5.1 Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta vuonna 2022

Markkinaolosuhteet olivat poikkeuksellisen haastavat vuoden 2022 aikana, kun sekä riski- että korkosijoitusten tuotot olivat globaalisti pääosin negatiivisia. Tästä huolimatta Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden tuotto oli vuonna 2022 lähellä nollaa, mihin myötävaikuttivat erityisesti dollarin vahvistuminen ja kullan arvonnousu.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuudella tarkoitetaan pankin oman sijoitustoiminnan alaisia tase-eriä, joita vuoden 2022 lopussa oli noin 11 mrd. euroa. Rahoitusvarallisuuteen eivät sisälly eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimiin liittyvät erät, esimerkiksi rahapoliittiset osto-ohjelmat tai pankeille myönnetyt lainat.

Oman rahoitusvarallisuutensa koosta Suomen Pankki päättää nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen (ANFA, Agreement on Net Financial Assets) puitteissa. ANFA-sopimus on eurojärjestelmän keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin (EKP) välinen sopimus. Sillä säännellään sellaisia kansallisten keskuspankkien sijoituksia, jotka liittyvät niiden kansallisten tehtävien hoitoon.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta hallinnoidaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan tuotot ja riskit sekä vastuullisuusnäkökohdat. Sijoitustoiminnan vastuullisuuden huomioon ottamista ja siitä raportoimista lisättiin entisestään vuoden 2022 aikana.

Suomen Pankin valuuttavarannolla on keskeinen rooli riskeihin varautumisessa

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Suomen Pankin valuuttavarannon koko ja jakautuminen valuutoittain on strateginen päätös, joka perustuu varautumisperusteisiin näkökohtiin.

Päätös tehdään Suomen Pankin johtokunnassa tarvittaessa tai vähintään kolmen vuoden välein. Valuuttakohtaiset tavoitetasot vuosiksi 2022–2024 ovat Yhdysvaltain dollarille 5 mrd., Englannin punnalle 650 milj. ja Japanin jenille 95 mrd. yksikköä kyseistä valuuttaa.

Valuuttavarannon hoidolla on keskeinen rooli, kun Suomen Pankki huolehtii taloudellisesta valmiudestaan kohdata tulevaisuuden epävarmuuksia ja riskejä.

Eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien on tarvittaessa siirrettävä valuuttavarantoa EKP:lle. Sen lisäksi Suomen Pankissa varaudutaan muun muassa maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Rahoitusvarallisuuden sisältö

Vuoden 2022 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa (taulukko 5). Se koostui suorista ja epäsuorista korkosijoituksista, osake- ja kiinteistörahastosijoituksista, kultavarannosta sekä kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (SDR, Special Drawing Rights).

Suorat ja epäsuorat valuuttamääräiset korkosijoitukset ja SDR-erät muodostavat valuuttavarannon. Suomen Pankin kultavarannon arvo oli 2,7 mrd. euroa vuoden 2022 lopussa. Kullassa ei tehty aktiivista sijoitustoimintaa vuonna 2022.

Rahoitusvarallisuuden sijoituspolitiikka

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden sijoituksia ohjaa pankin johtokunnan vuosittain päättämä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka koostuu korkosijoituspolitiikasta, pitkäaikaisen sijoitustoiminnan sijoituspolitiikasta ja vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteista.

Korkosijoituspolitiikka määrittelee Suomen Pankin sijoitustoiminnalle strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman ja valuuttakohtaisen korkoriskin tason.

Pitkäaikaisella sijoitustoiminnalla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus. Riskin ja tuoton suhde paranee koko taseen tasolla, kun varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Suomen Pankki päivittää vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet tarvittaessa ja vuosittain sijoituspolitiikan yhteydessä. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja vuoden 2022 käytännön toimet on kuvattu omassa osiossaan.

Sijoituspolitiikka, mukaan lukien vastuullisuusperiaatteet, luo strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa voidaan verrata. Varainhallintatoimisto voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta vakaasta voitonjaosta valtiolle vakavaraisuutta vaarantamatta.

Rahoitusvarallisuuden korkosijoitukset vuonna 2022

Suomen Pankilla oli vuoden 2022 lopussa suoria korkosijoituksia 5 676 milj. euron arvosta.

Suoria korkosijoituksia tehtiin valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (58,9 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (25,3 %), vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (4,1 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (11,4 %) ja käteisinstrumentteihin (0,3 %).

Rahastomuotoisia korkosijoituksia oli yhteensä 269 milj. euron arvosta. Ne koostuivat kokonaisuudessaan sijoituksesta Kansainvälisen järjestelypankin (BIS, Bank for International Settlements) hallinnoimaan vihreiden velkakirjojen (green bond) rahastoon.

Korkosalkun korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio oli vuoden 2022 lopussa 1,7 vuotta. Korkosijoituksia tehdään korkean luottoluokituksen velkakirjoihin.

Pitkäaikainen sijoitustoiminta

Vuonna 2022 Suomen Pankin pitkäaikainen sijoitustoiminta koostui osake- ja kiinteistösijoituksista, jotka toteutettiin epäsuorasti rahastojen kautta. Salkun koko oli vuoden lopussa yhteensä 1 484 milj. euroa.

Osakesijoituksia tehtiin kehittyneiden markkinoiden maailmanindeksiä seuraaviin sekä vastuullisuus- ja ilmastoasiat huomioiviin indeksirahastoihin. Osakesijoitukset toteutettiin kustannustehokkaasti passiivisten ETF-rahastojen (exchange traded funds) kautta.

Suomen Pankin kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan eurooppalaiseen listaamattomaan kiinteistörahastoon, joiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ovat siten helposti vuokrattavia. Tämä varmistaa sijoitusten tasaisen vuokratuoton pitkällä aikavälillä.

Rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2022 oli –0,18 % eli –24,3 milj. euroa (taulukko 6).

Maailmantalous kasvoi vuoden 2022 aikana, mutta epävarmuus talouden kasvusta painoi riskillisten omaisuusluokkien arvostuksia. Globaalisti sitkeänä pysynyt inflaatio pakotti keskuspankit nostamaan ohjauskorkoja rivakasti, mikä heijastui korkojen nousuun globaalisti.

Korkojen nousun vuoksi korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen, –192,9 milj. euroa. Yhdysvaltain dollarin määräisten korkosijoitusten tuotto oli –175,1 milj. euroa, Englannin punnan määräisten –17,6 milj. euroa ja Japanin jenin määräisten –0,4 milj. euroa.

Pörssiosakkeiden vuoden alun historiallisesti korkeilta arvostustasoilta palauduttiin vuoden lopulla kohti pidemmän aikavälin keskiarvoa. Muun muassa epävarmuus talouskasvun jatkosta, korkojen nousu sekä geopolitiikkaan liittyvät riskit vaikuttivat pörssikurssien laskuun vuonna 2022.

Pörssilaskusta huolimatta yritysten tuloksentekokyky säilyi edelleen kohtuullisena, vaikkakin jatkossa tulosmarginaalien ylläpitäminen voi olla yrityksille haastavaa talouskasvun osoittaessa hiipumisen merkkejä. Suomen Pankin osakesijoitusten tuotto vuonna 2022 oli –17,7 % eli –269 milj. euroa.

Kiinteistörahastojen vuosittainen tuotto vaihtelee saatujen vuokrien ja kiinteistöjen arvonmuutosten mukaan. Vuosi 2022 oli kiinteistömarkkinoilla haastava. Korkojen ja hintojen nousu yhdistettynä epävarmoihin talousnäkymiin loi painetta arvostustasoihin, vaikkakin vuokranmaksukyky pysyi edelleen melko normaalina. Suomen Pankin kiinteistösijoitukset tuottivat vuonna 2022 markkinatilanteeseen nähden kohtuullisesti, 6,7 % eli 10 milj. euroa.

Suomen Pankin kiinteistösijoitukset on tehty markkinoiden vähäriskisimpään osaan sijoittaviin listaamattomiin kiinteistörahastoihin eli niin sanottuihin core-rahastoihin. Niiden arvot muuttuvat viiveellä listattujen kiinteistörahastojen markkinoihin verrattuna. Näin ollen vuodesta 2023 voi tulla Suomen Pankin kiinteistösijoitusten osalta vuotta 2022 haastavampi.

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen sijoitusvuosi, kun sekä korkosijoitusten että riskillisten sijoituskohteiden arvot laskivat tuntuvasti eikä perinteisiä hajautushyötyjä ollut saatavilla. Suomen Pankin rahoitusvarallisuus kuitenkin kasvoi euromääräisesti erityisesti dollarin vahvistumisen ja kullan hinnan nousun myötä.

Dollarin vahvistuminen suhteessa euroon näkyi positiivisena arvonmuutostuottona, 263 milj. eurona. Korkosijoitusvarallisuuden valuuttamääräisten erien arvo nousi 179 milj. euroa, josta Yhdysvaltain dollari -osuuden muutos oli 286 milj. euroa, Englannin punta -osuuden -29 milj. euroa ja Japanin jeni -osuuden –78 milj. euroa. Osakevarallisuuden arvonmuutoksen osuus valuuttojen arvonmuutostuotosta vuonna 2022 oli 84 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski VaR (value-at-risk 99 %, 1 pv) vaihteli 73 milj. eurosta 202 milj. euroon vuonna 2022 (kuvio 19).

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski. Valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus vuonna 2022

EKP:llä on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi on hajautettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin. Suomen Pankki hallinnoi osuutta EKP:n valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa.

EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus- ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2022 lopussa 1 178 milj. euroa.

Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta (englanniksi).