Euroopan keskuspankki aloitti vuonna 2020 strategiansa uudelleen arvioinnin. Suomen Pankin tutkimus on ollut merkittävänä apuna strategiaa pohjustavassa arvioinnissa. Myös vuonna 2020 alkanut pandemia vaikutti Suomen Pankin tutkimusteemoihin.

Vuonna 2020 Suomen Pankin tutkimuksia julkaistiin arvostetuissa tieteellisissä aikakausijulkaisuissa. Suomen Pankki järjesti myös useita kansainvälisiä tieteellisiä verkkotapahtumia.

Tutkimuksen painopisteitä vuonna 2020 olivat raha- ja makrovakauspolitiikka, makrotalous, nousevat taloudet ja pandemia

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto osallistui aktiivisesti Euroopan keskuspankin vuonna 2020 alkaneeseen strategia-arvioon.

Eurojärjestelmän alaisten komiteoiden ja työryhmien kautta osasto tarjosi tutkimuksia strategia-arvion käyttöön ja tuotti analyyseja erilaisilla rahapolitiikkamalleilla. Pandemian nostamista talouspolitiikan kysymyksistä julkaistiin kirjallisuuskatsauksia ja analyyseja.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa jatkettiin muun muassa analyysia Kiinan rahoitusjärjestelmän kasvavista riskeistä. Lisäksi kauppasodan ja pandemian vaikutuksia tutkittiin monesta näkökulmasta. Vuoden 2021 alusta yksikön nimi on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos, mikä vastaa paremmin seurattavien talouksien luonnetta.

Suomen Pankin keskustelualoitteita vuonna 2020

Siirtymätalouksien tutkimuslaitos ja tutkimusyksikkö julkaisivat yhteensä 45 keskustelualoitetta.

Tutkimusyksikön useissa keskustelualoitteissa käsiteltiin rahapolitiikan strategia-arvioon liittyviä kysymyksiä, joista seuraavassa kolme esimerkkiä:

  1. Maritta Paloviita, Markus Haavio, Pirkka Jalasjoki, Juha Kilponen ja Ilona Vänni tutkivat EKP:n rahapoliittisten julkilausumien sävyjä tekstianalyysin avulla. Saatua tietoa käytettiin EKP:n rahapolitiikan tavoitteiden arviointiin julkaisussa Reading between the lines - Using text analysis to estimate the loss function of the ECB.
  2. Francesco D'Acunto, Daniel Hoang, Maritta Paloviita ja Michael Weber toteuttivat keväällä 2020 kyselytutkimuksen. Yhdistettynä suomalaisiin rekisteriaineistoihin se tuotti kansainvälisestikin merkittävää uutta tietoa keskuspankin rahapoliittisen viestinnän tehokkuudesta. Tutkimuksen nimi oli Effective Policy Communication: Targets versus Instruments.
  3. Alhaisten korkojen olosuhteissa monia askarruttaa yrityssektorin uudistumiskyky. Satu Nurmi, Juuso Vanhala ja Matti Virén tarjosivat tästä uutta tietoa suomalaisella yritysaineistolla tehdyllä tutkimuksellaan The life and death of zombies – evidence from government subsidies to firms.

Rahapolitiikkaan ja sen vaikutuksiin vain välillisesti liittyvistä tutkimuksista mainittakoon Aino Silvon ja Fabio Veronan esittelemä Suomen talouden makromallin uusi versio The Aino 3.0 model. Sen avulla voidaan tarkastella asunto- ja rahoitusmarkkinoiden sekä makrotalouden vuorovaikutuksia, mikä mahdollistaa monipuolisen makrovakaus- ja rahapolitiikan analyysin.

Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimushankkeista moni keskittyi Kiinan rakennemuutoksiin sekä maan vaikutusvaltaan maailmantaloudessa. Osa tutkimushankkeista liittyi Suomen Pankin kansainvälisen talouden prosessiin.

Karlo Kauko arvioi kiinalaisten pankkien raportoivan todellista tilannetta parempia tietoja järjestämättömistä luotoistaan tutkimuksessa The vanishing interest income of Chinese banks.

Risto Herrala ja Fabrice Orlandi osoittavat tutkimuksessaan Win-Win? Assessing the global impact of the Chinese economy, että Kiinan talouskasvu on myös haitannut muiden maiden talouden kasvua. Kiinan nopea talouskasvu esimerkiksi nostaa raaka-aineiden hintoja, mikä puolestaan hidastaa monien maiden talouskehitystä.

Zuzana Fungáčová, Koen Schoors, Laura Solanko ja Laurent Weill näyttävät tutkimuksessaan Political cycles and bank lending in Russia, että Venäjällä kaikki pankit, niin yksityiset kuin valtion omistamatkin, lisäävät lainanantoa ennen presidentinvaaleja.

Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Policy Brief -sarjassa julkaistiin 14 selvitystä.

BoF Economics Review -julkaisuja vuonna 2020

Ajankohtaisiin talouspolitiikan ja talouden teemoihin keskittyvässä BoF Economics Review -sarjassa ilmestyi kahdeksan julkaisua.

Gene Ambrocion ja Mikael Juseliuksen tutkimus on nimeltään Dealing with the costs of the COVID-19 pandemic – what are the fiscal options? ja Juha Kilposen Koronaviruskriisi leikkaa syvän loven Suomen talouteen. Niissä tarkastellaan pandemian vaikutuksia talouteen ja politiikkavaihtoehtoja niiden torjunnassa.

Gene Ambrocion tutkimus European household and business expectations during COVID-19: Towards a v-shaped recovery in confidence? tarkasteli kotitalouksien ja yritysten talousodotusten kehittymistä pandemian aikana Euroopan eri maissa.

Suomen Pankin tieteellisiä julkaisuja kansainvälisissä lehdissä

Suomen Pankin tutkimustoiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on julkaista Suomen Pankissa tehtyjä tutkimusartikkeleita vertaisarviomenettelyä käyttävissä arvostetuissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.

Esimerkkejä vuonna 2020 julkaistuista tutkimuksista:

Nigel McClung tarkasteli tutkimuksessaan vakaan ja alhaisen inflaation edellytyksiä korkojen alarajan läheisyydessä. E-Stability vis-a-vis Determinacy in Regime-Switching Models julkaistiin Journal of Economic Dynamics and Control -lehdessä.

Eero Tölön tutkimus Predicting systemic financial crises with recurrent neural networks julkaistiin Journal of Financial Stability -lehdessä.

Zuzana Fungáčován, Paul-Olivier Kleinin ja Laurent Weillin Kiinan pankkisektorin tehottomuutta käsittelevä tutkimus Persistent and transient inefficiency: Explaining the low efficiency of Chinese big banks julkaistiin China Economic Review -lehdessä.

Suomen Pankin tutkimusten esittely pankin ulkopuolella

Suomen Pankin tutkimuksia esiteltiin vuonna 2020 eurojärjestelmän mallinnus- ja ennustetyöryhmissä sekä tutkimusverkostossa, Kansainvälisen järjestelypankin johtamassa työryhmässä, Pohjoismaiden keskuspankkien tutkimuspäälliköiden kokouksessa sekä lukuisissa muissa tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla.

Suomenpankkilaiset julkaisivat kuusi blogia talouspoliittisen keskustelun kannalta keskeisellä VoxEU-sivustolla.

Kansainvälisiä ja kotimaisia kokouksia

Vuoden 2020 aikana Suomen Pankki järjesti ja oli mukana järjestämässä seuraavia tieteellisiä tapahtumia ajankohtaisista politiikkakysymyksistä:

Elokuussa järjestettiin tutkimustyöpaja Workshop on Finance and Politics yhteistyössä Strasbourgin yliopiston ja Fordham Universityn kanssa.

Osana European Finance Association vuosikokousta pidettiin Banking, Safe Assets, and Monetary Policy -teemaistunto elokuussa.

Osana keskuspankkien tutkimusverkoston (CEBRA) vuosikokousta oli Future of EMU: Developing Institutions and Reviewing Macroeconomic Policies -teemaistunto syyskuussa.

Vuosittainen tutkimustyöpaja yhdessä Euroopan talouspoliittisen tutkimusverkoston (CEPR) kanssa pidettiin aiheesta Monetary Policy Tools and Their Impact on the Macroeconomy syyskuussa.

Pääjohtaja Olli Rehnin isännöimä The Bank of Finland Monetary Policy webinar: New Challenges to Monetary Policy Strategies -tapahtuma toteutui 24.11.

Pohjoismaisten keskuspankkien tutkimuspäälliköiden kokous joulukuussa keskittyi pääosin pandemian talousvaikutuksia koskeviin teemoihin.

Konferenssi nimeltään China and World Economy Under the Cloud of Trade Disputes: New Challenges järjestettiin yhteistyössä City University of Hong Kongin ja Fordham Universityn kanssa marras- ja joulukuun vaihteessa.

Suomen Pankissa järjestettiin vuoden 2020 aikana myös lukuisia lyhyitä seminaareja, joissa pankin omat ja vierailevat tutkijat esittelivät tutkimuksiaan. Pandemian alettua seminaarit toteutuivat verkkotapahtumina.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankin kansainvälinen yhteistyö vuonna 2020