6.1 Suomen Pankki kotimaisessa talouspolitiikassa vuonna 2020

Suomen Pankin kannanotot kotimaiseen talouspolitiikkaan liittyivät vuoden 2020 aikana pitkälti koronapandemian taloudellisiin vaikutuksiin. Suomen Pankki korosti tarvetta sekä reagoida voimakkaasti ja nopeasti akuuttiin kriisiin että vahvistaa talouskehityksen ja julkisen talouden pidemmän aikavälin näkymiä.

Suomen Pankki analysoi vuonna 2020 aiempien vuosien tapaan talouden kehitystä ja osallistui kotimaiseen talouspoliittiseen keskusteluun.

Kannanotot keskittyvät ongelmien tunnistamiseen ja vaihtoehtojen arviontiin

Kotimaista talouspolitiikkaa koskevat kannanotot perustuvat Suomen Pankille laissa ja EU:n perussopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja itsenäiseen asemaan.

Ensisijainen tavoite on hintavakaus, ja muihin tavoitteisiin kuuluvat tasapainoinen talouskasvu ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Keskeisiä edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat julkisen talouden kestävyys ja kotimaisen kustannustason tasapainoinen kehitys.

Suomen Pankin kannanotot pohjautuvat asiantuntemukseen. Ne keskittyvät ongelmien tunnistamiseen ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Talouspolitiikan perimmäisten tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen sen sijaan ovat vaaleilla valittujen edustajien tehtäviä.

Suomen Pankki perusti makrotalouden kriisiryhmän vuonna 2020

Maaliskuussa 2020 Suomen Pankin johtokunta asetti Suomen Pankin sisäisen työryhmän organisoimaan koronakriisin makrotaloudellisia vaikutuksia ja niihin liittyvää talouspolitiikkaa koskevaa valmistelutyötä.

Ryhmä asetettiin toimimaan Suomen Pankin kotimaisen talouspoliittisen vaikuttamisen prosessin puitteissa.

Tämä makrotalouden kriisiryhmä sai tehtäväkseen vastata siitä, että Suomen Pankin johtokunnalla on käytössään ajantasaiset tiedot makrotalouden tilasta ja näkymistä COVID-19 -pandemian aikana koskien etenkin Suomen taloutta.

Lisäksi kriisiryhmälle annettiin vastuu valmistella arvioita tarvittavista talouspolitiikan toimista pandemian aiheuttaman kriisin hoidossa erityisesti kotimaan politiikan osalta.

Kotitalouksia ja yrityksiä on tuettava vaikeimman vaiheen yli

Kun koronapandemia levisi Euroopassa keväällä 2020, Suomen Pankki korosti, että ensi sijassa on pidettävä huolta ihmisten terveydestä. Pandemiaa torjuvat toimet ovat keskeisiä myös talouden kannalta.

Talouspolitiikassa tärkeää on auttaa kotitalouksia ja yrityksiä selviämään kriisin vaikeimman vaiheen yli. Näin torjutaan sekä välittömiä ongelmia että pidemmän aikavälin seurauksia.

Yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys olisivat talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta erityisen vahingollisia.

Koronapandemian levitessä julkinen valta tuki yrityksiä ja kotitalouksia taloudellisesti monin tavoin eri maissa, myös Suomessa. Keskuspankit sekä pankki- ja makrovakausvalvojat ylläpitivät rahoituksen saatavuutta. Euroopan keskuspankin voimakkaasti kasvua tukeva rahapolitiikka tuki Suomessakin taloutta, ja rahoitusjärjestelmä pystyi hoitamaan tehtäväänsä ilman suuria ongelmia.

Euroalueen yhteisen rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankki vahvisti suomalaisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa kansallisin toimenpitein. Se osti kotimaisia yritystodistuksia sijoitustoiminnassaan ja teki helpotuksia keskuspankkirahoituksen vakuusvaatimuksiin.

Vuoden 2020 aikana moni suomalainen menetti työpaikkansa joko väliaikaisesti tai pysyvästi ja useiden yritysten toiminta oli suurissa vaikeuksissa.

Ilman nopeita ja mittavia talouspolitiikan toimia pandemian aiheuttamat taloudelliset vauriot olisivat olleet vielä huomattavasti suuremmat.

Keväällä 2020 Suomen Pankki toi esiin, että julkisen vallan tuen muodoissa ja julkisen talouden hoidossa tarvittiin erilaisia lähestymistapoja koronakriisin eri vaiheissa.

Akuutin kriisin aikana julkisen velan kasvu oli seurausta välttämättömistä menoista. Suomen Pankki totesi myös, että julkisen talouden finanssipoliittista tukea taloudelle tarvittaisiin vielä akuutin kriisin jälkeenkin.

Vahva julkinen talous auttaa kriisissä

Suomen Pankki korosti, että kun olosuhteet normalisoituvat, on aiempaakin suurempi tarve vahvistaa julkisen talouden puskureita.

Koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja, jos vaikeuksia syntyy.

Kriisin varjolla ei ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta.

Vaikka Suomen talous selvinnee koronakriisistä paremmin kuin useimmat muut kehittyneet taloudet, ovat kriisin jälkeen edessä samat pidemmän aikavälin ongelmat kuin aiemminkin, nyt vain entistä pahempina.

Joulukuussa 2020 Suomen Pankin arvio julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeesta heikkeni entisestään, ja uusi arvio oli 5,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Koronapandemia kasvatti uudistusten tarvetta

Suomen Pankki korosti, että koronakriisi kasvatti entisestään tarvetta toteuttaa sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka kohentavat työllisyyttä, julkisen talouden näkymiä ja työn tuottavuuden kasvun edellytyksiä.

Tuottavuuden kannalta suuri merkitys on tutkimus- ja kehitystyöllä sekä muilla tuotannollisilla investoinneilla. Julkinen valta voi kohentaa olosuhteita, joissa innovoidaan ja joissa otetaan käyttöön muualla syntyneitä innovaatioita. Innovaatiopolitiikan kokonaisuudessa osaamisen kehittämisellä on keskeinen rooli.

Suomen Pankki piti tärkeänä yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytämistä koronakriisin hoitamisessa ja Euroopan tulevaisuuden näkymien vahvistamisessa.

Suomen talouden kannalta on suuri merkitys sillä, että tärkeimmän vientialueemme Euroopan unionin talous on vakaalla pohjalla.

EU:n elpymispaketti ja muut yhteiset ratkaisut parantavat mahdollisuuksia tukea Euroopan talouskasvua ja pidemmän aikavälin näkymiä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja digitalouden vauhdittaminen edellyttävät merkittäviä investointeja ja uudistuksia, joiden toteutumista voidaan edesauttaa yhteisillä ratkaisuilla.

Työmarkkinoiden toiminnalla kriisissä on suuri merkitys

Suomen Pankki korosti työmarkkinoiden toiminnan merkitystä koronakriisin talousvaikutusten kannalta.

Kriisin alkuvaiheessa työmarkkinaosapuolet ottivat tärkeällä tavalla vastuuta tukemalla nopeutettuja lomautusmenettelyjä. Niiden avulla todennäköisesti estettiin yritysten ongelmia ja vältyttiin monilta irtisanomisilta.

Suomen Pankki alleviivasi tarvetta seurata työn hinnan muutoksia suhteessa muihin maihin ja suhteessa työn tuottavuuteen. Tämän kehityksen ennustamiseen ja arvioimiseen liittyi koronakriisin aikana suurta epävarmuutta.

Kriisin jälkeisen työllisyyskehityksen kannalta on tärkeää, ettei kustannuskilpailukyky oleellisesti heikkene.