Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat liikkeet vuonna 2022 lisäsivät mielenkiintoa Suomen Pankin tuottamiin tilastotietoihin. Suomen Pankki yhdenmukaisti vakuutus- ja arvopaperitilastointia sekä käynnisti uuden maksu- ja petostietojen tiedonkeruun. Suomen Pankki osallistui aktiivisesti tilastoalan yhteistyöhön osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Siinä painopistealueina olivat Intergrated Reporting Framework (IReF) -ohjelman valmistelu sekä rahoitusalan ilmastoindikaattorit.

Tilastojen laatiminen on yksi Suomen Pankin lakisääteisistä tehtävistä. Suomen Pankki vastaa käyttäjien tietotarpeisiin kehittämällä aktiivisesti tilastointia ja varmistamalla sen ajantasaisuuden, asianmukaisuuden ja kattavuuden myös toimintaympäristön muuttuessa.

Vuonna 2022 Suomen Pankin tuottamissa tilastoissa käyttäjien mielenkiinto kohdistui voimakkaisiin liikkeisiin rahoitusmarkkinoilla. Erityisesti teollisuuden ja energiasektorin yrityksillä korostui mittava ja nopea rahoitustarve, ja näillä aloilla yritykset nostivat aiempaa enemmän uusia lainoja. Vilkkaan alkuvuoden jälkeen asunto- ja asuntolainamarkkinat hiljenivät loppuvuodesta. Kotitalouksien rahoituskulut kasvoivat korkojen nousun myötä, mutta tilastojen mukaan asuntolainojen aiheuttamat ongelmat pankeille pysyivät pieninä.

Suomen Pankki yhdenmukaisti vakuutuslaitos- ja arvopaperitilastojen laadintaprosessit

Suomen Pankki laatii Solvenssi II -tiedonkeruun tiedoista neljännesvuosittain Euroopan keskuspankin (EKP) vakuutuslaitostilaston (englanniksi) sekä tarjoaa aineiston myös Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon ja maksutaseen käyttöön.

Vuonna 2022 Suomen Pankki toteutti tietojärjestelmäprojektin, jossa se uudisti ja yhdenmukaisti vakuutuslaitostilaston laadintaprosessin muiden Suomen Pankin laatimien tilastojen kanssa. Uusi prosessi hyödyntää olemassa olleita tilastotietojärjestelmiä ja korvaa aikaisemmin vakuutuslaitostilaston laadinnassa käytetyn erillisen työkalun.

Lisäksi Suomen Pankki luopui erillisestä arvopaperisaamisten ja -velkojen kyselystä vakuutuslaitosten osalta, mikä vähentää raportoijiin kohdistuvaa raportointitaakkaa.

Suomen Pankki käynnisti uuden maksu- ja petostietojen tiedonkeruun

Vuonna 2022 Suomen Pankki käynnisti uuden maksu- ja petostietojen tiedonkeruun. Siinä raportointivelvollisia ovat kotimaiset luotto- ja maksulaitokset, sekä ulkomaisten luotto- ja maksulaitosten Suomessa toimivat sivuliikkeet ja ilman toimilupaa maksupalveluja tarjoavat rekisteröidyt toimijat.

Raportointivelvollisuus perustuu EKP:n asetukseen (EKP/2013/43, päivitetty EKP/2020/59).

Maksu- ja petostietojen tiedonkeruu korvasi aiemman vuosittaisen maksuliiketilastojen tiedonkeruun.

Aiempaan verrattuna tiedon raportointifrekvenssi tiheni neljännes- ja puolivuosittaiseksi, ja tiedonkeruuseen integroitiin tiettyjä Finanssivalvonnan raportointeja. Nyt kerättävät tiedot perustuvat pitkälti EKP:n maksuliiketilastoasetukseen, mutta se kattaa myös muita kansallisia tietotarpeita.

Tiedonkeruun tavoitteena on saada entistä kattavampi kuva vähittäismaksamisesta kotimaassa ja ulkomailla sekä mahdollistaa syvempi analyysi eri maksuvälineiden, -järjestelyjen ja -kanavien käytöstä.

EKP yhdenmukaistaa euroalueen pankkien tilastotiedonkeruuta

Suomen Pankki on ollut vuoden 2022 aikana aktiivinen EKP:n neuvoston joulukuussa 2021 käynnistämässä Integrated Reporting Framework -ohjelmassa (IReF) (englanniksi).

Hankkeen tarkoituksena on yhdistää ja yhdenmukaistaa pankkien tilastotiedonkeruuta euroalueella, jolloin vähennetään pankkien tilastoraportoinnin taakkaa.

EKP:n keväällä 2021 pankeille tekemän kustannushyötykyselyn tuloksia on julkaistu kansallisten vaatimusten (englanniksi) ja teknisen toteutuksen (englanniksi) osalta. Samalla on valmisteltu keväällä 2023 toteutettavaa täydentävää kyselyä.

Vuonna 2023 aloitetaan IReF-asetuksen valmistelu ja järjestelmävaatimusten määrittely. Alustavan aikataulun mukaan uuden kehikon mukainen raportointi alkaa vuoden 2027 alussa.

Suomen Pankki osallistui kansainväliseen ilmastotilastoinnin kehitykseen

Rahoitussektorin ilmastotilastoinnin ja vertailukelpoisen datan puutteet ovat pitkään haitanneet ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimista ja ilmastosiirtymän rahoitusta.

Vuoden 2022 aikana Suomen Pankki osallistui aktiivisesti rahoitussektorin ilmastotilastoinnin ja etenkin sen datapohjan kehitystyöhön keskuspankkien ja valvontaviranomaisten Network for Greening the Financial System -verkoston kautta (NGFS).

Suomen Pankki myös edisti aktiivisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tilastokomitean alaista työtä rahoitussektorin ilmastotilastojen parantamiseksi. Asiantuntijaryhmä tuotti uudenlaisin työtavoin menetelmiä indikaattoreiden muodostamiseksi ja testaamiseksi. Indikaattoreita kehitettiin kuvaamaan rahoitussektorille kohdistuvia fyysisiä ja siirtymäriskejä.

EKP:n neuvosto käsitteli asiantuntijaryhmän raportin marraskuussa 2022, ja indikaattorit julkaistiin alkuvuonna 2023. Laajemmin Suomen Pankin työstä ilmastoriskien ja vihreän rahoituksen parissa voi lukea Makrovakauspolitiikka vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta -artikkelista.

Jaa artikkeli