3.3 Makrovakauspolitiikka vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta

Kansainvälinen yhteistyö sekä ilmastonmuutoksen, geopoliittisten muutosten ja kyberriskien hallinta ovat makrovakauspolitiikalle olennaisia. Suomen Pankki korostaa ylivelkaantumisen haittoja kotitalouksille ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Rahoitusmarkkinoiden tilanteen arviointiin käytetyt riskimittarit ovat tärkeä osa Suomen Pankin makrovakaustehtävää.

Makrovakauspolitiikka tarkoittaa toimenpiteitä, jotka edistävät koko rahoitusjärjestelmän vakautta, pienentävät finanssikriisien riskiä ja vahvistavat rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä.

Makrovakauspolitiikka täydentää rahoitusvalvontaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on huolehtia yksittäisten rahoituslaitosten ja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin vakaudesta.

Makrovakauspolitiikan perimmäisenä tavoitteena on varmistaa kotitalouksien, yksityisten yhteisöjen ja julkisen sektorin tarvitsemien rahoituspalveluiden saatavuus ja luotettavuus.

Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti makrovakauspolitiikan valmisteluun tukemalla Finanssivalvonnan johtokuntaa toimenpidesuosituksilla ja analyyseillä sekä antamalla lausuntoja suunnitelluista makrovakauspäätöksistä.

Lisäksi Suomen Pankki raportoi rahoitusmarkkinoiden tilanteesta sidosryhmille, arvioi politiikan ja päätösten vaikutuksia sekä osallistuu makrovakauspolitiikan kehittämiseen.

Makrovakauspolitiikalla huolehdittiin pankkien vakavaraisuudesta

Suomessa makrovakaustoimista päättää Finanssivalvonnan johtokunta, jonka puheenjohtajana on vuodesta 2018 toiminut Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Finanssivalvonnan johtokunta tekee makrovakauspäätöksiä normaalisti neljä kertaa vuodessa.

Aikaisempien sääntelymuutosten ansiosta suomalaisilla pankeilla oli vahvat pääomapuskurit, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Tämä tuki kotitalouksien ja yritysten luotonsaantimahdollisuuksia, vaikka uusi kriisi alkoi koronapandemian vielä jatkuessa.

Kun sodasta seurasi energiakriisi ja taantumariski, mahdollisuus aiemmin kerättyjen pääomapuskureiden hyödyntämiseen ylläpiti pankkien kykyä kestää heikentyneitä talousnäkymiä ja välittää rahoitusta talouteen.

Suomen Pankki tuki Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksiä

Finanssivalvonnan johtokunta piti koko vuoden 2022 suhdanneluonteisiin vakausriskeihin kohdistettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen eli suhdanneluonteisista syistä asetettavan normaalia korkeamman vakavaraisuusvaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Näin tehtiin, koska merkkejä luottomarkkinoiden ylikuumenemisesta ei ollut.

Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi luottolaitoksille ei asetettu järjestelmäriskipuskurivaatimusta, vaikka rakenteellisten järjestelmäriskien arvioitiin antavan perusteet vaatimuksen asettamiselle.

Kesäkuussa Finanssivalvonnan johtokunta päätti nostaa kahden systeemisesti merkittävän luottolaitoksen lisäpääomavaatimuksia. Muutos astui voimaan vuoden 2023 alussa. Enimmäisluototussuhde eli niin sanottu lainakatto pidettiin yhä koronapandemiaa edeltäneellä tasolla, jolle se palautettiin kesäkuussa 2021 tehdyllä päätöksellä. Tämän säädöksen mukaan pankki voi antaa lainaa muille kuin ensiasunnonostajille enintään 85 % ja ensiasunnon ostajille enintään 95 % suhteessa vakuuksiin.

Samalla Finanssivalvonnan johtokunta päätti asuntoluotonhakijan luottojen ja rahoitusvastikkeiden enimmäishoitorasitetta koskevasta suosituksesta. Suosituksen mukaan luotonhakijan kuormitettu luotonhoitorasitus saisi olla pääsääntöisesti enintään 60 % luotonhakijan nettotuloista. Kuormitetun luotonhoitorasituksen laskennassa olisi otettava laajasti huomioon luotonhakijan asunto- ja muut luotot sekä kattavasti asumiseen liittyviä menoja. Suositus pääosin sallisi viime aikojen tyypilliset velkamäärät.

Suomen Pankki kannatti yllä mainittuja Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksiä.

Työ makrovakaussääntelyn kehittämiseksi jatkuu

Suomen Pankki tukee makrovakausvälineiden kehittämistä ja on pitkään korostanut liiallisen velkaantumisen haittoja kotitalouksille sekä rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Se katsoo, että välineiden tulisi torjua aiempaa tehokkaammin rahoitusjärjestelmän riskejä ja haavoittuvuuksia myös pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden suhteen sekä mahdollistaa rahoitusalan tasapuolinen kilpailu koko EU:ssa.

Rahoitusmarkkinoiden tilanteen arviointiin käytettyjen riskimittareiden kehitystyö, ylläpitäminen ja seuranta ovat olennainen osa Suomen Pankin makrovakaustehtävää. Esimerkiksi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen mittaristolle on annettu ohjeistus Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksessa EJRK/2014/1.

Suomessa mittaristo uusittiin osittain vuonna 2022, sillä uusi tutkimustieto antoi aihetta joidenkin riskimittareiden muutoksiin. Myös aineistojen ajantasaisuuteen liittyvät ongelmat ja järjestelmäriskikomitean suositukset olivat syinä kehikon uudistamiseen. Tietoja riskimittareista julkaistaan säännöllisesti Suomen Pankin verkkosivulla.

Suomen Pankki mukana lakiuudistuksissa

Useita vuosia valmisteltu lakiuudistus kotitalouksien velkaantumisen rajoittamiseksi johti vuonna 2022 hallituksen esitykseen eduskunnalle.

Suomen Pankki oli osallistunut hankkeen valmisteluun prosessin kaikissa vaiheissa ja antoi maaliskuussa 2022 valtiovarainministeriölle lausuntonsa, joka koski luonnosta hallituksen esitykseksi. Luonnos sisälsi kannatettavia ehdotuksia, mutta oli Suomen Pankin mukaan riittämätön, sillä siinä ei ollut mukana tulosidonnaista velkakattoa, jota Suomen Pankki kannatti. Eduskunta hyväksyi uuden lain tammikuussa 2023.

Pitkään valmisteltu laki positiivisesta luottotietorekisteristä astui voimaan 1.8.2022. Suomen Pankki oli osallistunut myös tämän lain valmisteluun. Rekisteriin ilmoitetaan kattavasti niin pankkien, luottolaitosten, rahoitusyhtiöiden kuin pikalainojen tarjoajien yksityishenkilöille myöntämät luotot.

Rekisterin laajamittainen käyttö alkaa vuonna 2024. Suomen Pankki alkaa hyödyntää rekisteriä rahoitusjärjestelmän vakautta analysoidessaan.

Kansainvälinen yhteistyö, ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ja kyberriskit osana makrovakauden hallintaa

Kansainvälinen yhteistyö rahoitusvakauden edistämiseksi jatkui vuonna 2022. Suomen Pankki osallistui lukuisten komiteoiden ja työryhmien toimintaan muun muassa Euroopan keskuspankissa (EKP), Euroopan järjestelmäriskikomiteassa (englanniksi) (EJRK), OECD:ssä ja pohjoismais-balttilaisessa yhteistyössä.

Eurojärjestelmä ja EJRK ovat keskeisiä kansainvälisen yhteistyön foorumeita Suomen Pankille.

Suomen Pankki osallistuu työhön makrovakausvälineistön laajentamiseksi pankkisektorin ulkopuolelle, erityisesti rahastoihin ja vakuutussektorille.

Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä myös rahoitusalalle esimerkiksi vaarantamalla vakuudet ja velallisten maksukyvyn ja lisäämällä vahinkovakuutusyhtiöille koituvia riskejä. Näitä riskejä arvioidaan ja pyritään hillitsemään muuttamalla rahoitusjärjestelmää kestävämpään suuntaan.

Mahdollisiin rahoitusjärjestelmän kriiseihin varautumisessa kyberriskien ja geopoliittisen ympäristön merkitys korostui vuoden 2022 aikana.

Rahoitusvakaudesta vastaavat viranomaiset eli Rahoitusvakausvirasto, Finanssivalvonta, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat viime vuosina kehittäneet ja hioneet keskinäistä yhteistyötään ja työnjakoaan kriisitilanteita varten.

Helmikuusta 2022 alkaen viranomaisten välinen yhteistyö on jatkunut entistäkin tiiviimpänä ja sisältänyt muun muassa valmisteluja päivittäismaksamisen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Pankkijärjestelmän lujittaminen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen entistä tärkeämpää

Euroopan pankkiunionilla, johon kuuluvat muun muassa kaikki euroa käyttävät jäsenvaltiot, on yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Unioni on yhä keskeneräinen, sillä  yhteinen eurooppalainen talletussuoja ei toistaiseksi ole toteutunut vaan jokainen EU-maa järjestää talletussuojansa itse.

Talletussuoja turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, jos pankki ajautuu maksukyvyttömäksi. Pankkitoiminnan kansainvälistyessä kansallinen talletussuoja voi kuitenkin osoittautua ongelmalliseksi.

Pääomamarkkinoiden kehittäminen auttaisi monipuolistamaan Euroopan pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää. Se parantaisi erityisesti yritysrahoituksen saatavuutta ja hajauttaisi riskejä. Vihreän rahoituksen markkinoiden monipuolistaminen pääomamarkkinoita kehittämällä taas auttaisi saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteet.