Eurojärjestelmän rahapolitiikan päätavoite on pitää euroalueen hintataso vakaana. Hintavakaustavoitteena on inflaatio, joka on alle kahden prosentin mutta lähellä sitä keskipitkällä aikavälillä. Näin rahan arvo säilyy kutakuinkin muuttumattomana ja ostovoima vahvana.

Hintavakaus on kestävän talouskasvun perusta. Eurojärjestelmä on perinteisesti ylläpitänyt hintavakautta säätelemällä ohjauskorkoja eli pankkien keskuspankista lainaaman tai niihin tallettaman rahan hintaa.

Viime aikoina inflaatiotavoitteeseen on pyritty ja rahoitusoloja pidetty suotuisina myös niin sanotuilla epätavanomaisilla rahapoliittisilla keinoilla, esimerkiksi laajennettujen omaisuuserien osto-ohjelmilla.

Eurojärjestelmään kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki (EKP). Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on eurojärjestelmän ylimmän päättävän elimen, EKP:n neuvoston, jäsen.

EKP:n neuvosto kevensi edelleen rahapolitiikkaa koronapandemian vuoksi vuonna 2020

Vuonna 2020 euroalueella talouskasvu supistui ja inflaatio-odotukset  ja inflaatio hidastuivat koronapandemian takia jyrkästi. EKP:n neuvosto reagoi heikkoon taloustilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen ja monin tavoin.

Kevyt rahapolitiikka varmistaa, että euroalueen rahoitusolot pysyvät suotuisina kaikilla talouden sektoreilla.

EKP:n neuvosto kevensi jo ennestään kevyttä rahapolitiikkaa vuoden 2020 aikana. Tämä toteutettiin pitämällä talletuskorko –0,5 prosentissa ja muut politiikkakorot ennallaan. Lisäksi kevennettiin edelleen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehtoja yksityisille pankeille ja aloitettiin uusi pandemiaan liittyvä kohdentamattomien pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja.

Näiden lisäksi jatkettiin laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman netto-ostoja (20 mrd. euroa / kk), varattiin 120 mrd. euroa uusia omaisuuseräostoja varten ja aloitettiin uusi pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, jonka kokonaislaajuus kasvatettiin maksimissaan 1 850 mrd. euroon.

EKP:n neuvoston ennakoiva viestintä korosti sitä, että kevyttä rahapolitiikkaa tarvitaan jatkossa vielä pitkähkö aika pitämään rahoitusolot suotuisina ja tukemaan talouskasvua. Näin energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

EKP ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) ovat jatkaneet rahapolitiikan strategian tarkastelua vuoden 2020 aikana.

Rahapolitiikan strategian uudelleenarvion tavoitteena on varmistaa, että EKP voi saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja palvella siten parhaiten euroalueen kansalaisten etuja. Rahapolitiikan strategian tarkastelun on määrä valmistua kesällä 2021.

Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu lähivuosina

EKP:n rahapolitiikka oli vuonna 2020 kasvua tukevaa. Kevyt rahapolitiikka auttaa pitämään pankkiluottojen tarjonnan runsaana ja helpottaa rahoituksen saantia kaikilla talouden sektoreilla.

Tavoitteena on palauttaa inflaatiovauhti kestävästi lähelle kahta prosenttia mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä.

Loppuvuodesta 2020 euroalueen talouskasvu jatkui vaisuna ja inflaatio oli edelleen hidasta. Eurojärjestelmän asiantuntijat ennustivat kuitenkin joulukuisessa arviossaan inflaatiovauhdin kiihtyvän lähivuosina lähemmäksi tavoitetta.

EKP:n neuvoston mukaan vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkähkö aika.

Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja sen valmistelu vuonna 2020

Euroalueen rahapolitiikan päätavoitteena on euroalueen hintavakauden ylläpitäminen. Euroopan keskuspankin neuvosto on tulkinnut tämän siten, että kuluttajahintojen vuotuisen kasvuvauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia mutta hieman sen alle.

Rahapolitiikka voi tukea myös muita EU:n talouspolitiikan tavoitteita, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintavakautta Maastrichtin sopimuksen mukaisesti. Suomen Pankilla ja koko eurojärjestelmällä on myös muita tavoitteita, mutta hintavakaus on aina ensisijainen päämäärä.

Suomen Pankin pääjohtaja osallistuu Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä rahapoliittiseen päätöksentekoon.

Suomen Pankin asiantuntijat ovat laajasti mukana rahapolitiikan päätösten valmistelussa ja muussa taustatyössä. He osallistuvat talouden analysointiin ja rahapoliittisten päätösten valmisteluun sekä toimivat aktiivisesti eurojärjestelmän rahapolitiikan ja markkinaoperaatioiden komiteoissa.

Rahapolitiikkaa kevennettiin edelleen määrätietoisesti koronapandemian heikennettyä nopeasti talousnäkymiä

Vuoden 2020 alkupuolella talouden ilmapiiriä heikensi erityisesti geopoliittisiin tekijöihin ja protektionismiin liittyvä sitkeä epävarmuus.

Keskeisimpiä epävarmuustekijöitä olivat Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppakiista sekä erityisesti Eurooppaa koskenut Ison-Britannian EU-eroprosessi ja sen pitkittyminen.

Nämä tekijät ovat jo pitkään hidastaneet euroalueen talouskasvua ja pitäneet osaltaan inflaatio-odotuksia vähäisinä.

Kiinan Wuhanin kaupungissa alkanut koronavirusepidemia (Covid-19) levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Epätietoisuus viruksen tarttuvuudesta, sen aiheuttamasta kuolleisuudesta ja muista vaikutuksista johti nopeasti liikkumisrajoituksiin niin euroalueella kuin muualla maailmassa.

Epävarmuuden kasvu ja liikkumisrajoitukset heikensivät hyvin nopeasti talousnäkymiä kaikilla keskeisillä talousalueilla.

EKP:n neuvosto reagoi heikkoon taloustilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa edelleen useaan otteeseen vuoden 2020 aikana.

EKP:n neuvosto painotti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkähkö aika, jotta energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitetta keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto seuraa tarkasti inflaatiokehitystä ja rahapoliittisten toimien vaikutusten välittymistä talouteen. Kevyellä rahapolitiikalla varmistetaan, että euroalueen rahoitusolot pysyvät suotuisina.

EKP:n neuvosto painotti vuonna 2020 jokaisessa rahapolitiikkakokouksessaan ja muissakin yhteyksissä, että se on tarpeen mukaan valmis tarkastelemaan kaikkien välineidensä käyttöä varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Rahapolitiikka säilyi elvyttävänä alkuvuonna

EKP:n neuvosto totesi vuoden ensimmäisessä, tammikuun 2020 lopulla pidetyssä rahapolitiikkakokouksessaan, että euroalueen taloudellinen kasvu on jatkunut maltillisena.

Neuvosto katsoi, että suotuisat rahoitusolot, myönteinen – joskin hidastuva – työllisyyskehitys ja palkkojen nousu tukevat edelleen euroalueen talouden kestokykyä.

Inflaatiokehitystä pidettiin yleisesti ottaen vaisuna, vaikkakin pohjainflaatiossa oli havaittavissa lievän nopeutumisen merkkejä.

Näistä syistä EKP:n neuvosto ei tehnyt muutoksia rahapolitiikan viritykseen. Se piti ohjauskorot ennallaan siten, että talletuskorko on −0,5 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 0,0 % ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 %.

Neuvosto kertoi, että se odottaa korkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempana, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin kuuluvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen arvopapereiden ostoja jatkettiin nettomääräisesti 20 mrd. eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odotti näiden ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Lisäksi omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen arvopapereiden takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia ilmoitettiin jatkettavan täysimääräisesti. Näin on tarkoitus toimia pitkähkön ajan vielä sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto on alkanut nostaa ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Vuoden ensimmäisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti myös käynnistää EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarvioinnin.

Koronapandemia heikensi talouden näkymiä jyrkästi keväällä – rahapolitiikan viritystä kevennettiin merkittävästi

Kevään mittaan uudentyyppinen ja yllättävä pandemia levisi pahasti myös Euroopassa. Tällöin oli selvää, että pandemian vaikutukset euroalueen talouteen tulisivat olemaan merkittävän negatiivisia, vaikka itse pandemia jäisikin lyhytkestoiseksi.

Talousnäkymät synkkenivät nopeasti, ja rahoitusmarkkinoilla oli suuria heilahteluita. Pandemian nähtiin katkaisevan tärkeitä tuotannon toimitusketjuja ja siten heikentävän tuotantoa.

Itse viruksen leviämisen hillitsemiseksi käyttöön otetut toimet, kuten liikkumisrajoitukset, heikensivät kotimaista ja ulkomaista kysyntää. Lisäksi yleisen epävarmuuden kasvun nähtiin heikentävän taloudellista suunnittelua ja rahoitusta.

EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2020 arvioissa euroalueen bruttokansantuotteen (BKT) ennakoitiin kasvavan 0,8 % vuonna 2020, 1,3 % vuonna 2021 ja 1,4 % vuonna 2022.

Vuoden 2020 BKT:n kasvu arvioitiin huomattavasti heikommaksi ja vuoden 2021 kasvu hieman heikommaksi kuin joulukuussa 2019 julkaistuissa eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa.

Yleisen kuluttajahintainflaation (YKHI) vauhdin EKP:n asiantuntijat arvioivat olevan 1,1 % vuonna 2020, 1,4 % vuonna 2021 ja 1,6 % vuonna 2022. YKHI-inflaatiovauhti arvioitiin koko arviointijaksolla samaksi kuin joulukuun 2019 arvioissa.

Maaliskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päättikin keventää edelleen rahapolitiikan viritystä kotitalouksien, yritysten ja pankkien tukemiseksi epävarmassa tilanteessa, jossa talous kärsii pandemiahäiriöstä.

Neuvosto päätti tarjota euroalueen rahoitusjärjestelmälle välitöntä rahoitustukea toteuttamalla tilapäisesti ylimääräisiä pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita.

Operaatioiden myötä lisättiin saatavilla olevaa rahoitusta jo ennen kesäkuussa 2020 toteutettavaa kolmannen sarjan kohdennettua pitempiaikaista rahoitusoperaatiota.

EKP:n neuvosto päätti myös muuttaa kolmannen sarjan kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehdot suotuisammiksi kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021.

Operaatioiden tavoitteena oli tukea pankkien luotonantoa erityisesti niille pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden toimintaan koronapandemia vaikuttaa eniten. Lisäksi neuvosto antoi eurojärjestelmän komiteoille selvitettäväksi, miten vakuussääntöjä voidaan keventää niin, että vastapuolilla on mahdollisuus hyödyntää rahoitustukea täysimääräisesti.

Tämän lisäksi EKP:n neuvosto päätti varata uusia omaisuuseräostoja varten 120 mrd. euroa lisää käytettäväksi vuoden loppuun mennessä, jotta yksityisten osto-ohjelmien vaikutus pysyy vahvana. EKP:n neuvosto odotti omaisuuseräostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Maaliskuussa EKP:n neuvosto päätti vielä, että ohjauskorot pidetään ennallaan tai sitä alempana, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Huhtikuun kokouksessa oli nähtävissä, että talous supistuu huomattavasti laajemmassa mittakaavassa ja nopeammin kuin oli aiemmin arvioitu.

Koronaviruksen pysäyttämiseksi tehdyt rajoitustoimet iskivät rajusti kokonaiskysyntään niin euroalueella kuin muualla maailmassa. Kotitalouksien ja yritysten luottamus romahti, mikä kertoi talouden ja työmarkkinoiden rajusta heikentymisestä.

Epävarmuuden raju kasvu näkyi myös EKP:n asiantuntijoiden laatimissa kasvuskenaarioissa, joiden perusteella euroalueen BKT:n arvioitiin supistuvan jopa 5–12 % vuonna 2020. Myös inflaation nähtiin laajalti hidastuvan raakaöljyn hinnan laskun myötä.

Kasvuskenaarioiden taustaoletukset olivat toki hyvin epävarmoja, koska yhtäältä oli vaikea arvioida häiriön pitkäkestoisuus ja toisaalta sitä, miten kevennetty raha- ja finanssipolitiikka vaikuttaa tilanteeseen.

Huhtikuun kokouksessaan EKP:n neuvosto ilmoitti pitävänsä ohjauskorot ennallaan, mutta jatkavansa määrällisiä kevennystoimia. EKP:n neuvosto ilmoitti edelleen keventävänsä kolmannen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan ehtoja.

Lisäksi neuvosto päätti uudesta pandemiaan liittyvästä kohdentamattomien rahoitusoperaatioiden sarjasta eli PELTRO-operaatioista (pandemic emergency longer-term refinancing operations), joilla tuetaan euroalueen rahoitusjärjestelmän likviditeettiä ja ylläpidetään rahoitusmarkkinoiden sujuvaa toimintaa varautumisjärjestelyn kautta.

EKP:n neuvosto totesi rahapolitiikan olevan jo erittäin elvyttävää ja näiden uusien toimien antavan lisätukea rahoitusoloihin reaalitalouden tarvitseman luototuksen edistämiseksi.

Lisäksi EKP:n neuvosto totesi, että maaliskuun lopulta lähtien on tehty omaisuuserien ostoja uudessa pandemiaan liittyvässä PEPP-osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme), johon on varattu 750 mrd. euroa. Ohjelman avulla kevennettiin rahapolitiikan viritystä  ja tuettiin rahapolitiikan välittymistä laajemmin euroalueelle.

PEPP-ohjelman ostoja tehdään joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin. Neuvosto ilmoitti, että näitä ostoja jatketaan, kunnes se katsoo koronapandemian kriisivaiheen päättyneeksi, mutta joka tapauksessa ainakin vuoden 2020 loppuun asti.

Kesällä koronapandemia heikkeni asteittain – odotukset talouskasvun uudelleen viriämisestä vuoden 2020 loppupuolella kasvoivat

Euroalueen talous näytti supistuvan vuoden 2020 toisella neljänneksellä ennennäkemättömällä tavalla. Pandemiaan liittyvä suuri epävarmuus kalvoi tulevaisuuden uskoa, ja sekä kulutus että investoinnit supistuivat euroalueella.

Positiivista puolestaan oli, että joidenkin kyselytutkimusten ja tulevaisuudenkehitystä hahmottavien indikaattorien valossa negatiivinen talouskehitys näytti tasaantuvan rajoitusten asteittaisten höllentämisten myötä.

Talouskasvun odotettiin lähtevän liikkeelle vuoden jälkipuoliskolla erityisesti raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen tuella.

Inflaationäkymien nähtiin heikkenevän laaja-alaisesti. Heikkenemiseen vaikutti yhtäältä pandemiasta seurannut energian hinnan lasku. Toisaalta myös BKT:n huomattavan supistumisen arvioitiin kasvattavan talouden ylikapasiteettia ja siten pitävän hinnannousupaineet vähäisinä.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2020 arvioiden mukaan euroalueen BKT supistuisi 8,7 % vuonna 2020, mutta kasvaisi 5,2 % vuonna 2021 ja 3,3 % vuonna 2022.

EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2020 arvioihin verrattuna BKT:n kasvu arvioitiin nyt 9,5 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2020, mutta 3,9 prosenttiyksikköä vahvemmaksi vuonna 2021 ja 1,9 prosenttiyksikköä vahvemmaksi vuonna 2022.

Vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 0,3 % vuonna 2020, 0,8 % vuonna 2021 ja 1,3 % vuonna 2022. Maaliskuisiin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YHKI-inflaatio arvioitiin 0,8 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2020 ja 0,6 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2021 sekä 0,3 prosenttiyksikkö heikommaksi vuonna 2022.

Näiden tietojen ja arvioiden perusteella EKP:n neuvosto päätti kesäkuun kokouksessaan pitää ohjauskorot ennallaan, mutta laajentaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) 600 mrd. eurolla eli yhteensä 1 350 mrd. euroon. Samalla PEPP-ohjelman kestoa pidennettiin kesäkuun 2021 loppuun asti.

PEPP-ohjelman laajentamisen nähtiin keventävän rahapolitiikan linjaa entisestään ja helpottavan reaalitalouden, etenkin yritysten ja kotitalouksien, rahoitusoloja. Lähivuosien inflaationäkymät arvioitiin pandemian vuoksi aiempaa heikommiksi.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti sijoittaa PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin saatavan pääoman uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Heinäkuun kokouksessaan neuvosto totesi BKT:n supistuneen 3,6 % neljännesvuositasolla vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, ja sen odotettiin supistuvan vielä lisää toisella neljänneksellä.

Kolmannella vuosineljänneksellä euroalueen talouden odotettiin elpyvän, kun rajoituksia lievennetään lisää, rahoitusolot ovat suotuisat, finanssipolitiikka tukee kasvua ja taloudellinen toiminta käynnistyy uudelleen eri puolella maailmaa.

EKP:n neuvosto päätti pitää rahapoliittisen elvytyksen ennallaan.

Syksyllä rahapoliittinen elvytys pidettiin ennallaan

Syyskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto totesi, että taloudellinen toiminta on piristynyt vahvasti odotusten mukaisesti, vaikka se on edelleen vähäisempää kuin ennen koronapandemian puhkeamista.

Elpymisen voimakkuudessa nähtiin merkittävää epävarmuutta, sillä sen arvioitiin riippuvan pandemian kehityksestä ja rajoitustoimien vaikutuksesta talouden eri sektoreihin.

Energian edullisen hinnan ja hintapaineiden heikkouden arvioitiin pitävän kokonaisinflaation hitaana. Samaan suuntaan vaikuttivat myös kokonaiskysynnän vaimeus ja työvoiman vähäinen kysyntä.

Samankaltainen näkemys välittyi myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 ennusteesta. Siinä euroalueen BKT:n ennakoitiin supistuvan 8,0 % vuonna 2020, mutta kasvavan 5,0 % vuonna 2021 ja 3,2 % vuonna 2022.

BKT:n kasvunäkymät vuodeksi 2020 arvioitiin nyt hivenen suotuisammiksi kuin kesäkuisissa arviossa, kun taas arviot vuosiksi 2021 ja 2022 olivat jokseenkin ennallaan.

Vuotuisen YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 0,3 % vuonna 2020, 1,0 % vuonna 2021 ja 1,3 % vuonna 2022. Kuluvan vuoden inflaationäkymät arvioitiin samankaltaiseksi kuin kesäkuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, kun taas vuoden 2021 inflaatio arvioitiin hieman nopeammaksi. Vuoden 2022 inflaatioarvio ei muuttunut.

EKP:n neuvosto arvioi, että runsas rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen talouden elpymisen tukemiseksi ja keskipitkän aikavälin hintavakaustavoitteen ylläpitämiseksi. Neuvosto päätti pitää kasvua tukevan rahapolitiikan virityksen ennallaan.

Lokakuussa oli nähtävissä, että koronavirustartunnat olivat alkaneet jälleen lisääntyä Euroopassa.

Pandemian toisen aallon voimistuttua otettiin uudestaan käyttöön tiukentuvia rajoitustoimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Tällöin myös euroalueen kesällä alkanut taloudellinen elpyminen alkoi vaimentua odotettua nopeammin.

Kasvava epävarmuus hidasti taloudellista toimeliaisuutta. Energian edullisuus ja hintapaineiden vaimeus pitivät kokonaisinflaation hitaana, kun kokonaiskysyntä oli heikkoa ja samalla työ- ja hyödykemarkkinoilla oli merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia.

EKP:n neuvosto päätti lokakuun kokouksessaan, että rahapoliittinen elvytys pidetään toistaiseksi ennallaan. Neuvosto arvioi lisäksi, että talouskehityksen riskit painottuvat selvästi odotettua heikomman kehityksen suuntaan.

Kun koronapandemian toinen aalto hidasti talouskasvua, rahapolitiikan viritystä kevennettiin edelleen vuoden lopulla

Joulukuussa talouskasvun arvioitiin piristyneen kolmannella vuosineljänneksellä odotuksia enemmän. Tästä huolimatta epävarmuus lisääntyi pandemian toisen aallon levitessä yhä laajemmalle.

Pandemian hillitsemiseksi tarkoitettujen rajoitustoimien tiukentumisen arvioitiin jarruttaneen taloudellista toimintaa euroalueella, ja talouden odotettiin supistuvan neljännellä vuosineljänneksellä.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuisessa arviossa euroalueen BKT:n ennustettiin supistuvan 7,3 % vuonna 2020, mutta kasvavan 3,9 % vuonna 2021, 4,2 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023.

Taloudellisen toiminnan lyhyen aikavälin näkymät arvioitiin heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioissa, mutta näkymien arvioitiin palaavan suurin piirtein syyskuun ennusteen perusskenaariossa esitettyihin keskipitkällä aikavälillä.

YKHI-inflaatiovauhdin arvioitiin olevan 0,2 % vuonna 2020, 1,0 % vuonna 2021, 1,1 % vuonna 2022 ja 1,4 % vuonna 2023. Vuosien 2020 ja 2022 inflaationäkymät arvioitiin heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2020 arvioissa.

Joulukuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti laajentaa pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP) 500 mrd. eurolla eli yhteensä 1 850 mrd. euroon. Lisäksi PEPP-ohjelman netto-ostojen kestoa pidennettiin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Neuvosto ilmoitti jatkavansa joka tapauksessa ostoja, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronapandemian kriisivaiheen päättyneen.

PEPP-ohjelmaa jatkettiin, koska pandemian arvioitiin vaikuttavan talouteen ja inflaatioon vielä pitkään.

PEPP-ohjelman ostojen tavoitteena on pitää rahoitusolot suotuisina euroalueella. Jos niitä kuitenkin voidaan ylläpitää suunniteltua pienemmillä ostoilla, PEPP-ohjelmaan varattua summaa ei tarvitse käyttää kokonaan. PEPP-ohjelma keventää myös rahapolitiikan viritystä.

PEPP-ohjelman vakauttava vaikutus välittyy sitä kautta, että ostoja voidaan joustavasti säätää yli ajanjakson, arvopaperien ja eri maiden välillä. Tämä on vähentänyt eri markkinoiden riskejä ja luonut vakauttavan mekanismin markkinoilla ja siten myös lieventänyt rahoitusmarkkinoiden kiristymistä.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2023 loppuun asti. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

EKP:n neuvosto päätti lisäksi muuttaa kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjassa (TLTRO III) suoritettavien operaatioiden ehtoja. Se pidensi suotuisampien ehtojen soveltamisjaksoa kahdellatoista kuukaudella eli kesäkuuhun 2022 saakka.

TLTRO III -operaatioiden arvioidaan pitävän pankkien rahoituksen saatavuuden erittäin helppona. Näin autetaan varmistamaan, että pankeilla on runsaasti likviditeettiä ja että ne pystyvät lainaamaan rahaa edelleen yrityksille ja kotitalouksille edullisin ehdoin.

Talouskasvu tarvitsee kevyen rahapolitiikan tueksi muiden politiikkalohkojen toimia

Kaiken kaikkiaan EKP:n rahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Kevyen rahapolitiikan on tarkoitus varmistaa, että rahoitusolot ovat suotuisat kaikilla talouden sektoreilla.

Kevyt rahapolitiikka auttaa pitämään pankkiluottojen tarjonnan runsaana ja helpottaa rahoituksen saantia kaikilla talouden sektoreilla.

Kotitalouksien ja yritysten lainansaannin helpottuminen edistää kulutusta ja yritysten investointeja ja sitä kautta myös euroalueen talouskasvua ja hintapaineiden voimistumista euroalueella. Se tukee inflaatiovauhdin vakaata palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Kevyen rahapolitiikan lisäksi kasvupotentiaalin parantaminen ja kokonaiskysynnän tukeminen vaativat toimia myös muilta politiikan lohkoilta.

EKP:n neuvosto onkin usein julkisesti vaatinut rakennepoliittisten toimien toteuttamisen vauhdittamista euroalueen maissa Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaisesti.

Jos euroalueen talous supistuu huomattavasti, finanssipolitiikassa vaaditaan rohkeaa ja koordinoitua linjaa.

Finanssipoliittisten toimien, joilla pandemian aiheuttamaan tilanteeseen vastataan, tulisi olla mahdollisuuksien mukaan tarkkaan kohdennettuja ja tilapäisiä.

EKP:n neuvosto painottaa, että EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää.

EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.



Seuraava artikkeli

Vuonna 2020 rahapolitiikkaa toteutettiin uusin ja vanhoin välinein