Vuonna 2020 rahapolitiikkaa toteutettiin uusin ja vanhoin välinein
Jaa Facebookissa: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa Twitterissä: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa LinkedInissä: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa sähköpostitse: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille) Muunnos (jpg)(Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille)
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan. Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Olli Rehn on Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja. Hän on toiminut pääjohtajana 12.7.2018 alkaen. Pääjohtaja Rehn vastaa rahapolitiikan valmistelusta, kotimaan talouspoliittisesta vaikuttamisesta, ulkoisesta viestinnästä, kansainvälisistä asioista sekä sisäisestä tarkastuksesta.
Jaa Facebookissa: Olli RehnJaa Twitterissä: Olli RehnJaa LinkedInissä: Olli RehnJaa sähköpostitse: Olli Rehn
Marja Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1.2.2017 alkaen. Nykänen vastaa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta, tilastoista, lakiasioista, talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä turvallisuus- ja kiinteistöasioista.
Jaa Facebookissa: Marja NykänenJaa Twitterissä: Marja NykänenJaa LinkedInissä: Marja NykänenJaa sähköpostitse: Marja Nykänen
Alkuperäinen (jpg)(Marja Nykänen) Muunnos (jpg)(Marja Nykänen)
Tuomas Välimäki on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 12.7.2018 alkaen. Välimäki vastaa rahoitusvarallisuuden sijoittamisesta, rahapolitiikan toimeenpanosta ja markkinaoperaatioista sekä akateemisesta ja siirtymätalouksien tutkimuksesta.
Jaa Facebookissa: Tuomas VälimäkiJaa Twitterissä: Tuomas VälimäkiJaa LinkedInissä: Tuomas VälimäkiJaa sähköpostitse: Tuomas Välimäki
Alkuperäinen (jpg)(Tuomas Välimäki) Muunnos (jpg)(Tuomas Välimäki)
Jaa Facebookissa: Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020Jaa Twitterissä: Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020Jaa LinkedInissä: Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020Jaa sähköpostitse: Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020
Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020) Muunnos (jpg)(Kuvio 1. Suomen Pankin henkilöstötunnusluvut 2020)
Jaa Facebookissa: Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvioJaa Twitterissä: Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvioJaa LinkedInissä: Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvioJaa sähköpostitse: Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvio
Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvio
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvio) Muunnos (jpg)(Kuvio 2. Euroopan keskuspankin strategia-arvio)
Jaa Facebookissa: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa Twitterissä: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa LinkedInissä: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankilleJaa sähköpostitse: Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille
Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille) Muunnos (jpg)(Kuvio 3. Luoton myöntäminen pankille)
Eurojärjestelmän talletuskorko sekä perusrahoitusoperaation ja maksuvalmiusluoton korot pidettiin koko vuoden 2020 alimmillaan kautta aikojen eli –0,50, 0,00 ja 0,25 prosentissa.
Jaa Facebookissa: Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkojaJaa Twitterissä: Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkojaJaa LinkedInissä: Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkojaJaa sähköpostitse: Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkoja
Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkoja
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkoja) Muunnos (jpg)(Kuvio 4. EKP:n politiikkakorot ja keskeisimpiä rahamarkkinakorkoja)
Maturiteetiltaan pidemmät epätavanomaiset rahoitusoperaatiot olivat vuonna 2020 tärkeä osa eurojärjestelmän vastausta koronakriisiin.
Jaa Facebookissa: Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)Jaa Twitterissä: Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)Jaa LinkedInissä: Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)Jaa sähköpostitse: Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)
Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat)) Muunnos (jpg)(Kuvio 5. Eurojärjestelmän rahoitusoloja keventävät operaatiot (huutokaupat ja osto-ohjelmat))
Euroalueen pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti eli pankkien keskuspankissa pitämät vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävät talletukset kasvoivat vuonna 2020 noin 1 700 mrd. eurolla eli lähes 3 500 mrd. euroon
Jaa Facebookissa: Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvojaJaa Twitterissä: Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvojaJaa LinkedInissä: Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvojaJaa sähköpostitse: Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvoja
Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvoja
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvoja) Muunnos (jpg)(Kuvio 6. Pankkien talletukset eurojärjestelmässä: pitoperiodeittaisia keskiarvoja)
Vuoden 2020 aikana eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien kokonaismäärä kasvoi koronakriisin vuoksi merkittävästi (+47 %).
Jaa Facebookissa: Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudetJaa Twitterissä: Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudetJaa LinkedInissä: Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudetJaa sähköpostitse: Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudet
Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudet
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudet) Muunnos (jpg)(Kuvio 7. Eurojärjestelmälle toimitetut vakuudet)
Suomen Pankin vastapuolet suosivat vakuuksina erityisesti pankkien liikkeeseen laskemia katettuja joukkolainoja, joiden osuus kaikista toimitetuista vakuuksista kasvoi 42 prosenttiin.
Jaa Facebookissa: Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)Jaa Twitterissä: Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)Jaa LinkedInissä: Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)Jaa sähköpostitse: Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)
Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana)) Muunnos (jpg)(Kuvio 8. Suomen Pankille toimitetut vakuudet (osuudet keskimäärin vuoden 2020 aikana))
Suomen Pankin vastapuolilla oli vuonna 2020 aiempien vuosien tapaan huomattava määrä talletuksia Suomen Pankissa. Talletusten määrä kasvoi vuoden aikana entisestään.
Jaa Facebookissa: Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletuksetJaa Twitterissä: Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletuksetJaa LinkedInissä: Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletuksetJaa sähköpostitse: Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset
Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset) Muunnos (jpg)(Kuvio 9. Suomen Pankkiin tehdyt keskuspankkitalletukset)
Suomen pankkisektori kohtasi koronapandemian paljon vakavaraisempana kuin reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin. Lisäksi suomalaisilla pankeilla on jo vuosia ollut eurooppalaisessa vertailussa erittäin vähän hoitamattomia lainoja.
Jaa Facebookissa: Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / IIIJaa Twitterissä: Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / IIIJaa LinkedInissä: Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / IIIJaa sähköpostitse: Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / III
Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / III
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / III) Muunnos (jpg)(Kuvio 10. Hoitamattomien lainojen osuus maittain / III)
Suomen Pankki on jo pitkään ollut huolissaan kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvusta. Vuonna 2020 Suomen Pankki jatkoi vuosina 2018 ja 2019 aloitettua analyysiä muun muassa seuraamalla uusien asuntolainanottajien vuositulojen ja lainamäärien suhdetta. Samalla arvioitiin, millainen enimmäislainamäärä suhteessa lainanottajan vuosituloihin (enimmäisvelkasuhde eli niin sanottu velkakatto) voisi olla Suomessa sopiva.
Jaa Facebookissa: Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitusJaa Twitterissä: Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitusJaa LinkedInissä: Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitusJaa sähköpostitse: Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus
Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus) Muunnos (jpg)(Kuvio 11. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus)
Vaikka asuntokauppamäärät notkahtivatkin selvästi kevään aikana, markkinat toipuivat nopeasti. Loppuvuotta kohden asuntojen hinnat nousivat muissa Pohjoismaissa.
Jaa Facebookissa: Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain PohjoismaissaJaa Twitterissä: Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain PohjoismaissaJaa LinkedInissä: Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain PohjoismaissaJaa sähköpostitse: Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain Pohjoismaissa
Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain Pohjoismaissa
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain Pohjoismaissa) Muunnos (jpg)(Kuvio 12. Asuntojen hinnat kuukausittain Pohjoismaissa)
Koronakriisin vuoksi yrityksien ja kotitalouksien luottojoustojen kysyntä kasvoi nopeasti. Luottolaitokset tarjosivat asiakkailleen runsaasti lyhennysvapaita maalis-huhtikuussa 2020. Ne näkyvät tilastoinnissa lainojen uudelleen neuvotteluina. Lyhennysvapaiden hyödyntäminen normalisoitui loppuvuoden 2020 aikana.
Jaa Facebookissa: Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimuksetJaa Twitterissä: Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimuksetJaa LinkedInissä: Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimuksetJaa sähköpostitse: Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimukset
Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimukset
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimukset) Muunnos (jpg)(Kuvio 13. Asuntolainojen uudelleen neuvotellut sopimukset)
Setelipalautukset kuvaavat yleensä hyvin käteisen käyttöä. Ne eivät juuri lisääntyneet vuoden 2020 aikana. Loppuvuodesta ne jopa pysyivät selvästi edellisvuotisia vähäisempinä.
Jaa Facebookissa: Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020Jaa Twitterissä: Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020Jaa LinkedInissä: Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020Jaa sähköpostitse: Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020
Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020) Muunnos (jpg)(Kuvio 14. Setelitilaukset ja -palautukset Suomen Pankkiin 2019 ja 2020)
Lokakuussa 2020 tehtiin Suomen Pankin kuluttajakysely käteisen käytöstä. Tuloksista havaittiin muun muassa, että kuluttajat, jotka käyttivät tavallisesti yhtä paljon sekä käteistä että kortteja, siirtyivät koronakriisin aikana käyttämään enemmän korttimaksuja. Sen sijaan kuluttajat, jotka yleensä käyttävät pääasiallisesti käteistä, jatkoivat edelleen käteistä suosivaa maksukäyttäytymistään.
Jaa Facebookissa: Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssäJaa Twitterissä: Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssäJaa LinkedInissä: Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssäJaa sähköpostitse: Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssä
Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssä
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssä) Muunnos (jpg)(Kuvio 15. Erilaiset käteisen käyttäjät Suomen Pankin kuluttajakyselyssä)
Käteispalveluja tarjoavien pankkikonttorien lukumäärä pieneni edelleen tasaisesti.
Jaa Facebookissa: Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttoritJaa Twitterissä: Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttoritJaa LinkedInissä: Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttoritJaa sähköpostitse: Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttorit
Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttorit
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttorit) Muunnos (jpg)(Kuvio 16. Käteisautomaatit ja käteishuoltoa hoitavat pankkikonttorit)
Erityisesti 50 euron setelin liikkeeseenlasku väheni huomattavasti koronakauden aikana.
Jaa Facebookissa: Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutosJaa Twitterissä: Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutosJaa LinkedInissä: Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutosJaa sähköpostitse: Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutos
Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutos
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutos) Muunnos (jpg)(Kuvio 17. 20 ja 50 euron seteleiden liikkeeseenlaskun vuosimuutos)
Setelien tilaukset ja palautukset Suomen Pankista vähenivät korona-aikana, koska käteisen jakelu ja käyttö vähenivät edellisvuosia nopeammin
Jaa Facebookissa: Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin Jaa Twitterissä: Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin Jaa LinkedInissä: Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin Jaa sähköpostitse: Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin
Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin ) Muunnos (jpg)(Kuvio 18. Seteleiden tilaukset ja palautukset Suomen Pankkiin )
Kierrosta löytyneiden euroseteliväärennösten määrä Suomessa nousi hieman vuonna 2020. Suomesta löytyi yhteensä 1 496 seteliväärennöstä ja 750 kolikkoväärennöstä.
Jaa Facebookissa: Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset SuomessaJaa Twitterissä: Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset SuomessaJaa LinkedInissä: Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset SuomessaJaa sähköpostitse: Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset Suomessa
Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset Suomessa
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset Suomessa) Muunnos (jpg)(Kuvio 19. Euroseteli ja -kolikkoväärennökset Suomessa)
Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariski (value-at-risk 99 %, 1 pv) vaihteli 52 milj. eurosta 176 milj. euroon vuonna 2020.
Jaa Facebookissa: Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso)Jaa Twitterissä: Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso)Jaa LinkedInissä: Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso)Jaa sähköpostitse: Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso)
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso)) Muunnos (jpg)(Kuvio 20. Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden markkinariskin VaR-luvut vuonna 2020 (päivän ajanjakso, 99 % luottamustaso))
Suomen Pankille tärkeimmät vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat ovat ESG-integrointi, teemasijoittaminen ja normipohjainen tarkastelu.
Jaa Facebookissa: Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseenJaa Twitterissä: Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseenJaa LinkedInissä: Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseenJaa sähköpostitse: Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseen
Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseen
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseen) Muunnos (jpg)(Kuvio 21. Lähestymistavat vastuulliseen sijoittamiseen)
Jaa Facebookissa: Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitysJaa Twitterissä: Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitysJaa LinkedInissä: Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitysJaa sähköpostitse: Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys
Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys) Muunnos (jpg)(Kuvio 22. Eurojärjestelmän tase-erien kehitys)
Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana 1 prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (niin sanottu expected shortfall). Vuoden 2020 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,2 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä.
Jaa Facebookissa: Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejäJaa Twitterissä: Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejäJaa LinkedInissä: Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejäJaa sähköpostitse: Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä
Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä) Muunnos (jpg)(Kuvio 23. Suomen Pankin kokonaisriskit ja oma pääoma ilman kullan riskiä ja kullan arvonmuutostilejä)
Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit.
Jaa Facebookissa: Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliäJaa Twitterissä: Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliäJaa LinkedInissä: Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliäJaa sähköpostitse: Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä
Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä) Muunnos (jpg)(Kuvio 24. Riskien ja riskipuskurien kehitys ilman kultaa ja kullan arvonmuutostiliä)
Suomen vienti alkaa toipua asteittain vuoden 2020 romahduksen jälkeen, kun vientimarkkinat elpyvät. Nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus ei kuitenkaan juurikaan tue kasvua ennustevuosina. Suomen ulkoisen toimintaympäristön toipuminen vie aikansa, ja erityisesti investoinnit Suomen vientimarkkinoilla jäävät selvästi jälkeen pandemiaa edeltäneistä arvioista.
Jaa Facebookissa: Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaaJaa Twitterissä: Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaaJaa LinkedInissä: Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaaJaa sähköpostitse: Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaa
Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaa
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaa) Muunnos (jpg)(Kuvio 25. Talouden toipuminen vie aikaa)
Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppani. Suomen Pankki on mukana lukuisissa Euroopan keskuspankin (EKP) ja muissa kansainvälisissä elimissä.
Jaa Facebookissa: Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppaniJaa Twitterissä: Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppaniJaa LinkedInissä: Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppaniJaa sähköpostitse: Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppani
Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppani
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppani) Muunnos (jpg)(Kuvio 26. Suomen Pankki on arvostettu kansainvälinen vaikuttaja ja kumppani)
Jaa Facebookissa: Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020Jaa Twitterissä: Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020Jaa LinkedInissä: Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020Jaa sähköpostitse: Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020
Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020
Alkuperäinen (svg)(Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020) Muunnos (jpg)(Kuvio 27. Suomen Pankin viestinnän tunnusluvut 2020)
