3.4 Suomen Pankin tilastotoimi reagoi koronapandemian tuomiin tietovaatimuksiin

Suomen Pankki vastaa keskeisistä rahoitusmarkkinatilastoista. Koronakriisi muutti toimintaympäristöä ja asetti erityisiä vaatimuksia nopealle ja luotettavalle tietotuotannolle sekä analyysille. Rahoitusmarkkinoiden muuttuva toimintaympäristö korosti tarvetta ajankohtaiselle analyysille ja kattavalle kuvalle markkinoiden toiminnasta.

Tilastojen laatiminen on yksi Suomen Pankin lakisääteisistä tehtävistä. Suomen Pankki vastaa käyttäjien tietotarpeisiin kehittämällä aktiivisesti tilastointia ja varmistamalla sen ajantasaisuuden, asianmukaisuuden ja kattavuuden myös toimintaympäristön muuttuessa.

Koronapandemia muokkasi Suomen Pankin tilastotoimea ja tietopalvelua

Tilastotiedot ovat keskiössä, kun valmistellaan tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kriisin aikana päätöksentekijät tarvitsevat tietoja nopeammin ja laajemmin kuin normaalisti.

Suomen Pankin tilastotoimi vastasi tarpeeseen aloittamalla kuukausittaisen korttimaksudatan keräämisen koronakriisin puhjettua maaliskuussa. Tätä aineistoa on käytetty koronapandemian taloudellisten vaikutusten arviointiin.

Korttimaksudata on mahdollistanut ihmisten kulutuskäyttäytymisen analysoinnin tavalla, joka ei aikaisemmin ollut mahdollista.

Suomen Pankin tilastotoimi toimitti yksityiskohtaista tietosuojattua luottolaitosaineistoa kuukausittain Helsinki Graduate School of Economicsin perustaman tilannehuoneen käyttöön kriisin ohjaukseen ja päätöksenteon valmisteluun tarvittavaa analyysiä varten.

Uuden aineiston avulla saatiin nopeasti tietoa siitä, miten koronakriisi vaikutti yksityiseen kulutukseen ja eri toimialoihin.

Koronakriisin vuoksi yrityksien ja kotitalouksien luottojoustojen kysyntä kasvoi nopeasti.

Luottolaitokset tarjosivat asiakkailleen runsaasti lyhennysvapaita maalis-huhtikuussa 2020. Ne näkyvät tilastoinnissa lainojen uudelleen neuvotteluina. Suomen Pankki lisäsi tiedot ulkoiseen tilastodashboardiin.

Lyhennysvapaiden hyödyntäminen normalisoitui loppuvuoden 2020 aikana.

Suomen Pankin tilastotoimi tuotti uutta tietoa velkaantumisen tilasta

Suomen Pankilla on lakiin perustuva oikeus saada luotto- ja rahoituslaitoksilta sekä muilta rahoitusmarkkinoilla toimivilta tiedot, joita se tarvitsee laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseen.

Vuonna 2020 Suomen Pankki valmisteli tiedonkeruuta myös muille rahoituslaitoksille. Tiedonkeruun tavoitteena on saada kattavampi kuva velkaantumisen tilasta Suomessa sekä laajentaa analyysiä rahoituskanavien muutoksista.

Suomen Pankin asiantuntijat kartoittivat ja analysoivat velkaantumista ja rahoituskanavia olemassa olevien lähteiden, kuten kaupparekisterin ja yritysten itse julkaisemien tietojen, avulla.

Lisäksi Suomen Pankki laajensi rahoituksen välityksen kokonaiskuvaa muun muassa perintäyhtiöitä koskevalla analyysillä. Perintäyhtiöt eivät kuulu uuden tiedonkeruun piiriin. Ne ovat kuitenkin verkottuneet rahoituslaitoksien kanssa monin tavoin.

Suomen Pankki kehitti aktiivisesti tilastointia eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti

Maksaminen on muuttunut viime vuosina monin tavoin. Muutos heijastuu myös tilastovaatimuksiin.

Suomen Pankki on osallistunut edelleen aktiivisesti eurooppalaisen lainsäädännön valmisteluun, jossa on määritelty uusia vaatimuksia maksuliiketilastointiin.

Euroopan keskuspankin neuvosto hyväksyi asetusmuutoksen joulukuussa 2020. Asetuksen mukaisen tilastoinnin on määrä alkaa vuonna 2022.

Muutos mahdollistaa aikaisempaa laajemman ja tiheämmän tiedonsaannin vähittäismaksamiseen liittyvistä ilmiöistä, mikä edesauttaa Suomen Pankin ja Euroopan keskusnpankin (EKP) tehtävien suorittamista.

Eläkerahastojen tilastoinnissa Suomen Pankki hyödyntää Finanssivalvonnan tiedonkeruuta, joka tehdään eurooppalaisen sääntelyn mukaisesti. Tiedonkeruussa ovat mukana yksilöllistä vapaaehtoista eläkevakuuttamista tarjoavat eläkesäätiöt ja -kassat.

Monista Euroopan maista poiketen sektori ei ole Suomessa kehittynyt kovin merkittäväksi, vaan työeläkelaitokset keräävät edelleen suurimman osan eläkevaroista. Suomi toimittaa tiedot osaksi eurooppalaista tilastointia.

Eläkerahastotietojen toimitukset EKP:lle käynnistettiin helmikuussa 2020. Ensimmäisen toimituksen tiedot koskivat vuoden 2019 kolmatta neljännestä. EKP:n palvelusta voi tarkastella myös Suomen tietoja.

Suomella on pitkä kokemus useiden tiedonkeruiden yhdistämisestä yhtenäiseen raportointikehikkoon. Suomen Pankki on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä yhteiseurooppalaista raportointikehikkoa (Integrated Reporting Framework).

Kehikon käyttöönoton arvioidaan ajoittuvan vuosille 2024–2027. Siitä aiheutuvat kustannukset ja hyödyt ovat parhaillaan pankkien ja muiden sidosryhmien arvioitavana.

Luottokohtainen tietokanta mahdollistaa laajemmat analyysit

Viime vuosina eurojärjestelmän suurin käynnissä oleva tilastohanke on ollut yhteisen luottokohtaisen tietokannan rakentaminen.

Tietokannan valmistuttua Suomen Pankki pystyy tuottamaan entistä tarkempaa ja ajankohtaisempaa analyysiä uutta informaatiota hyödyntäen.

Aiemmasta poiketen analyyseissä voidaan tarkastella luottoja alueittain sekä yrityksen kokoluokan, muiden luotonottajien ja luoton ominaisuuksien mukaan.

Tietojen julkaiseminen aloitettiin niihin perustuvina analyyseinä. Ensimmäinen julkaistu analyysi käsitteli asunto-osakeyhtiöiden lainoja.

Jatkossa aineistoa hyödynnetään olennaisena osana sisäistä ja ulkoista arviointia ja analysointia sekä Suomen että Euroopan lainamarkkinoista.

Lisäksi Suomen Pankki julkaisi suomalaisten liikkeeseen laskemista arvopapereista uutta tietoa dashboardina. Aineistosta pystyy analysoimaan arvopapereita liikkeeseenlaskijan sektorin, omistajien maan ja sektorin sekä instrumentin mukaan.