6.1 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2022

Suomen Pankin kannanottojen erityisinä teemoina vuonna 2022 olivat energiakriisin vaikutukset kotimaan talouteen ja kriisiin liittyvien politiikkatoimien arviointi. Aiempien vuosien tapaan Suomen Pankki analysoi talouden kehitystä, pitkän aikavälin talouskasvua sekä julkisen talouden kysymyksiä ja osallistui kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun.

Kotimaista talouspolitiikkaa koskevat kannanotot perustuvat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä  itsenäiseen asemaan.

Suomen Pankin ensisijainen tavoite on hintavakaus. Muihin tavoitteisiin kuuluvat kestävän talouskasvun tukeminen ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Suomen Pankki tarjoaa ajankohtaista, riippumatonta ja tutkittuun tietoon perustuvaa analyysia ja asiantuntemusta päätöksentekijöiden ja laajemminkin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

Suomen Pankin kannanotot keskittyvät ongelmien tunnistamiseen ja vaihtoehtoisten politiikkatoimien vaikutusten arviointiin. Kannanottoja esitetään muun muassa johtokunnan jäsenten puheissa ja Suomen Pankin lausunnoissa.

Vuonna 2022 sota ja energiakriisi hallitsivat Euroopan ja Suomen talousnäkymiä ja ylläpitivät epävarmuutta

Energian hintojen nousu on vaikuttanut voimakkaasti euromaiden talouksiin, koska ne tuovat merkittävän osan käyttämästään energiasta ulkomailta.

Kokonaisuutena Suomi on vähemmän riippuvainen venäläisen energian tuonnista kuin moni muu euroalueen maa. Myös maakaasun käyttö on Suomessa vähäisempää kuin euroalueella keskimäärin. Siksi energian hinta on Suomessa kiihdyttänyt inflaatiota vähemmän kuin muualla euroalueella. Pohjoismaisella markkinalla odotukset sähkön hinnan noususta ovat olleet maltillisemmat kuin isoissa euromaissa.

Huolena on se, että Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin suunta on ratkaisematta. Euroopan maat ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa sekä nykyisen energiatuotannon että mahdollisten tulevaisuuden ratkaisujen osalta.

Suomessa energiakriisiin liittyvät tukitoimet ovat olleet kansainvälisesti verrattuna maltillisia. Riskinä kuitenkin on, että tukitoimet nostavat sähkön tukkuhintaa ja osoittautuvat kalliiksi julkiselle taloudelle ilman vastaavaa hyötyä kotitalouksille. Samalla liian avokätiset ja huonosti kohdennetut tuet hidastavat kysynnän sopeutumista ja ylläpitävät korkeaa hintatasoa pitemmällä aikavälillä, mikä vaikeuttaa keskuspankkien työtä vakauttaa inflaatio 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Suomen Pankki korosti, että tukitoimet tulisi kohdistaa eniten kärsiville kotitalouksille ja toteuttaa siten, etteivät ne heikennä kannustimia energiansäästöön ja energian kulutusta vähentäviin investointeihin.

Julkisen talouden vahvistamisella varaudutaan ikäsidonnaisten menojen kasvuun

Viime vuosien talouspolitiikka on ollut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien kriisien ja epävarmuuden sävyttämää.

Nopeat ja voimakkaat raha- ja finanssipolitiikan toimet ovat auttaneet estämään konkurssiaallon, tukeneet hyvää työllisyyskehitystä ja estäneet kotitalouksien tulojen voimakkaan supistumisen.

Toisaalta samalla Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut selvästi. Suomen julkisessa taloudessa oli merkittävä rakenteellinen ongelma jo ennen koronapandemiaa. Suomen Pankin joulukuussa 2022 julkaistu uusi arvio kestävyysvajeesta oli noin 13 mrd. euroa eli 4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkisen velan kasvupaine johtuu julkisten tulojen ja menojen epätasapainosta, jota heikentää lähivuosina hoito- ja hoivakulujen sekä velan korkomenojen kasvu.

Kriisien jälkeen on tärkeää rakentaa luottamusta kestävään finanssipolitiikkaan. Julkista taloutta on vahvistettava, jotta voidaan varmistaa kasvavien ikäsidonnaisten ja muiden välttämättömien menojen rahoittaminen. Keskeisten palveluiden turvaaminen edellyttää priorisointia ja kattavaa tietopohjaa tarvittavien päätösten tueksi.

Päämääräksi olisi syytä ottaa pidemmän aikavälin velkakestävyys ja laatia sen saavuttamiseksi johdonmukainen sopeutusohjelma. Näin talouspolitiikan kokonaisuus tukisi vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, ja sen äkillinen kiristäminen myöhemmin voitaisiin välttää.

Menojen leikkaamisen ja verotuksen kiristämisen lisäksi sopeutusohjelman tulee sisältää julkisten palveluiden tuottavuutta ja pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä parantavia uudistuksia.

Pitkän aikavälin talouskasvun edellytykset on varmistettava

Suomessa työn tuottavuuden kasvu on ollut 2010-luvulla hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Investoinnit ovat painottuneet rakennuskantaan työn tuottavuuden kasvua tukevien investointien sijaan.

Samaan aikaan työikäisen väestön määrä on alkanut supistua. Tuottavuuskehityksen kannalta merkitystä on myös sillä, että nuorten ikäluokkien koulutustason nousu on pysähtynyt. 1970-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat jäämässä toistaiseksi korkeimmin koulutetuksi sukupolveksi.

Kaikki nämä tekijät heikentävät Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiä. Suomen Pankki on kannanotoissaan korostanut, että tämä kehitys tulee pyrkiä muuttamaan. Kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen, työmarkkinoiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Myös työperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja kotoutumisen edistämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Erityisesti tulisi pystyä parantamaan Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavien ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen ja käyttää osaamistaan suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Talouspolitiikan ohjausta tulee kehittää tukemaan pitkäjänteistä julkisen talouden hoitoa

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo lähes 15 vuotta. Suomen Pankki korosti vuoden 2022 aikana kannanotoissaan, että Suomessa on palattava sellaiseen valtiontalouden menokehykseen, joka johtaa lähemmäksi julkisen talouden tasapainoa. Tämän edellytyksenä on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja tarvittavien uudistusten määrätietoinen toteuttaminen.

Samalla Suomen Pankki painotti, että myös EU:n talouspolitiikan ohjauskehikon uudistamisesta pitäisi päättää ilman turhaa viivettä. Näin finanssipolitiikan säännöt tukisivat paremmin julkisen talouden pitkäjänteistä hoitamista sekä sitä, että finanssipolitiikalla on tilaa olla elvyttävää silloin, kun talous on taantumassa.