Suomen Pankin yleisvalvonnan tehtäviin kuuluvat järjestelmien riskien arviointi, maksamisen tehokkuutta edistävä politiikkatyö ja näitä tehtäviä tukeva analyysi. Suomen Pankki edesauttaa omalta osaltaan maksamisen jatkuvaa kehittymistä. Kesällä 2022 Suomessa luotiin viranomaisyhteistyössä huoltovarmuustilijärjestelmä turvaamaan yhteiskunnan päivittäismaksaminen normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuustilijärjestelmä on varajärjestelmä, joka mahdollistaa käteisnostot, tilisiirrot ja maksut debit-kortilla. Sitä voidaan käyttää, jos luottolaitosten tavanomaisesti käyttämät omat järjestelmät tai maksujärjestelmät, kuten TARGET2 tai EBA Clearing (englanniksi), eivät ole useaan päivään käytettävissä.

Varajärjestely perustuu lakiin eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla (666/2022).

 

Suomen Pankki julkisti toukokuussa 2022 sähköisen maksamisen linjauksensa

Suomen Pankki julkisti toukokuussa 2022 järjestetyn maksufoorumin yhteydessä sähköisen maksamisen linjaukset, jotka tiivistävät Suomen Pankin näkemyksen tehokkaista maksamisen järjestelmistä.

Linjaukset heijastavat Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) vähittäismaksamisen strategioita.

Pikamaksaminen lisää kuluttajien vaihtoehtoja

Pikamaksut ovat tilisiirtoja, joissa varat siirtyvät maksajan tililtä maksunsaajan tilille muutamassa sekunnissa mihin vuorokauden aikaan tahansa vuoden jokaisena päivänä.

Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2022 asetusehdotuksen (COM(2022)546 (englanniksi)) pikamaksamisen edistämiseksi.  Asetusehdotuksen mukaan euromääräisiä tilisiirtoja tarjoavat tahot velvoitetaan tarjoamaan myös euromääräisten pikamaksujen lähettämistä ja vastaanottamista niin, että niiden hinta on yhdenmukainen tilisiirtojen kanssa.

Euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston (ERPB, Euro Retail Payments Board) tavoitteissa korostuvat pikamaksamisen edistäminen sekä tilitietojen selkeys asiakkaille. Suomen maksuneuvosto arvioi syyskuussa 2022 pidetyssä kokouksessa, että pikamaksamisen edistämiseksi Suomessa tarvitaan laajemmin eri toimijoiden yhteistyötä. 

Pikamaksamisen tulee lisätä kuluttajien vaihtoehtoja ja tuoda hyötyjä niin maksajille kuin maksun saajille. Suomen maksuneuvosto perusti työryhmän suomalaisen pikamaksukonseptin luomiseksi, ja tämä työ jatkuu vuonna 2023.

Maksuneuvosto perusti myös seurantaryhmän varmistamaan vähittäismaksujen tilitietojen selkeyttä loppuasiakkaille (englanniksi). Avainroolissa maksupalveluntarjoajien lisäksi ovat erityisesti kaupan ala sekä yritykset.

Rahoitussektorin palvelujen suojaaminen kyberriskeiltä ja kansainvälinen yhteistyö entistä tärkeämpää

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat lisänneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa sekä fyysisessä että kyberympäristössä.

Kyberturvallisuuskeskukselle raportoitujen hyökkäysten perusteella uhat kohdistuvat yhä useammin suoraan myös suomalaisiin organisaatioihin, mikä korostaa suojautumisen ja testaamisen merkitystä.

Vuonna 2022 Suomen finanssisektorilla jatkettiin TIBER-FI-toimintamallin mukaisia tietoturvatestejä sekä suomalaisten toimijoiden kanssa että yhdessä Pohjoismaiden kanssa.

Monipuolinen analyysityö tukee Suomen Pankin yleisvalvontaa ja politiikkatyötä

Maksamisen teknologiat mahdollistaisivat maailmanlaajuista kaupankäyntiä helpottavien maksujärjestelmien rakentamisen. Valuuttarajat ylittävä maksaminen on kuitenkin ollut kaikkein hitaimmin kehittyvä maksamisen alue.

Suomen Pankki julkaisikin lokakuussa 2022 Euro & talous-lehdessä artikkelin, jossa se käsitteli G20-maiden aloitetta tehostaa yritysten ja kuluttajien ulkomaanmaksuja. Suunniteltu hanke hyödyttää eniten suuria yrityksiä, joilla on paljon kansainvälistä maksuliikennettä.

Suomen Pankin artikkelissa Pandemia kiihdytti käteisen käytön vähenemistä ja kasvatti verkkokauppamaksuja tarkasteltiin Suomen ja euroalueen kuluttajien maksutottumusten muutoksia koronapandemian aikana.

Artikkelin taustalla olevan SPACE-tutkimuksen (englanniksi) mukaan käteisen käyttö maksupisteissä pieneni Suomessa koko euroalueen vähäisimmäksi vuosien 2019 ja 2022 välillä, vaikka yli puolet suomalaisista pitää tärkeänä mahdollisuutta maksaa käteisellä. Samalla käteisen hyväksyntä maksupisteissä on supistunut Suomessa yhdeksi euroalueen vähäisimmistä.

Suomen Pankki jatkoi vuonna 2022 maksu- ja selvitysjärjestelmäsimulaattorin (BoF-PSS3)  kehittämistä sekä konsultoi Namibian keskuspankkia maksujärjestelmän kvantitatiivisessa analyysissä.

Elokuun lopulla järjestettiin sarjassaan 20. simulaattoriseminaari Helsingissä. Muun muassa Puolan ja Namibian keskuspankit esittelivät BoF-PSS3-simulaattorilla tehtyjä analyysejä. Simulaattoriseminaarin yhteydessä järjestettiin myös harjoituskurssi uusille BoF-PSS3-simulaattorin käyttäjille.

Vuonna 2022 jatkui kehityshanke, jossa Suomen Pankki toimittaa yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa eurojärjestelmälle uuden TARGET-palveluiden analyysiympäristön ja simulaattoriohjelmiston.

Simulaattoria käytetään myös Suomen Pankin omassa analyysityössä. Pankkien vastapuoliriskit ja likviditeettiriskit maksujärjestelmissä ovat esimerkkejä aiheista, joissa yleisvalvonnan työ linkittyy keskuspankin rahoitusvakaustehtävän ja rahoitusvakausviraston työn kanssa.



Seuraava artikkeli

TARGET-palveluiden kehittämistyö eteni vuonna 2022