Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Niiden toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki varautuu huolehtimalla taseensa vahvuudesta. Vuonna 2022 rahapolitiikan ja rahoitusvarallisuuden riskit kasvoivat.

Sijoitustoiminnasta ja rahapolitiikan toteuttamisesta syntyy riskejä

Vuoden 2022 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 11 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta sekä osake- ja kiinteistörahastosijoituksista. Rahoitusvarallisuus ei sisällä rahapolitiikan toteutukseen liittyviä eriä, kuten pankeille myönnettyjä rahapoliittisia luottoja tai rahapoliittisissa operaatioissa ostettuja arvopapereita.

Valuuttavaranto sisältää likvidejä korkosijoituksia. Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on rahapoliittisista syistä ostettuja velkakirjoja sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta. Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) kesken, mutta niiden riskit ja tuotot jaetaan suurelta osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapoliittisista kokonaissaatavista. Vuoden 2022 lopussa Suomen Pankin osuus oli 1,837 %.

Kansalliset keskuspankit kantavat kuitenkin itse julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen ja valtiosidonnaisten lainojen aiheuttamat riskit.

Rahapoliittisten saatavien määrä pieneni

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä pieneni vuoden 2022 aikana noin 700 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 6 300 mrd. euroa. Pienentyminen johtui erityisesti kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) tehdyistä ennenaikaisista takaisinmaksuista.

Omaisuuserien osto-ohjelman (APP, asset purchase programme) ja PEPP-osto-ohjelman netto-ostot päättyivät vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Erääntyvien velkakirjojen uudelleensijoitukset jatkuvat näissä ohjelmissa edelleen vuoden 2022 päättyessä.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista pieneni noin 13 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 106 mrd. euroa.

Taulukko 9.
Suomen Pankin rahoitusvarallisuus ja osuus rahapoliittisista saatavista 31.12.2022Milj. euroa 31.12.2021Milj. euroa
Rahoitusvarallisuus 11 037 10 946
Kulta 2 690 2 537
Valuuttavaranto 6 864 6 720
Euromääräiset korkosijoitukset 0 0
Osakerahastosijoitukset 1 328 1 513
Kiinteistörahastosijoitukset 156 176
Osuus rahapoliittisista saatavista 106 168 118 748
Rahoitusoperaatiot 24 327 40 446
Kohdennetut luotto-operaatiot1 24 203 40 375
Muut rahoitusoperaatiot1 123 70
Omaisuuserien osto-ohjelman velkakirjat 53 757 50 121
Suomen valtionlainat ja valtiosidonnaiset lainat 37 295 34 554
Yhteiseurooppalaisten instituutioiden lainat1 5 056 4 859
Katetut lainat1 5 085 5 019
Yrityslainat1 6 321 5 688
Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman velkakirjat2 28 046 28 070
Lopetetut ohjelmat 39 111
Arvopaperimarkkinaohjelma1 39 101
Katettujen lainojen osto-ohjelmat 0 10
Yhteensä 117 206 129 694
1 Pääoma-avainosuus (1,837 % 1.2.2020 alkaen) kansallisten keskuspankkien yhteismäärästä.2 Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman kohdalla taulukossa on esitetty Suomen Pankin taseessa oleva saatava.

Taulukossa 9 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 48 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin TARGET2-erästä. Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2022 lopussa 190 mrd. euroa.

Suomen Pankki hallitsee riskejä hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskeillä tarkoitetaan esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen vaihtelusta aiheutuvaa tappion mahdollisuutta.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin, sillä Suomen Pankilla on saamisia Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

Sijoitusten strateginen jakauma määritetään vertailuindeksin avulla. Indeksi ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa Suomen Pankki noudattaa muiden keskuspankkien tapaan koko eurojärjestelmää koskevia kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Se rajaa suoria korkosijoituksiaan vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Suomen Pankin taseessa on rakenteellinen korkoriski

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy Suomen Pankin taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletusten kasvuna.

Eurojärjestelmä päättää liikepankkien keskuspankkitalletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Näin ollen talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Rahapolitiikan toteutukseen liittyviä kiinteäkorkoisten velkakirjojen ostoja on viime vuosina tehty matalalla tuottotasolla. Vuoden 2022 toisella puoliskolla eurojärjestelmän ohjauskorot lähtivät nousuun. Tällöin myös keskuspankkitalletuksille maksettava korko on noussut. Vuoden 2022 lopun tilanteessa vallitsevien korko-odotusten perusteella tämä rahoituskustannus painaa Suomen Pankin tuloksen lähivuosina negatiiviseksi.

Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee rahapoliittisista syistä ostettujen kiinteäkorkoisten velkainstrumenttien erääntyessä. Erääntyvien velkakirjojen uudelleen sijoittaminen ylläpitää omalta osaltaan rakenteellista korkoriskiä.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellista riskiä kuvaaviin lukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Suomen Pankin rahapolitiikan ja rahoitusvarallisuuden riskit kasvoivat vuonna 2022

Suomen Pankin taloudelliset riskit kasvoivat vuoden 2022 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinakorkoihin liittyvän epävarmuuden lisääntyminen kasvatti markkinariskiä. Lisäksi markkinatilanteen heikentyminen kasvatti velkakirjojen luottoriskiä.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Rahapolitiikan luottoriskin mittaaminen perustuu Euroopan keskuspankin tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana yhden prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (niin sanottu expected shortfall 99 %). Riskiarviota täydennetään stressitesteillä, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Vuoden 2022 lopussa kokonaisriskiarvio oli 3,2 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottamisen jälkeen kokonaisriskiarvio on samoin 3,2 mrd. euroa.

Vuoden 2022 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 1,2 mrd. euron ja varauksia 4,5 mrd. euron verran. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 21).

Riskipuskurit heikkenivät vuoden aikana korko- ja osakesijoitusten arvon alentumisen vuoksi.

Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 22).