Raha ja maksaminen
4.2 Setelit ja rahahuolto
Suomen Pankin yksi perustehtävistä on huolehtia rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta Suomessa. Suomen Pankki toimii yhdessä muiden rahahuollon osapuolien kanssa varmistamassa setelien saatavuuden, aitouden ja kuntoisuuden. Viime vuosina yhteistyön merkitys on korostunut.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä selvästi vuosina 2020 ja 2021, mutta alkuvuonna 2022 käteisen käyttö kasvoi pandemian helpottaessa ja esimerkiksi matkailun elpyessä.
Käteisen käyttö kasvoi kuitenkin odotettua enemmän, kun Venäjä aloitti helmikuun lopulla hyökkäyssodan Ukrainassa ja ihmiset halusivat varautua mahdollisiin maksuliikennehäiriöihin varaamalla ylimääräistä käteistä.
Käteisen kysyntä kasvoi vuonna 2022
Käteistä laskettiin liikkeeseen maaliskuussa 253 milj. euroa enemmän kuin helmikuussa. Myös toukokuussa liikkeeseenlasku kasvoi 193 milj. euroa huhtikuusta. Kuviossa 14 on esitetty Suomen Pankista liikkeeseen lasketut setelit ja kuviossa 15 Suomen Pankkiin tehtyjen setelien tilausten ja palautusten erotus eri vuosina.
Maksamisen kotivarasta sekä yleisestä varautumisesta puhuttiin paljon alkuvuoden aikana. Suomen Pankki suosittelee, että kotitalouksien tulisi pitää käteistä sen verran, että sen avulla pärjää jopa 72 tuntia kestävien maksuliikennehäiriöiden ajan.
Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron nostot kesän ja syksyn aikana näkyivät myös hetkellisesti Suomen Pankkiin tehtyjen setelien palautusmäärien kasvuna (kuvio 16).
Suomessa käteismaksaminen on vähäistä
Koronapandemian puhkeaminen vuonna 2020 vähensi jo aiemmin vähentynyttä käteisen käyttöä entisestään ja heikensi käteispalveluiden kannattavuutta.
Suomen Pankin maaliskuussa 2022 tehdyn kuluttajakyselyn mukaan käteisen saatavuus oli heikentynyt ja kuluttajat kokivat käteisen saatavuuden varsinkin pankkikonttoreista huonontuneen. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota nosti kuitenkin esiin käteisen tärkeän merkityksen kriisiin varautumisessa. Suomen Pankin maaliskuun 2022 kuluttajakyselyn mukaan käteistä käyttää päivittäistavaraostosten maksutapana noin 7 % vastanneista. Euroopan keskuspankin SPACE-tutkimus maksutottumuksista antaa samansuuntaisen tuloksen.
Suomen Pankki julkaisi myös tutkimuksen vähittäismaksamisen kustannuksista. Tutkimuksen mukaan korttimaksaminen oli maksutavoista edullisin: vuonna 2018 yksittäinen korttimaksu maksoi yhteiskunnalle arviolta 15 senttiä, käteismaksu 22 senttiä ja tilisiirto 25 senttiä.
Suomen Pankki haluaa turvata käteispalvelut
Maaliskuussa 2022 Suomen Pankki teki lainsäädäntöaloitteen käteispalvelujen riittävän tason turvaamiseksi.
Vuonna 2018 Suomen Pankki julkaisi linjauksensa käteispalvelujen ylläpitämiseksi. Sääntelyaloitteen tavoitteena on toteuttaa käteislinjausten mukainen palvelutaso myös pidemmällä tähtäimellä.
Suomen Pankin mukaan on tarkoituksenmukaista käynnistää säätelyhanke, joka määrittelee käteispalveluiden tason, käteisen saatavuuden ja tallettamisen sekä hyväksymisen maksuvälineenä.
Säätely tulee saada voimaan ennen kuin palvelut supistuvat yhteiskunnan kannalta kohtuullista tasoa huonommiksi.
Käteisen asemasta käydään keskustelua myös eurojärjestelmässä. Euro Legal Tender Expert Group (ELTEG) selvitti koko euroalueen tilannetta, ja julkaisi aiheesta myös loppuraportin. Raportin mukaan useimmissa euromaissa on voimassa sääntely, jolla käteisen asema laillisena maksuvälineenä määritellään pakottavasti (englanniksi).
Uusi metallirahalaki vastaa nyt EU:n lainsäädäntöä
Metallirahasta annetun lain (216/1998) mukaan Suomessa valtiolla on kolikoiden lyöntioikeus ja kolikot laskee liikkeeseen Suomen Pankki. Vahingoittuneita kolikoita ei saa käyttää maksuvälineenä, eikä niitä tarvitse hyväksyä maksuksi.
Suomen Pankki on velvollinen ottamaan vastaan ja hyvittämään vahingoittuneet eurokolikot, jos ne voidaan todeta oikeiksi.
Päivitetty metallirahalaki astui voimaan marraskuussa 2022 vastaamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta.
Päivityksessä lakiin kirjattiin, että Suomen Pankki voi kieltäytyä hyvittämästä kolikoita, joita on joko muutettu tarkoituksella tai jotka ovat muuttuneet prosessissa.
Lisäksi Suomen Pankki voi kieltäytyä hyväksymästä kolikoita, joiden vastaanottamisesta tai käsittelystä aiheutuu terveysriski käsittelijöille tai jos palautettava erä ei ole pakkaus- ja merkintästandardien mukainen.
Väärennetyn käteisen käyttö oli vuonna 2022 historiallisen vähäistä
Suomessa seteliväärennöksiä löytyi 469 ja kolikkoväärennöksiä 1 826. (kuvio 17). Eniten esiintyi 20 euron setelien väärennöksiä, joita oli 229.
Suomen Pankin järjestämät seteliseminaarit ammattimaisille rahankäsittelijöille järjestettiin Helsingissä ja Lappeenrannassa parin vuoden tauon jälkeen.
Lisäksi Suomen Pankin avoimien ovien tapahtumassa syys-lokakuun vaihteessa vierailijoiden oli mahdollista tutustua seteliväärennöksiin sekä verrata niitä aitoihin seteleihin.
