4.1 Digitaalisen euron kehitys jatkui vuonna 2022

Euroalueen digitaalisesta keskuspankkirahasta käytetään nimitystä digitaalinen euro eli digieuro. Vuoden 2022 aikana eurojärjestelmä teki monia digieuron ominaisuuksia koskevia päätöksiä, mutta avoimia kysymyksiä riittää kuitenkin edelleen.

Vielä suunnitteluvaiheessa oleva digieuro tarkoittaisi käytännössä sitä, että kansalaisilla olisi mahdollisuus pitää seteleiden lisäksi hallussaan digitaalisessa muodossa olevaa keskuspankkirahaa.

Toteutuessaan digieuro olisi kansalaisille saatavilla oleva digitaalinen muoto yhteisvaluutastamme eurosta. Eurojärjestelmä ei siis ole laskemassa liikkeeseen uutta valuuttaa.

Eurojärjestelmä käynnisti vuonna 2021 laajan tutkimushankkeen, jossa digitaaliselle eurolle haetaan konkreettista muotoa. Päätöstä digieuron liikkeeseenlaskusta ei kuitenkaan ole vielä tehty.

Eurojärjestelmän tavoitteena on turvata luotettavat ja tehokkaat maksujärjestelmät myös tulevaisuudessa

Eurojärjestelmän tehtävänä on huolehtia maksu- ja rahoitusjärjestelmien luotettavuudesta ja tehokkuudesta myös digitalisoituvassa maailmassa.

Käteisen merkitys maksuvälineenä väheni entisestään koronapandemian aikana, ja monet sähköisen maksamisen ratkaisut ovat riippuvaisia Euroopan ulkopuolisista toimijoista.

Digieuron tavoitteena onkin vahvistaa keskuspankkirahan asemaa rahajärjestelmän ankkurina sekä lisätä Euroopan strategista autonomiaa ja maksupalveluiden kilpailua euroalueella.

Digitaalisen euron mahdollinen liikkeeseenlasku on vielä vuosien päässä

Digitaalinen keskuspankkiraha on viime vuosina noussut tärkeäksi teemaksi useiden keskuspankkien työssä kaikkialla maailmassa.

Eurojärjestelmä on tehnyt digitaalista keskuspankkirahaa koskevaa selvitystyötä vuoden 2020 alusta lähtien.

Mittavaan digieuron suunnitteluun ja ominaisuuksiin liittyviin valintoihin keskittyneeseen kaksivuotiseen tutkimusvaiheeseen osallistuu kymmeniä asiantuntijoita niin Euroopan keskuspankista kuin myös kaikista eurojärjestelmän keskuspankeista.

Hankkeen tärkeimpänä päätöksentekoelimenä on korkean tason työryhmä, jossa Suomen Pankin edustajana toimii johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Keskuspankkien asiantuntijoiden lisäksi hankkeen aikana hyödynnetään myös muita maksamisen ja rahaliikenteen asiantuntijoita ja viranomaisia. Suomessa digitaalisen euron kansallinen seurantaryhmä aloitti toimintansa Suomen Pankin johdolla vuonna 2022.

Ryhmän tarkoituksena on välittää tietoa digieurohankkeen etenemisestä sekä keskustella digitaaliseen keskuspankkirahaan liittyvistä kysymyksistä.

Tutkimusvaihe saatetaan loppuun vuoden 2023 syksyllä, minkä jälkeen Euroopan keskuspankin neuvosto tekee päätöksen hankkeen jatkosta. Joka tapauksessa digieuron mahdollinen liikkeeseenlasku on edelleen usean vuoden päässä.

Tutkimusvaiheessa määritellään digitaalisen euron ominaisuudet

Vuoden 2022 aikana eurojärjestelmä on tehnyt monia tärkeitä digieuron ominaisuuksia koskevia päätöksiä.

Tutkimusvaiheen aikana on varmistunut, että digieuroa tulisi voida käyttää pitkälti nykyisten maksutapojen tavoin eli maksuihin verkkokaupassa ja kaupan kassalla, henkilöiden välisiin maksuihin sekä maksuihin julkishallinnolle. Reaaliaikaisiin tietoliikenneyhteyksiin perustuvan online-maksamisen lisäksi projektissa pyritään löytämään tekninen toteutustapa offline-maksuominaisuudelle eli maksuille, jotka voisi toteuttaa ilman verkkoyhteyttä.

Digieuro tulee olemaan eurojärjestelmän taseessa, ja eurojärjestelmän keskuspankit ovat myös vastuussa online-maksujen selvityksestä. Offline-maksujen selvitys tapahtuisi laitteessa, jolla maksutapahtuma on käynnistetty.

Yksi keskeinen huoli digieuron liikkeeseenlaskussa liittyy liikepankkien talletusten hupenemiseen ja rahoitusvakauden horjumiseen. Tätä varten digieuron käytölle valmistellaan rajoitteita, kuten ylärajaa digieurosaldolle sekä mahdollisuutta ohjata kansalaisten toimintaa koron avulla. Digieurosta halutaan maksuväline, ei sijoituskohdetta.

Yksityisyyden suoja on ollut tärkeä teema projektin alusta lähtien. Täydellinen anonymiteetti on kuitenkin suljettu pois, sillä valvottujen välikäsien täytyy pystyä täyttämään heille asetetut AML/CFT (anti-money laundering and combating the financing of terrorism) -velvollisuudet. Yksityisyyden suojan tulee silti olla riittävän tiukka ja tapahtumatietojen valvottujen välikäsien saatavilla vain siltä osin kuin se on tarpeen. Eurojärjestelmällä taas ei tule olemaan lainkaan mahdollisuutta nähdä yksityishenkilöiden tapahtumatietoja

Eurojärjestelmä on painottanut koko selvitystyön ajan, että yksityisellä sektorilla tulee olemaan tärkeä rooli digieuron saattamisessa kansalaisten käyttöön. Viime vuoden aikana saatiin aikaan merkittävä päätös siitä, että toteutuessaan digieuron jakelu perustuisi yhteiset säännöt, prosessit ja standardit määrittävään maksuskeemaan.

Tarkoituksena ei ole syrjäyttää nykyisiä maksutapoja

Suomessa, kuten monissa muissakin euromaissa, on jo pitkään käytetty sähköisiä maksuvälineitä päivittäisessä maksamisessa. Eurojärjestelmän tahtotilana on tarjota lisää maksamisen vaihtoehtoja, ei rajoittaa niitä. Digitaalisen euron ei siis ole tarkoitus korvata käteisrahaa tai pankkien ja maksulaitosten palveluja.

Digitaalinen euro voisi kuitenkin parantaa palveluiden saatavuutta ja kilpailun toteutumista ja osaltaan lisätä toimintavarmuutta tuomalla kansalaisten saataville eurooppalaisen maksuvaihtoehdon. Maksuliikennettä euroalueella voidaan tällöin paremmin kehittää ja ylläpitää omien kansalaistemme ehdoilla.