3.2 Energiajohdannaismarkkinoiden maksukyvyn haasteet horjuttivat rahoitusvakautta

Syksyllä 2022 energiajohdannaisten vakuusvaatimukset kasvattivat voimakkaasti energiayhtiöiden lyhytaikaisia rahoitustarpeita. Suomen Pankki seurasi tilannetta ja arvioi energiajohdannaismarkkinoihin liittyviä rahoitusvakausuhkia.

Kaasun ja sähkön hinnan voimakkaat vaihtelut aiheuttivat merkittäviä haasteita energiayhtiöiden likviditeetille eli maksukyvylle. Vakuusvaatimusten kasvu johdannaismarkkinoilla lisäsi myös energiayhtiöiden lyhytaikaisia rahoitustarpeita.

Suomen Pankki pitää maksukyvyn tukemista tärkeänä, jotta rahoitusvakautta horjuttavilta laajoilta maksuvaikeuksilta vältyttäisiin.

Vakuudet pienentävät johdannaiskaupan vastapuoliriskiä

Energiayhtiöt käyttävät johdannaisia, kuten futuureita, suojatakseen tulevan tuottonsa energian markkinahinnan vaihteluilta. Esimerkiksi sähköntuottaja voi tehdä futuurisopimuksen, jolla se sitoutuu myymään sähköä tulevaisuudessa ennalta sovittuun hintaan. Sähköfutuurin ostaja taas sitoutuu ostamaan sähköä tulevaisuudessa kiinteään hintaan.

Johdannaiskauppaan liittyy vastapuoliriski eli riski siitä, ettei johdannaissopimuksen toinen osapuoli pysty selviytymään velvoitteistaan. Vastapuoliriskin hallitsemiseksi johdannaissopimuksissa käytetään vakuuksia.

Esimerkiksi sähköfutuurin myyjä saattaa joutua asettamaan lisävakuutta, kun sähkön markkinahinta nousee. Mikäli myyjä ei pystykään toimittamaan lupaamansa sähköä, vakuus siirtyy ostajalle, joka voi hankkia sähkön senhetkiseen markkinahintaan.

Merkittävä osa johdannaiskaupasta käydään keskusvastapuolten kautta. Nimensä mukaisesti keskusvastapuoli toimii jäsenilleen, niin sanotuille selvitysosapuolille, jokaisen johdannaiskaupan vastapuolena. Keskusvastapuolen tehtävä on hallita vastapuoliriskiä esimerkiksi keskitetyn vakuuksien hallinnan ja maksukyvyttömyysrahaston avulla.

Energiakriisi kasvatti vakuusvaatimukset ennätyksellisen suuriksi

Vuonna 2022 keskusvastapuoliselvityksen läpikäyneiden energiajohdannaisten vakuusvaatimukset kasvoivat ennätyksellisen korkeiksi sähkön ja kaasun hinnan heiluessa energiakriisin vuoksi poikkeuksellisen voimakkaasti. Tilanne kärjistyi erityisesti elo-syyskuun vaihteessa energian futuurihintojen noustessa uusiin huippulukemiin.

Korkeat vakuusvaatimukset kasvattivat johdannaiskauppaa käyvien energiayhtiöiden lyhytaikaisia rahoitustarpeita voimakkaasti.

Syyskuun alussa rahoitustarpeiden pelättiin kasvavan niin suuriksi, että pahimmassa tapauksessa ne voisivat ajaa johdannaiskauppaa käyviä energiayhtiöitä maksuvaikeuksiin.

Useat maat, kuten Ruotsi ja Suomi, tarjosivat johdannaiskauppaa käyville yhtiöille likviditeettitukea erilaisten laina- ja takausohjelmien muodossa. Suomen Pankki piti tukitoimia tärkeinä, sillä niiden avulla vältettiin energiayhtiöiden laajamittaiset maksuvaikeudet, jotka voisivat horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta laajemmin.

Energiajohdannaismarkkinat voivat keikuttaa koko rahoitusvakautta

Energiajohdannaismarkkinat voivat uhata rahoitusvakautta, jos yhden tai useamman johdannaiskauppaa käyvän yhtiön likviditeettiongelmat leviävät muualle rahoitusjärjestelmään.

Ongelmat voivat levitä esimerkiksi silloin, kun keskusvastapuolen selvitysosapuolen maksukyvyttömyys aiheuttaa tappioita ja edelleen likviditeettiongelmia muille selvitysosapuolille.

Keskusvastapuoliselvityksen läpikäyneessä johdannaiskaupassa selvitysosapuolen maksukyvyttömyys laukaisee maksukyvyttömyysmenettelyn.

Mitä suuremmat ovat selvitysosapuolen maksukyvyttömyydestä aiheutuvat tappiot, sitä todennäköisempää on, että asetetut vakuudet ja lisävakuudet eivät riitä tappioiden kattamiseen. Tällöin muut selvitysosapuolet joutuvat osallistumaan tappioiden kattamiseen.

Suomen Pankki arvioi energiajohdannaismarkkinoiden mahdollisia rahoitusvakausriskejä

Suomen Pankki tarkasteli syksyllä 2022 energiajohdannaismarkkinoiden aiheuttamia mahdollisia tartuntoja erityisesti pankkisektorille.

Ongelmien leviäminen pankkisektorille olisi erityisen riskialtista muun muassa siksi, että kotimainen pankkisektori on kansantalouden kokoon suhteutettuna suuri. Siksi myös sen merkitys rahoituksen kanavoimisessa talouteen on suuri.

Kotimaiset pankit eivät itse toimi pohjoismaisilla energiajohdannaismarkkinoilla. Siksi kotimaisen pankkisektorin riskit yhden tai useamman energiajohdannaispörssin toimijan mahdollisesta maksukyvyttömyydestä ovat välillisiä.

Pohjoismaisilla energiajohdannaismarkkinoilla käyvät kauppaa lukuisat pohjoismaiset energiayhtiöt. Yhden tai useamman energiayhtiön maksukyvyttömyys voisi keskusvastapuoliselvityksen läpikäyneillä johdannaismarkkinoilla aiheuttaa tappioita muille johdannaiskauppaa käyville energiayhtiöille.

Laajamittaiset likviditeettiongelmat energia-alalla taas kasvattaisivat energiayhtiöitä rahoittaneiden pankkien luottoriskejä. Suomen Pankki arvioikin syksyn mittaan kotimaisten pankkien saamisia energiayhtiöiltä ja energiasektorin lainanannon kehitystä.

Turbulenssi on toistaiseksi laantunut, mutta seuranta jatkuu

Tilanne energiajohdannaismarkkinoilla rauhoittui syyskuun edetessä, kun futuurihinnat tasaantuivat ja julkiset tukitoimet hälvensivät välittömiä maksukyvyttömyyspelkoja. Ongelmien juurisyy, energiakriisi, ei kuitenkaan ole vielä väistynyt.

Suomen Pankki jatkaa vakuusvaateiden, markkinaindikaattorien ja pankkien energiasektorin altistumien seurantaa.

Lisäksi Suomen Pankki seuraa energiajohdannaismarkkinoiden kansainvälisen sääntelyn kehitystyötä ja arvioi sääntelyehdotuksia rahoitusvakauden näkökulmasta.