Vuorovaikutus ja yhteistyö
6.2 Energiakriisi ja nopea inflaatio synkensivät Suomen talousennusteita vuonna 2022
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 loi uuden synkän varjon talouteen. Sodan vaikutusten vuoksi Suomen ennustetaan luisuvan lievään taantumaan vuonna 2023. Suomen talouskasvua varjostavat lähivuosina energiakriisi ja nopea inflaatio.
Rahapolitiikan valmistelua ja päätöksentekoa varten eurojärjestelmässä tarvitaan kuva siitä, mikä sen jäsenmaiden taloudellinen tilanne on ja kuinka se on kehittymässä. Tämä edellyttää riippumatonta ja analyyttista lähivuosien talouskehityksen tarkastelua.
Suomen Pankki julkaisee vuosittain neljä Suomen taloutta koskevaa ennustetta.
Eurojärjestelmän kanssa yhteistyössä tehtävä Suomen talouden laaja ennuste julkaistaan aina kesä- ja joulukuussa. Laajaa ennustetta huomattavasti suppeampi väliennuste puolestaan julkaistaan aina maalis- ja syyskuussa.
Suomen Pankin vuonna 2022 laatimissa ennusteissa olivat näkyvästi esillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen kärjistämä energiakriisi ja inflaation kiihtyminen. Sodan vuoksi kärjistynyt energiakriisi ja nopeasti kiihtynyt inflaatio heikensivät Suomen kasvunäkymiä.
Sodan syttyminen Euroopassa jarrutti talouden toipumista koronapandemiasta ja aiheutti talousennusteisiin merkittävää epävarmuutta.
Vuoden 2022 aikana ennusteita tarkennettiin selvästi heikomman kasvun suuntaan erityisesti vuoden 2023 osalta.
Maaliskuun väliennuste toteutettiin suuren epävarmuuden keskellä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti erittäin suurta epävarmuutta talouteen, sillä sodan alkamisen aikoihin ei ollut tiedossa sodan laajuutta eikä kestoa.
Suomen Pankki korosti maaliskuun väliennusteessaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti olennaisesti kuvaa Suomen lähivuosien talouskehityksestä ja toi talouteen suurta epävarmuutta.
Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa pieneni sodan vuoksi nopeasti, ja sodan talousvaikutusten arvioitiin jäävän pitkäkestoisiksi, jos menetettyjä Venäjän markkinoita kyetään korvaamaan vain hitaasti.
Suuren epävarmuuden vuoksi Suomen Pankki toteutti maaliskuun väliennusteen kahden erillisen skenaariolaskelman avulla. Molemmissa laskelmissa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää talouskasvua ja kiihdyttää inflaatiota.
Maaliskuun väliennusteen suotuisampi skenaario oletti inflaation kiihtymisen ja vientikysynnän heikentymisen jäävän maltilliseksi ja arvioi talouden sopeutuvan uuteen tilanteeseen suhteellisen nopeasti. Tässä laskelmassa kokonaistuotannon ennustettiin kasvavan 2 % vuonna 2022 ja 1,5 % vuonna 2023 (taulukko 10).
Heikomman kehityksen skenaario puolestaan oletti sodan pitkittyvän, Venäjän talouskriisin syvenevän ja Suomen talouden sopeutumisen olevan hidasta. Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jäi tässä laskelmassa noin 0,5 prosenttiin molempina vuosina 2022 ja 2023. Inflaatio nopeutuisi 5 prosenttiin vuonna 2022, josta se hidastuisi 3 prosenttiin vuonna 2023.
Kesäkuun ennuste arvioi sodan taittavan talouden toipumisen
Suomen Pankki totesi kesäkuun ennusteessaan, että sodan seurauksena Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa on romahtanut. Lisääntynyt epävarmuus yhdessä hintojen nousun kanssa heikentää talouskasvua.
Ennusteen mukaan raaka-aineiden ja energian kallistuminen sekä sodan vuoksi pahentuneet tuotannon pullonkaulat kiihdyttävät inflaatiota. Talouden kasvanut epävarmuus heikentää sekä kulutuksen että investointien näkymiä. Nopean inflaation arvioitiin vaimentavan yksityisen kulutuksen kasvua ja heikentävän kuluttajien ostovoimaa.
Suomen Pankin kesäkuun ennusteessa talouden kasvun arvioitiin sijoittuvan maaliskuussa tehtyjen kahden skenaarion väliin. Suomen Pankki arvioi talouden kasvavan 1,7 % vuonna 2022 ja kasvun hidastuvan siitä 0,5 prosenttiin vuonna 2023 sodan vaikutusten vuoksi. Talouskasvun ennustettiin kuitenkin piristyvän 1,5 prosenttiin vuonna 2024, kun kansainvälisen talouden vaikeudet helpottavat ja inflaatio hidastuu. Sodan ja koronapandemian vaikutusten oletettiin pienenevän asteittain.
Kesäkuun ennusteessa korostettiin talouden voivan kehittyä ennakoitua heikommin ja taantumankin olevan mahdollinen. Inflaatio voi kiihtyä arvioitua nopeammaksi ja markkinakorot nousta oletettua nopeammin.
Monista heikomman kehityksen riskeistä huolimatta ennusteeseen liittyi myös myönteisen kehityksen mahdollisuuksia. Sekä vienti että kotimainen kysyntä voivat kasvaa arvioitua nopeammin, mikäli yritykset pystyvät nopeasti sopeutumaan ja löytämään uusia markkinoita menetettyjen tilalle.
Syyskuun välienuste arvioi energiakriisin tyrehdyttävän talouskasvun loppuvuonna 2022
Syyskuun väliennusteessa Suomen Pankki toi näkyvästi esille energiakriisin ja inflaation kiihtymisen vuoksi kasvaneen taantuman uhkan. Suomen talouden arvioitiin supistuvan lievästi vuonna 2023. Suhdanteen heikkeneminen ennakoisi myös suotuisan työllisyyskehityksen päättymistä.
Syyskuun väliennusteessa korostettiin, että poikkeuksellisen nopea inflaatio syö kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajien luottamus on erittäin vähäistä, mikä heikentää yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen nousupaineet alkavat helpottaa vasta vuoden 2023 aikana, kun energian hintojen nousu hidastuu.
Syyskuun väliennusteessa talouden kasvun arvioitiin olevan aiemmin ennustettua nopeampaa vuonna 2022, mutta supistuvan vuosina 2023 ja 2024 aiemmin arvioitua enemmän. Väliennusteen mukaan Suomen talouden ennustettiin vahvan alkuvuoden myötä kasvavan 2,2 % vuonna 2022 ja supistuvan 0,3 % vuonna 2023. Vuonna 2024 kasvu palaa reiluun prosenttiin eli lähelle Suomen talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.
Syyskuun väliennusteeseen liittyi myös edelleen huomattavan paljon epävarmuuksia. Suurimmat niistä koskivat energiakriisin etenemistä Euroopassa. Myös inflaatioennusteeseen sisältyi merkittävää epävarmuutta. Nopean inflaatiojakson pitkittyminen entisestään heikentäisi kotitalouksien ostovoimaa ennustettua enemmän.
Joulukuun ennusteen mukaan Suomen talous luisuu taantumaan
Joulukuun laajan ennusteen mukaan Suomen talouden arvioitiin ajautuvan lievään taantumaan vuonna 2023 sen vuoksi, että Venäjän sota Ukrainassa on kärjistänyt energiakriisin ja elinkustannukset ovat kallistuneet nopeasti.
Syyskuun ennusteeseen verrattuna Suomen Pankki arvioi joulukuun ennusteessa talouden supistuvan vuonna 2023 aiemmin oletettua voimakkaammin. Taantuman arvioitiin kuitenkin jäävän lyhytkestoiseksi ja talouden ennustettiin alkavan hitaasti kasvaa vuonna 2024, kun energiakriisi helpottaa ja epävarmuus väistyy. Vientikin tukisi kasvua ennustevuosina, kun vientimarkkinat kasvavat.
Suomen pankki arvioi joulukuun ennusteessa, että BKT supistuu 0,5 % vuonna 2023 ja kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024. Kasvu kiihtyy potentiaalisen kasvun tuntumaan eli 1,5 prosenttiin vuonna 2025.
Ennusteen mukaan Suomen talouskasvun heikkous on laaja-alaista. Nopea inflaatio on syönyt ostovoimaa, ja kuluttajien luottamus on erittäin vähäistä. Epävarmuus painaa yksityisen kulutuksen lisäksi investointikysyntää.
Suomen Pankki kiinnitti joulukuun ennusteessaan merkittävää huomiota työmarkkinoiden kehitykseen. Talouskasvun pysähtyminen ja yritysten heikentyneet työllisyysodotukset muuttavat myös työmarkkinoiden suhdanteen. Työllisyyden kasvu hidastuu, ja työttömyysaste nousee väliaikaisesti. Työllisyys pysyy kuitenkin hyvänä, koska taantuma jää lyhytaikaiseksi ja monilla aloilla työvoimapula on rakenteellista.
Joulukuun ennusteen mukaan inflaation arvioitiin hidastuvan lähivuosina, kun tuotannon pullonkaulat lievenevät, rahapolitiikan kiristyminen alkaa vaikuttaa ja kotimainen kysyntä heikkenee.
Raakaöljyn ja raaka-aineiden hintojen lasku hidastaa kuluttajahintojen nousua, mutta toisaalta kallistunut sähkö ylläpitää hintapaineita etenkin tulevina talvikuukausina. Osa kertyneistä kustannuspaineista välittyy vielä viipeellä ruoan, kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin.
Joulukuun ennusteen riskit painottuivat ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Kehitys Suomen vientimarkkinoilla on edelleen epävakaata Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Epävarmuus oli vuoden 2022 lopulla edelleen merkittävää, vaikka jossain määrin vähentynyt vuoden mittaan. Pahimmat huolet sodan laajenemisesta ja energian saatavuudesta olivat jokseenkin hälvenneet.
| Suomen Pankin ennusteet vuonna 2022 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 |
|---|---|---|---|---|
| Maaliskuun väliennuste | ||||
| - Laskelma 1: suotuisa talouden kehitys | 2,0 % | 1,5 % | - | - |
| - Laskelma 2: heikko talouden kehitys | 0,5 % | 0,5 % | - | - |
| Kesäkuun ennuste | 1,7 % | 0,5 % | 1,5 % | - |
| Syyskuun väliennuste | 2,2 % | -0,3 % | 1,1 % | - |
| Joulukuun ennuste | 1,9 % | -0,5 % | 1,1 % | 1,5 % |
| Lähde: Suomen Pankki. | ||||
Ennusteiden valmistelua tukevat ennustemallit ja analyysit Suomen Pankki käyttää ennusteiden ja niiden vaihtoehtoislaskelmien valmisteluun Suomen talouden kuvaamiseen kehitettyä Aino 2.0 -mallia. Lisäksi tästä edelleen kehitettyä Aino 3.0 -mallia käytetään laajasti analyyseihin ja vaihtoehtoislaskelmien tekemiseen. Ennustemallien sekä niihin liittyvien tietojärjestelmien ja työkalujen kehitystyö on keskeinen osa Suomen talouden ennusteiden laadinnassa.
Aino-mallit kuvaavat Suomen taloutta kokonaisuutena
Suomen Pankin ennuste- ja analyysityössä käytetään erilaisia taloudellisia ja tilastollisia malleja. Aino 2.0- ja Aino 3.0 -mallit (englanniksi) kuvaavat Suomen kansantaloutta kokonaisuutena. Ne ovat niin sanottuja dynaamisia stokastisia yleisen tasapainon malleja (DSGE-malleja), ja ne soveltuvat erityisesti suhdannevaihteluiden analysointiin.
Molempia Aino-malleja päivitettiin vuonna 2022
Aino 2.0 otettiin Suomen Pankissa käyttöön vuonna 2016, ja sitä käytetään Suomen Pankin suhdanne-ennusteiden ja erilaisten skenaariolaskelmien laadinnassa.
Aino 3.0 pohjautuu läheisesti Aino 2.0 -malliin, mutta siinä on kiinnitetty huomiota erityisesti kotitaloussektorin, kotitalouksien velan ja asuntomarkkinoiden aiempaa tarkempaan mallinnukseen.
Aino 3.0 -mallin kehitystyö aloitettiin Suomen Pankissa vuonna 2017, ja vuonna 2020 valmistui sen ensimmäinen versio. Sen jälkeen molempien Aino-malliversioiden kehittämistä on edelleen jatkettu.
Vuonna 2022 Aino 2.0 -mallin rakennetta päivitettiin ja sen parametrit estimoitiin uudelleen, jotta malli kuvaisi Suomen talouden suhdannevaihteluiden dynamiikkaa entistä tarkemmin. Samalla myös Aino 3.0 -mallista otettiin käyttöön vastaava päivitetty versio.
Aino 3.0 mahdollistaa rahoitusjärjestelmän ja reaalitalouden kytkösten tarkemman analyysin
Aino 3.0 laajentaa Suomen Pankin käytössä olevaa suhdanne- ja politiikka-analyysin työkalupakkia. Se mahdollistaa Suomen rahoitusjärjestelmän ja reaalitalouden kytkösten aiempaa tarkemman analyysin.
Aino 3.0 -mallin avulla voi tutkia muun muassa sitä, miten kotitalouksien velkaantuminen vaikuttaa talouden suhdannevaihteluihin tai mitä vaikutuskanavia pitkin Euroopan keskuspankin rahapolitiikka välittyy Suomen talouteen. Mallilla voi myös analysoida, miten esimerkiksi pankkien luotonannon ehtojen kiristäminen vaikuttaa investointeihin ja talouskasvuun Suomessa.
Vuonna 2022 Aino 3.0 -mallilla toteutettiin Suomen Pankin joulukuun talousennusteen yhteydessä julkaistu vaihtoehtoislaskelma. Siinä kuvattiin ennusteeseen liittyviä riskejä, jotka toteutuessaan voisivat johtaa ennakoitua huomattavasti heikompaan talouden kehitykseen.
Laskelman avulla arvioitiin, kuinka paljon kotitaloussektorin velkaantuneisuus saattaisi voimistaa elinkustannusten ja korkojen ennakoitua nopeamman nousun aiheuttamaa talouden taantumaa.
Ennusteiden tukena julkaistiin useita Suomen talouteen liittyviä katsauksia ja artikkeleita eurojatalous.fi-sivustolla. Monet niistä liittyivät Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan talousvaikutuksiin, kuten energiakriisiin ja inflaation kiihtymiseen. Lisäksi niissä tarkasteltiin muun muassa Suomen julkisen talouden tilaa ja kustannuskilpailukyvyn kehitystä.
Suomen Pankki julkaisee ennusteiden tukena eurojatalous.fi-sivustolla myös Suomen talouden seurantaan liittyvää talouskatsausta.
Katsauksessa tarkastellaan viimeisintä talouskehitystä tuoreimpien indikaattorien valossa. Lisäksi siinä tuodaan esille lyhyen aikavälin indikaattorimallien ennusteita BKT:stä. Vuoden 2022 aikana näitä talouskatsauksia alettiin esittää tiiviin kalvopaketin muodossa.