6.2 Korona ajoi Suomen syvään taantumaan vuonna 2020

Suomen talous supistui poikkeuksellisen paljon vuonna 2020. Talousennusteita hallitsivat koronapandemia ja sen aiheuttama poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Ennusteiden laatiminen on erityisen haasteellista, koska talouden taantuma ja siitä toipuminen ovat riippuvaisia epidemiatilanteen kehittymisestä. Epävarmuuden kuvaamiseksi Suomen Pankki julkaisi varsinaisen ennusteen lisäksi useita vaihtoehtoisia talouden kehityskulkuja.

Koronapandemia on aiheuttanut suurta epävarmuutta talouskehitykseen ja hallinnut niin Suomen talouden kuin koko eurojärjestelmän ennusteiden laadintaa. Talousennusteiden rooli on korostunut entisestään koronakriisin iskettyä talouteen.

Rahapolitiikan valmistelu edellyttää talousennusteita

Rahapoliittiset toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon ja muihin kansantalouden ilmiöihin usein viiveellä. Siksi rahapolitiikkaa varten tarvitaan kuva siitä kuukausien tai jopa vuosien kuluttua vallitsevasta talouden tilasta, johon nyt tehtävät päätökset vaikuttavat.

Euroalueen rahapolitiikan valmistelu ja sen vaikutusten arviointi edellyttää siis riippumatonta lähivuosien talouskehityksen analyysiä.

Suomen Pankki laatii ennusteita ensisijaisesti euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Suomen talouden ennuste laaditaan osana eurojärjestelmän ennustetta yhteistyössä Euroopan keskuspankin (EKP) ja muun eurojärjestelmän kanssa.

Kokonaistaloudelliseen ennusteeseen liittyvät keskeisesti myös julkisen talouden ennuste ja lyhyen aikavälin inflaatioennuste.

Suomen Pankki aloitti väliennusteiden laatimisen

Suomen Pankki alkoi vuonna 2020 julkaista kokonaistaloudellisten ennusteiden lisäksi väliennusteita kaksi kertaa vuodessa. Maalis- ja syyskuussa julkaistavat väliennusteet ovat suppeampia kuin eurojärjestelmässä laadittavat ennusteet.

Väliennusteessa julkaistaan BKT:tä, inflaatiota ja työllisyysastetta koskevat näkymät. Arvioiden pohjana käytetään EKP:sta saatavia oletuksia muun muassa Suomen vientimarkkinoiden kehityksestä ja koroista.

Maaliskuun väliennustetta sävytti korona

Maaliskuussa julkaistun väliennusteen mukaan Suomen talouden arvioitiin supistuvan vuoden 2020 aikana 1,5 prosentista 4 prosenttiin. Koronapandemian oletettiin jäävän lyhytaikaiseksi ja Suomen talouden alkavan toipua vuoden 2020 loppupuolella.

Suomen Pankki korosti, että pandemian vaikutukset talouteen riippuvat olennaisesti toteutettavien politiikkatoimien laajuudesta ja ripeydestä. Lisäksi ennusteraportissa varoitettiin työttömyyden ja konkurssien määrän voivan alkaa kasvaa, mikäli pandemia ja sen rajaamistoimet pitkittyvät.

Strategiana viruksen tukahduttaminen vai hidastaminen?

Koronakriisin pahennuttua kevään aikana Suomen Pankki julkaisi huhtikuussa poikkeuksellisesti kaksi vaihtoehtoista näkemystä eli skenaariota Suomen talouden kehityksestä lähivuosina. Skenaarioiden nimet tukahduttamisstrategia ja hidastamisstrategia viittaavat vaihtoehtoisiin tapoihin hoitaa koronaepidemia.

Tukahduttamistrategiassa tiukkojen rajoitustoimien oletettiin olevan voimassa kaksi kuukautta. Talous supistuisi jyrkästi, mutta toipuminen olisi nopeampaa.

Kaiken kaikkiaan taloudelliset tuotantotappiot, kuten konkurssit ja työttömyyden kasvu, jäisivät tässä skenaariossa pienemmiksi eikä pysyviä arpia talouteen jäisi lainkaan. BKT olisi tässä laskelmassa supistunut 5 % vuonna 2020 ja toipunut täysin jo vuonna 2021, jolloin sen kasvu yltäisi 7 prosenttiin.

Hidastamisstrategiassa rajoitustoimia jouduttaisiin ylläpitämään lievempinä selvästi pidempään. Tuotannon tappiot olisivat tässä laskelmassa huomattavasti suuremmat.

Hidastamisstrategiassa talouteen jäisi myös pysyviä jälkiä eikä aikaisempaan tuotannon tasoon enää päästäisi. BKT supistuisi vuonna 2020 jopa 13 %. Palautuminen olisi hidasta ja työttömyys kasvaisi suureksi, jos konkurssit lisääntyisivät. BKT yltäisi vain 4 prosentin kasvuun vuonna 2021.

Suomen Pankki korosti laskelmiin sisältyvän epävarmuutta. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, miten nopeasti virus saadaan hallintaan ja milloin rajoitukset voidaan poistaa niin Suomessa kuin muuallakin.

Laskelmien valossa tukahduttamisstrategia näyttäisi kansantaloudelle selvästi vähemmän vahingolliselta kuin hidastamisstrategia.

Laskelmien mukaan talouden nopeaa toipumista pidettiin yhä mahdollisena, jos rajoitustoimet eivät olisi voimassa kovin pitkään ja jos yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys onnistutaan välttämään talouspoliittisin tukitoimin.

Koronan vaikutukset näkyivät taloustilastoissa vasta viipeellä

Koronan vaikutus alkoi näkyä toden teolla Suomessa eri indikaattoreissa vasta loppukeväästä, vientimarkkinoilla tosin hieman aikaisemmin.

Pandemia teki ilmeiseksi taloustilastojen laadinnan hitauden. Suomen Pankki alkoikin seurata tarkasti eräitä tiheäjaksoisia indikaattoreita, kuten kuluttajien korttimaksamista ja maantiekuljetuksia koskevia tietoja.

Lähes kaikki indikaattorit viittasivat keväällä 2020 talouden erittäin jyrkkään supistumiseen.

Kesäkuun eurojärjestelmän ennuste viittasi yhä vahvemmin hitaaseen toipumiseen

Kesäkuun kokonaistaloudellisessa ennusteessa Suomen Pankki korosti, että Suomi toipuu talouden äkkijarrutuksesta vähitellen. Ennusteen mukaan talous supistuisi 7 % vuonna 2020. Toipuminen koronakriisistä olisi suhteellisen hidasta, ja talous kasvaisi 3 % vuosina 2021 ja 2022.

Kesäkuun ennusteessa oletettiin, että koronakriisin akuutti vaihe väistyy vuoden 2021 aikana, kun virukseen löydetään toimiva hoitomuoto. Talous alkaisi hitaasti toipua yksityisen kulutuksen johdolla, kun kotitaloudet uskaltaisivat jälleen kuluttaa ja työttömyys hellittäisi.

Suomen viennin arvioitiin kasvavan hitaasti, sillä poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vallitessa yritykset investoivat vähän.

Koronapandemian ennustettiin vahingoittavan Suomen taloutta pysyvästi, koska kaikkien yritysten ei oletettu selviävän syvästä taantumasta. Myös osa työpaikkojen menetyksistä jäisi pysyviksi.

Kesäkuun ennusteeseen liittyvän poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vuoksi julkaistiin myös kaksi vaihtoehtoista talouden kehityskulkua eli skenaariota.

Niiden mukaan talouden supistuminen voisi jäädä 5 prosenttiin tai syventyä jopa 11 prosenttiin riippuen siitä, miten epidemiatilanne Suomessa etenisi ja miten sitä onnistuttaisiin hallitsemaan. Talouden supistumisen ja siitä toipumisen korostettiin riippuvan paljon epidemian hallinnasta.

Syyskuun väliennusteessa talouden odotettiin toipuvan hitaasti

Talouden pahimmat taantumapelot eivät toteutuneet vuonna 2020, mutta toipuminen on hidasta. Suomen Pankin syyskuun ennusteessa arvioitiin, että BKT supistuu 4,7 % vuonna 2020.

Vuosina 2021 ja 2022 BKT kasvaisi 2–3 prosentin vauhtia. Vaikka taantuma näytti syyskuussa jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta.

Väliennusteessa korostettiin, että työllisyys uhkaa heiketä pitkäksi aikaa ja viennin näkymiä synkistää maailmanlaajuinen taantuma. Koronan aiheuttama epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin.

Suomen Pankki toi myös esiin, että ennakoitua heikomman kehityksen riski on edelleen suuri, etenkin jos ei onnistuta estämään viruksen leviämistä. Mitä pidempään tämä huoli on läsnä, sitä hauraampaa talouskasvu on.

Joulukuun ennusteen mukaan Suomen talous toipuu, mutta hitaasti

Joulukuun ennustetta tarkistettiin aikaisempaa paremmaksi ja talouden ennustettiin supistuvan 3,8 % vuonna 2020. Suomen Pankki toi esille, että talouden taantuma vuonna 2020 on jäämässä Suomessa pienemmäksi kuin muualla euroalueella, mutta talvi on vielä vaikea pandemian toisen aallon levitessä nopeasti.

Talouskasvu kiihtyy 2,2 prosenttiin vuonna 2021, kun koronaviruspandemia vähitellen väistyy rokotusten myötä. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022.

Ennustejakson lopussa vuonna 2023 talous palaa hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun. Tämä kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä, joihin vaikuttavat väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuden kasvu.

Talouskasvu on ennustevuosina yksityisen kulutuksen varassa. Kotitalouksien tulot kasvavat vakaasti, ja kuluttajien luottamus vahvistuu sitä mukaa, kun pandemian uhka väistyy.

Suomen ulkoisen toimintaympäristön toipuminen vie aikansa, ja erityisesti investoinnit Suomen vientimarkkinoilla jäävät selvästi jälkeen pandemiaa edeltäneistä arvioista.

Suomen vienti alkaa toipua asteittain vuoden 2020 romahduksen jälkeen, kun vientimarkkinat elpyvät. Nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus ei kuitenkaan juurikaan tue kasvua ennustevuosina.

Myös yksityiset investoinnit jäävät lähivuosina heikoiksi, sillä epävarmuus talouskehityksestä on saanut yritykset Suomessakin lykkäämään tai perumaan tuotannollisia investointejaan.

Vaikka koronapandemian aiheuttama taantuma on jäänyt pelättyä pienemmäksi, se heikentää talouden kasvuedellytyksiä. Joulukuun ennusteessa työmarkkinoiden arvioitiin toipuvan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista verkkaisesti. Myös inflaation arvioitiin olevan hidasta.

Joulukuun ennusteen pääviestit kiteyttää myös ennustejulkaisuun lisätty kuvio 25. Kuviossa esitetään tiivistettynä talouden toipumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Epävarmuus talouskehityksestä oli joulukuussa 2020 edelleen suurta, ja ennusteessa nostettin esille sekä odotettua heikomman että odotettua paremman kehityksen riskejä.

Riskit liittyivät erityisesti siihen, miten pandemia saadaan hallintaan. Ennusteeseen liittyvää epävarmuutta arvioitiin kahden vaihtoehtoisen skenaarion avulla.

Hyvässä tapauksessa lääketieteellinen ratkaisu eli rokote koronavirukseen saadaan käyttöön ja jaettua tehokkaasti väestön keskuudessa jo vuoden 2021 alkupuolella. Siinä tapauksessa talouskasvu vauhdittuisi selvästi ennustettua enemmän.

Heikomman kehityksen skenaariossa ei ole poissuljettua, että talvella 2020–2021 epidemia laajenee ja kansalaisia joudutaan suojelemaan talouden laajalla sulkemisella.

Jos epidemia pitkittyisi, talous supistuisi vielä vuonna 2021.

Ennusteiden laadinnan ja seurannan tukena analyysejä Suomen taloudesta

Ennustejulkaisun tukena Suomen Pankki julkaisee säännöllisesti talouden suhdanneraporttia, joka kuvaa Suomen talouden viimeaikaista kehitystä.

Suomen Pankki tuotti vuonna 2020 myös ennustetyötä ja talouden seurantaa tukevia ajankohtaisia artikkeleita. Artikkeleiden aiheet liittyivät suurelta osin koronapandemian vaikutusten analysointiin.

Ennustejulkaisujen lisäksi Suomen Pankki välitti vuoden 2020 aikana Suomen taloutta koskevaa informaatiota aktiivisesti sekä eri tiedotusvälineille että sosiaaliseen mediaan.

Kiinnostus Suomen Pankin ennusteita kohtaan oli suurta. Ennusteet olivat vuoden aikana laajasti esillä sekä valtakunnallisissa tiedotusvälineissä että sosiaalisessa mediassa.

Merkittävä rooli taloustiedon jakamisessa ja näkyvyyden lisäämisessä vuonna 2020 oli myös monilla Suomen taloutta koskevilla esitelmillä, joita pidettiin kotimaisille ja ulkomaisille sidosryhmille.

Suomen Pankki hyödyntää kokonaistaloudellisten makroennusteiden laatimisessa dynaamista yleisen tasapainon mallia eli Aino-mallia.

Aino-malli on talousteoriasta johdettu ja Suomen tilinpidon tiedoilla estimoitu niin sanottu stokastinen yleisen tasapainon malli, joka kuvaa Suomen kansantalouden toimintaa. Malli on matemaattiseen muotoon muunnettu ja tietokoneelle koodattu yhtälöiden ryhmä. Yhtälöt kuvaavat Suomen talouden keskeisten taloudellisten muuttujien välisiä riippuvuuksia.

Lisäksi Suomen Pankilla on käytössään useita niin sanottuja lyhyen aikavälin indikaattorimalleja, joiden avulla arvioidaan BKT:n lähineljännesten kehitystä.