna 2022 eurojärjestelmä alkoi normalisoida rahapolitiikkaansa. Eurojärjestelmä nosti ohjauskorkojaan, lopetti rahapoliittisten arvopaperiomistusten kasvattamisen, alkoi asteittain poistaa koronakriisin aikana tekemiään vakuushelpotuksia sekä heikensi pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden korkoehtoja.

Suomen Pankki vastaa eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon keinot voidaan jakaa tavanomaisiin ja epätavanomaisiin.

Tavanomaisia toimia ovat vakuudelliset huutokauppamuotoiset rahoitusoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantovelvoite. Niillä ohjataan ensisijaisesti lyhyitä markkinakorkoja.

Epätavanomaisiin toimiin kuuluvat muun muassa arvopaperiostot, lainat pitempiaikaisina rahoitusoperaatioina ja vakuusehtojen muutokset. Ne ovat olleet rahapolitiikan toteutuksen keskiössä vuonna 2007 alkaneesta finanssikriisistä aina koronapandemian aiheuttamaan kriisiin asti. Vuonna 2022 näitä epätavanomaisia toimia alettiin purkaa osana rahapolitiikan laajempaa normalisointia.

Korkoja nostettiin jyrkästi vuoden 2022 aikana

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto nosti ohjauskorkojaan heinäkuusta alkaen neljästi. Kutakin ohjauskorkoa nostettiin 2,5 prosenttiyksikköä. Eurojärjestelmän talletuskorko sekä perusrahoitusoperaation ja maksuvalmiusluoton korot olivat vuoden lopussa 2,00 %, 2,50 % ja 2,75 % (kuvio 5).

Joulukuun kokouksessaan EKP:n neuvosto viesti jatkavansa korkojen nostoa tasaista tahtia vielä merkittävästi korkeammiksi. Tämän tarkoitus on varmistaa inflaation palautuminen 2 prosentin tavoitteen mukaiseksi riittävän nopeasti.

EKP:n neuvosto kertoi myös arvioivansa lyhyiden korkojen ohjauksen operatiivista kehikkoa vuoden 2023 loppuun mennessä.

Euroalueen yön yli -viitekorko €STR seurasi tiiviisti EKP:n talletuskoron kehitystä. Koronnostojen välittymisessä repomarkkinoille oli kuitenkin enemmän haasteita muun muassa vakuusmateriaaliin liittyvän pulan vuoksi. EKP:n neuvosto helpotti osaltaan vakuuspulaa kasvattamalla arvopaperilainauksen käteisvakuuden enimmäismäärää.

Pitemmät viitekorot, kuten kolmen ja kahdentoista kuukauden euriborit, nousivat korko-odotusten nousun myötä ja olivat vuoden lopussa 2,13 % ja 3,29 %.

Rahapolitiikan vastapuolijoukko säilyi Suomessa muuttumattomana

Voidakseen toimia rahapolitiikan operaatioiden vastapuolina luottolaitosten tulee olla vähimmäisvarantovelvollisia, rahoitusvalvonnan alaisia, rahoitusasemaltaan vakaita sekä täyttää operatiiviset vaatimukset.

Vuonna 2022 Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolina oli 16 luottolaitosta. Vastapuolijoukko säilyi muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Joukko muodostui suomalaisista luottolaitoksista sekä pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivista sivuliikkeistä.

Vastapuoli voi hakea eurojärjestelmältä vakuudellista rahoitusta osallistumalla eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin. Se voi saada vakuuksia vastaan myös yön yli -maksuvalmiusluottoa, joka on maksettava takaisin seuraavana pankkipäivänä. Lisäksi maksuliiketarkoituksiin on mahdollista saada vakuudellista päivänsisäistä luottoa. Vastapuolet voivat myös tehdä talletuksia keskuspankkiin.

Eurojärjestelmä on määritellyt keskuspankkiluoton vakuuksille kelpoisuusvaatimukset, jotka on julkaistu EKP:n suuntaviivoissa, ja ne ovat samat koko euroalueelle.

Suomen Pankki on lisäksi antanut suuntaviivoja täydentävät kansalliset lisävaatimukset omille vastapuolilleen. Suomen Pankki päivitti näitä sääntöjä vuoden 2022 aikana kolmesti.

Pitkien rahoitusoperaatioiden luottoja maksettiin vuonna 2022 takaisin runsaasti

Eurojärjestelmä toteutti viikoittaiset perusrahoitusoperaatiot ja kuukausittaiset kolmen kuukauden mittaiset pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti.

Näiden operaatioiden kysyntä sekä eurojärjestelmässä että Suomessa pysyi edelleen hyvin vähäisenä.

Eurojärjestelmä ei toteuttanut uusia kohdennettuja pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) vuonna 2022.

Ensimmäiset kaksi TLTRO III -operaatiota erääntyivät, ja pankit maksoivat eurojärjestelmän tasolla niistä erääntyneitä luottoja takaisin yhteensä 54 mrd. euroa.

Pankeilla oli myös mahdollisuus maksaa TLTRO III -luottoja takaisin aikaistetusti maalis-, kesä-, syys-, marras- ja joulukuussa. Pankit maksoivat eurojärjestelmän tasolla rahoitusta aikaistetusti takaisin yhteensä 826 mrd. euroa ja suomalaiset pankit yhteensä 6 mrd. euroa.

TLTRO III -luottojen avoinna oleva määrä pieneni vuoden aikana eurojärjestelmän tasolla 2 198 mrd. eurosta 1 318 mrd. euroon ja suomalaisilla pankeilla 36 mrd. eurosta 30 mrd. euroon.

Kokouksessaan 27.10. EKP:n neuvosto päätti muuttaa TLTRO III -luottojen korkoehtoja siten, että 23.11. alkaen luottojen korko perustuu koron määrittävien EKP:n ohjauskorkojen keskimääräiseen tasoon luottojen takaisinmaksuun asti. Samassa kokouksessa neuvosto päätti lisätä ylimääräisiä takaisinmaksumahdollisuuksia pankeille.

Korkoehtojen muutoksella edesautetaan koronnostojen välittymistä pankkien luotonantoon ja varainhankinnan kustannuksiin. Muutoksen myötä luottojen korko reagoi ohjauskorkojen muutoksiin nopeammin. Päätös on osa laajempaa rahapolitiikan normalisointia hintavakauden palauttamiseksi.

Korkoehtojen muutoksen jälkeen euroalueen pankit kiihdyttivät takaisinmaksuja marras- ja joulukuussa.

EKP:n neuvosto seuraa TLTRO III -luottojen takaisinmaksujen vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen.

Pandemiaan liittyvien pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (PELTRO, pandemic emergency longer-term refinancing operations) avoinna oleva määrä oli vuonna 2022 hyvin pieni, ja viimeinenkin operaatio erääntyy vuoden 2023 alussa.

EKP jatkoi likviditeettijärjestelyjä muiden keskuspankkien kanssa vuonna 2022

Vuonna 2022 eurojärjestelmä varmisti globaalisti merkittävien valuuttojen saatavuuden ylläpitämällä olemassa olevia järjestelyjä muiden keskuspankkien kanssa. Eurojärjestelmän ja Yhdysvaltain, Englannin, Japanin, Sveitsin ja Kanadan keskuspankkien välinen pysyvä valuutanvaihtojärjestely säilyi ennallaan.

Eurojärjestelmä tarjosi edelleen dollarimääräistä rahoitusta maaliskuussa 2020 alennetulla hinnalla. Dollarimääräisten rahoitusoperaatioiden kysyntä pysyi aiempien vuosien tapaan vähäisenä.

Eurojärjestelmä varmisti edelleen euromääräisen likviditeetin saatavuuden myös euroalueen ulkopuolella.

EKP ilmoitti jatkavansa euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa voimassa olevaa takaisinostojärjestelyä (EUREP, eurosystem repo facility for central banks), Puolan keskuspankin kanssa maaliskuussa solmittua kahdenvälistä valuutanvaihtojärjestelyä (swap line) sekä Albanian, Andorran, Pohjois-Makedonian, Romanian, San-Marinon ja Unkarin kanssa voimassa olevia kahdenvälisiä takaisinostojärjestelyjä (repo line) 15.1.2024 asti.

Lisäksi eurojärjestelmä jatkoi Kiinan keskuspankin kanssa voimassa olevaa kahdenvälistä valuutanvaihtojärjestelyä 8.10.2025 asti.

Euroalueen pankkijärjestelmän likviditeettiylijäämä alkoi pienetä

Euroalueen pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti eli pankkien keskuspankissa pitämät vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävät talletukset pienenivät noin 4 390 mrd. eurosta vuoden 2021 viimeisellä pitoperiodilla noin 4 080 mrd. euroon vuoden 2022 vastaavalla jaksolla (kuvio 8).

Keskuspankkitilin ylimääräisiä talletuksia hyvitetään pienemmällä seuraavasta kahdesta korosta: eurojärjestelmän talletuskorko tai nolla. Talletuskoron noustua nollan yläpuolelle pankit pitivät kuudennelta pitoperiodilta alkaen ylimääräisiä talletuksiaan lähes täysimääräisesti yön yli -talletuksina keskuspankkitilin sijaan (kuvio 8).

Ylimääräinen likviditeetti kasvoi vielä alkuvuodesta etenkin arvopaperiostojen jatkumisen myötä, mutta alkoi loppuvuodesta pienetä TLTRO III -luottojen takaisinmaksujen myötä.

Suomen Pankkiin tehtiin vuonna 2022 vähimmäisvarantovaateen ylittäviä talletuksia keskimäärin 148 mrd. euroa, kun vuonna 2021 määrä oli 151 mrd. euroa. Vähimmäisvarantovelvoite oli keskimäärin vain noin 3,8 mrd. euroa (kuvio 9).

Suomen Pankkiin tehtyjen ylimääräisten keskuspankkitalletusten osuus koko eurojärjestelmässä tehdyistä ylimääräisistä talletuksista pieneni hieman edellisestä vuodesta, keskimäärin 3,3 prosenttiin.

Porrastetusta talletuskorkojärjestelmästä luovuttiin syyskuussa, kun EKP:n neuvosto katsoi, ettei järjestelmälle ole enää tarvetta talletuskoron noustua nollan yläpuolelle.

Suomalaiset pankit käyttivät järjestelmän negatiivisesta korosta vapautetun kiintiön (kuusi kertaa vähimmäisvarantovelvoite) lähes täysimääräisesti hyväkseen aina järjestelmän päättymiseen asti.

Kokouksessaan 8.9.2022 EKP:n neuvosto poisti valtiontalletuksille maksettavan koron 0 prosentin ylärajan. Uusi kattokorko on pienempi seuraavasta kahdesta korosta: eurojärjestelmän talletuskorko tai euroalueen rahamarkkinoiden yön yli -korko €STR. Päätös on tilapäinen ja voimassa 30.4.2023 asti.

Päätöksen tavoitteena on turvata markkinoiden toimivuus ja rahapolitiikan tehokas välittyminen ja varmistaa, etteivät valtiontalletukset siirtyisi rahamarkkinoille hallitsemattomasti.

Kokouksessaan 27.10.2022 EKP:n neuvosto päätti, että 21.12.2022 alkaen reservivaateita hyvitetään perusrahoitusoperaatioiden koron sijaan talletuskorolla. Talletuskorko heijastelee paremmin korkotasoa, jolla varoja voidaan tallettaa rahamarkkinoille ja jolla varoja lainataan rahamarkkinoilta reservivaateen täyttämiseksi.

Pandemian vuoksi tehtyjen vakuushelpotusten asteittainen purkaminen alkoi

Maaliskuussa 2022 EKP:n neuvosto (englanniksi) päätti aloittaa koronapandemian vuoksi huhtikuussa 2020 tehtyjen vakuushelpotusten asteittaisen purkamisen.

Ensimmäisessä vaiheessa 8.7.2022 alkaen kaikkien vakuuskelpoisten omaisuuserien vakuusarvon laskennassa käytettäviä aliarvostuksia nostettiin lähemmäksi koronapandemiaa edeltävää tasoa. Myös pankkien kattamattomien velkakirjojen käyttöä koskeva rajoite laskettiin takaisin 2,5 prosenttiin.

Jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden vakuuskelpoisuuden jäädytys 7.4.2020 vallinneeseen tilanteeseen poistettiin ja lisäksi päätettiin luopua tietyistä kansallisia lisälainasaamiskehikoita koskevista helpotuksista. Samassa yhteydessä eurojärjestelmän vakuuskehikkoon tehtiin myös muita, enemmän teknisiä päivityksiä, joista EKP tiedotti toukokuussa 2022 (englanniksi).

Osana koronapandemian aikaisten toimien asteittaista purkamista Suomen Pankki päätti poistaa lisälainasaamiskehikostaan 8.7.2022 alkaen mahdollisuuden käyttää vakuutena sellaisia lainasaamisia, joilla on julkisen sektorin koronatakaus.

Lisäksi heinäkuussa 2022 EKP:n neuvosto päätti toimista, joilla  ilmastonmuutos otetaan yhä paremmin huomioon rahapolitiikan toimeenpanossa. Osa näistä toimista tulee kohdistumaan myös eurojärjestelmän vakuuskehikkoon tulevien vuosien aikana.

Pantattujen vakuuksien määrä alkoi pienetä 

Eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien kokonaismäärän kasvu pysähtyi ja vakuuksien määrä alkoi pienetä vuoden 2022 aikana (kuvio 10). Pankeilla oli vuonna 2022 eurojärjestelmän keskuspankeille toimitettuna vakuuksia keskimäärin yhteensä noin 2 700 mrd. euron arvosta, kun vuonna 2021 niitä oli pantattu keskimäärin noin 2 800 mrd. euron arvosta.

Suomen Pankin vastapuolten toimittamia vakuuksia oli pantattuna Suomen Pankille vuoden 2022 aikana keskimäärin noin 40 mrd. euron edestä, saman verran kuin edellisvuonna.

Pantattujen vakuuksien määrä alkoi kuitenkin vuoden loppua kohden supistua, samalla kun pankit maksoivat pitkiä rahoitusoperaatioitaan takaisin.

Suomen Pankin vastapuolten keskimääräinen vakuusylijäämä pieneni noin 15 prosenttiin (−5 %). Vakuusylijäämä on Suomen Pankille pantatuista vakuuksista se osuus, joka ylittää avoinna olevien rahapolitiikan luottojen määrän.

Lainasaamiset ja pankkien katetut joukkolainat eniten käytetty vakuuslaji

Vakuuslajeittain tarkasteltuna eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien jakauma säilyi pitkälti ennallaan vuonna 2022.

Lainasaamiset olivat edelleen eurojärjestelmän suosituin vakuutena käytetty omaisuuserä (33 % kaikista vakuuksista). Seuraavaksi käytetyin omaisuuserä olivat pankkien katetut joukkolainat (25 %). Kolmanneksi suurimman osuuden muodostivat omaisuusvakuudelliset arvopaperit (15 %).

Suomen Pankin vastapuolet käyttivät vakuutena erityisesti pankkien liikkeeseen laskemia katettuja joukkolainoja (kuvio 11). Niiden osuus kasvoi yhä, 61 prosenttiin (+8 %) kaikista toimitetuista vakuuksista. Toiseksi eniten vakuutena käytettiin lainasaamisia (19 %), vaikka niiden osuus hiukan pienenikin (−4 %) aiemmasta. Kolmanneksi eniten vakuudeksi tuotiin pankkien kattamattomia joukkolainoja (7 %).