3.4 IMF arvioi Suomen rahoitusjärjestelmää perusteellisesti

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF, International Monetary Fund) tekemä laaja arvio Suomen rahoitusjärjestelmästä läpivalaisi esimerkiksi pankkivalvontaa, makrovakauspolitiikkaa, kykyä tunnistaa erilaisia rahoitusjärjestelmän riskejä sekä hallita kriisejä.

Kansainvälinen valuuttarahasto tekee rahoitussektorin arviointiohjelmaan kuuluvan FSAP-arvion (Financial Sector Assessment Program) säännöllisesti maille ja alueille, joiden rahoitussektorin se on arvioinut systeemisesti merkittäväksi. Suomelle arvio on pakollinen viiden vuoden välein.

FSAP-arvioinnissa IMF tekee perusteellisen arvion kohdemaan rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja sen riskeistä. Nyt tehdyn arvion mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa, mutta siihen kohdistuvia riskejä aiheutuu muun muassa suuresta ja keskittyneestä pankkisektorista, joka on vahvasti kytkeytynyt muihin Pohjoismaihin. IMF pitää myös kotitalouksien suurta ja koronapandemian aikana edelleen kasvanutta velkaantuneisuutta riskinä, joka altistaa velalliset korkojen nousun negatiivisille vaikutuksille.

IMF antoi myös kattavan listan kehityskohteista Suomen viranomaisille. Arvio toimii syötteenä niin sanotulle artikla IV -arviolle, jossa IMF arvioi maan taloutta ja sen rakenteita laajemmin.

Mittava selvitys työllisti rahoitusvakausviranomaisia

Suomen FSAP-prosessi alkoi syksyllä 2021 ja päättyi alkuvuonna 2023. Suomen Pankki vastasi arviointiprosessin koordinoinnista ja järjestelyistä.

Prosessiin kuului kolme vierailua, joista kaksi jouduttiin koronapandemian vuoksi järjestämään virtuaalisina. Lisäksi kotimaiset viranomaiset Suomen Pankki, Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto ja valtiovarainministeriö vastasivat lukuisiin IMF:n tietopyyntöihin, kyselyihin ja itsearviointeihin.

Suomen FSAP-arvioon sisältyy viisi rinnakkaista IMF:n määrittelemää työlinjaa:

1) pankkivalvonta ja -sääntely pienten ja keskisuurten instituutioiden eli niin sanottujen LSI-pankkien (less significant institution) osalta
2) makrovakauspolitiikka
3) stressitestit ja järjestelmäriskianalyysi
4) pankkisektorin ulkopuolinen rahoitusjärjestelmä, erityisesti eläkevakuutussektori
5) kriisinhallinta ja resoluutio.

Myös finanssiteknologiaa ja rahoitussektorin kyberturvallisuutta käsiteltiin osana pankkivalvontaa koskevaa työlinjaa. Ilmastoriskejä ja kestävyysnäkökohtia sivuttiin pankkivalvontaa ja eläkevakuutussektoria käsittelevissä työlinjoissa.

Virtuaalisten tarkastusten ja Helsingin vierailun aikana IMF:n edustajilla oli yhteensä noin 170 tapaamista eri viranomaisten, pankkien, eläkevakuuttajien, vakuutusyhtiöiden, edunvalvojien, varainhoitajien ja rahoituksen välittäjien kanssa.

FSAP-prosessin päävierailuun syyskuussa 2022 osallistui Helsingissä kuusi IMF:n asiantuntijaa. Lisäksi kaksi asiantuntijaa teki samaan aikaan järjestelmäriskianalyysia ja stressitestejä Euroopan keskuspankin (EKP) tiloissa Frankfurtissa.

IMF:n johtokunta käsitteli Suomen FSAP-arviota tammikuussa 2023, minkä jälkeen IMF julkisti Suomen rahoitusjärjestelmää koskevat arvionsa ja suosituksensa (englanniksi).

IMF tunnisti FSAP-arviossa edistysaskelia, mutta myös riskejä

IMF:n mukaan Suomen rahoitussektorin sääntely ja valvonta ovat parantuneet vuoden 2016 FSAP-arvion jälkeen. Edistystä on tapahtunut erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisessä viranomaisyhteistyössä, järjestelmäriskipuskurin saamisessa makrovakauslainsäädäntöön ja positiivisen luottotietorekisterin valmistelussa.

Rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä Suomelle aiheutuu suuresta ja keskittyneestä pankkisektorista, joka on vahvasti kytkeytynyt muihin Pohjoismaihin. Tämän lisäksi kotitalouksien suuri velkaantuneisuus on IMF:n mukaan merkittävä riski.  

Pankkisektorin ulkopuolisessa rahoitusjärjestelmässä eläkevakuutusyhtiöillä on merkittävä rooli, ja IMF katsoo niiden sijoituskäyttäytymisen olevan rahoitussuhdannetta voimistavaa.

IMF:n tekemät stressitestit osoittivat, että Suomen pankkijärjestelmän vakavaraisuus on vahva kestämään vakavankin reaalitalouteen ja rahoitussuhdanteeseen kohdistuvan shokin. Lyhytaikaiseen tukkuvarainhankintaan nojautuvana Suomen pankkijärjestelmä on kuitenkin haavoittuvainen likviditeettishokille. Mahdollisessa kriisitilanteessa pankkien rahoituksen saanti voi IMF:n mukaan merkittävästi vaikeutua.

Pankkijärjestelmän kytkeytyneisyyden analyysi osoitti merkittäväksi riskin, että mahdolliset ongelmat muissa Pohjoismaissa saattaisivat rahoitusjärjestelmien kytkösten vuoksi levitä Suomeen – ja päinvastoin.

IMF:n arvio Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja riskeistä on pääpiirteiltään yhteneväinen Suomen Pankin aiempien arvioiden kanssa.

IMF:ltä kattava lista suosituksia Suomen viranomaisille

FSAP-arvion perusteella IMF antoi Suomen viranomaisille joukon suosituksia, jotka kohdistuvat muun muassa rahoitusjärjestelmän valvonnan ja sääntelyn resursseihin ja hallintoon, makrovakausvälineistön parantamiseen, eläkevakuutussektorin sääntelyyn, kriisinhallintajärjestelyjen toimeenpanoon sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen.

Suomen Pankin tehtävien kannalta keskeisimmät suositukset liittyvät makrovakauspolitiikkaan. IMF katsoo, että makrovakausvälineistöön tulisi lisätä velkojen tai velanhoitomenojen ja tulojen suhdetta rajoittava sitova väline.

Lisäksi Finanssivalvonnan johtokunnan tulisi saada nykyistä laajemmin sääntelyvaltuuksia makrovakauspolitiikassa tai vaihtoehtoisesti sen tulisi voida antaa makrovakauspolitiikasta nykyistä sitovampia suosituksia.

IMF:n mukaan viranomaisten tulisi myös harkita, että niin sanottu muuttuva lisäpääomavaatimus voitaisiin asettaa nollaa prosenttia suuremmaksi tilanteessa, jossa luotonanto kasvaa tavanomaiseen tahtiin. Lisäksi järjestelmäriskien seurantaa tulisi parantaa muun muassa paikkaamalla tietopuutteita ja vahvistamalla data-analyysia.