Suomen Pankki ylläpitää rahoitusvakautta Suomessa. Se arvioi rahoitusjärjestelmän riskejä, tuottaa rahoitustilastoja ja osallistuu makrovakauspolitiikkaan. Makrovakauspolitiikan välineillä torjutaan rahoituskriisejä ja vahvistetaan rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä.

Rahoitusjärjestelmän vakaus on edellytys yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle. Rahoituksen tehokas välittyminen tukee kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Suomen Pankki huolehtii osaltaan Suomen rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta. Se tunnistaa ja arvioi riskejä ja haavoittuvuuksia, jotka toteutuessaan saattaisivat uhata koko rahoitusjärjestelmän vakautta.

Suomen rahoitusjärjestelmässä tunnistettuja rahoitusvakausuhkia ovat kotitalouksien suuri velkaantuneisuus ja pankkisektorin rakenteelliset haavoittuvuudet.

Rahoitusvakausuhkia on mahdollista lieventää puuttumalla ongelmiin ajoissa makrovakauspolitiikan keinoin.

Suomessa käytössä olevasta makrovakausvälineistöstä osa kohdistuu luottolaitosten vakavaraisuuteen, osa taas asuntoluotonantoon.

Suomen Pankilla on keskeinen rooli rahoitusvakauden ylläpitämisessä

Suomessa makrovakaustoimista päättää Finanssivalvonnan johtokunta. Toimien tavoitteena on vahvistaa luottolaitosten ja kotitalouksien taloudellisia puskureita riskien toteutumisen varalta.

Suomen Pankki osallistuu aktiivisesti makrovakauspolitiikan valmisteluun ja vaikutusten arviointiin sekä makrovakausvälineiden kehittämiseen.

Suomen Pankki tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden rahoitusvakautta edistävien viranomaisten ja instituutioiden kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla.

Lisäksi Suomen Pankki vastaa Suomen keskeisistä rahoitusmarkkinatilastoista. Luotettavat tilastot antavat tarkan ja ajantasainen kuvan rahoitusjärjestelmän toiminnasta.

Yritysten selviäminen koronapandemiasta on tärkeää rahoitusvakaudelle

Vuonna 2020 koronapandemia ajoi maailman ja Suomen talouden kriisiin.

Suomen pankkisektori kohtasi koronapandemian paljon vakavaraisempana kuin reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin.

Yksi koronapandemian suurimmista uhkista pankeille on luottotappioiden määrä, jos yritykset joutuvat maksuvaikeuksiin. Samaan aikaan yritykset tarvitsevat lainaa selvitäkseen väliaikaisesta tulonmenetyksestä.

Suomen Pankki panostikin vuonna 2020 yritysten lainansaannin seurantaan sekä pankkien tulevien luottotappioiden mallintamiseen ja ennustamiseen.

Tietotarpeita vastaava tilastointi ja analyysi ovat rahoitusvakauden kulmakiviä

Koronapandemia synnytti vuonna 2020 erityisen tarpeen nopealle ja luotettavalle tiedonannolle sekä analyysille. Suomen Pankin tilastotoimi reagoi tarpeeseen nopeasti ja laajasti.

Digitaalisten palveluiden merkitys korostui vuonna 2020, sillä ne mahdollistivat rahoituksen välittymisen myös poikkeusaikana.

Ulkopuolisten toimijoiden roolin kasvettua syntyi tarve analysoida myös pankkisektorin ulkopuolista toimintaa. Uusien liiketoimintamallien seuraaminen on tärkeää rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Suomen Pankki valmisteli uuden tiedonkeruun luottolaitosten ulkopuolisesta rahoituksen välityksestä. Vuonna 2021 alkavan tilastotiedonkeruun piiriin tulevat esimerkiksi luottolaitosten rahoitusyhtiöt ja kulutusluottoja tarjoavat yhtiöt.

Vuonna 2020 Suomen Pankki osallistui edelleen aktiivisesti eurooppalaisen lainsäädännön valmisteluun, jossa on määritelty uusia vaatimuksia maksuliiketilastointiin. Se kehitti asetukseen liittyvää tilastointia aktiivisesti.

Eurojärjestelmän suurin käynnissä oleva tilastohanke on ollut viime vuosina yhteisen luottokohtaisen tietokannan rakentaminen.

Tietokannan valmistuttua Suomen Pankki pystyy tuottamaan entistä tarkempaa ja ajankohtaisempaa analyysiä uutta informaatiota hyödyntäen.

Suomen Pankki analysoi ilmastonmuutoksen aiheuttamia rahoitusvakausriskejä

Ilmastonmuutos aiheuttaa rahoitussektorille kahdenlaisia rahoitusvakausriskejä.

Fyysiset riskit viittaavat ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin aineellisiin vahinkoihin. Siirtymäriskit tarkoittavat hiili-intensiivisten sijoitusten arvonalennusta, kun siirrytään vähähiiliseen talouteen.

Vuonna 2020 Suomen Pankki kehitti ilmastoriskien analyysiä, kartoitti datan puutteita, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksen tilastointiin, ja etsi niihin ratkaisuja.

Suomen Pankki on osa Network for Greening the Financial System (NGFS) -ilmastoverkostoa. Verkosto julkaisi kesällä 2020 ilmastoskenaariomallit, joiden avulla on mahdollista arvioida erilaisten ilmastotoimien vaikutuksia tulevaisuuden talouteen ja rahoitusvakauteen. Työ jatkuu vuonna 2021.



Seuraava artikkeli

Yritysten selviytyminen koronapandemiasta on tärkeää rahoitusvakaudelle