2.3 Vuonna 2020 rahapolitiikkaa toteutettiin uusin ja vanhoin välinein

Vuonna 2020 koronakriisin heikennettyä talousnäkymiä eurojärjestelmä varmisti kevyet rahoitusolot ja merkittävimpien valuuttojen saatavuuden. Tähän pyrittiin järjestämällä pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita pankeille entistä edullisemmin ehdoin, keventämällä keskuspankkiluottojen vakuusvaatimuksia, kasvattamalla arvopaperiostoja ja solmimalla keskuspankkien välisiä valuutanvaihtosopimuksia. Suomen Pankki teki myös kansallisia toimia rahapolitiikan vastapuolten vakuuksien saatavuuden turvaamiseksi.

Suomen Pankki vastaa eurojärjestelmän rahapolitiikan toteuttamisesta Suomessa. Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanon keinot voidaan jakaa tavanomaisiin ja epätavanomaisiin.

Tavanomaisia toimia ovat vakuudelliset huutokauppamuotoiset rahoitusoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantovelvoite. Niillä ohjataan ensisijaisesti lyhyitä markkinakorkoja.

Epätavanomaisiin toimiin kuuluvat muun muassa arvopaperiostot, lainat pitempiaikaisina rahoitusoperaatioina ja vakuusehtojen muutokset. Ne ovat olleet rahapolitiikan keskiössä erityisesti finanssikriisin jälkeen, ja niiden avulla eurojärjestelmä vastasi myös koronakriisin haasteisiin vuonna 2020.

Korot pysyivät ennätyksellisen alhaisina vuonna 2020

Eurojärjestelmän talletuskorko sekä perusrahoitusoperaation ja maksuvalmiusluoton korot pidettiin koko vuoden 2020 alimmillaan kautta aikojen eli –0,50, 0,00 ja 0,25 prosentissa (kuvio 4).

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto viesti läpi vuoden, että nämä politiikkakorot tulevat pysymään nykyisellään tai alempina, kunnes inflaationäkymät palautuvat riittävän vankasti eurojärjestelmän tavoitetasolle eli lähelle 2:ta prosenttia mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä.

Nykyisissä runsaan ylimääräisen likviditeetin oloissa talletuskorko on eurojärjestelmän tärkein politiikkakorko, sillä se ohjaa lyhimpien markkinakorkojen tasoa.

Yön yli -viitekorko €STR ja siihen kiinnitetty eonia pysyivät koko vuoden pienessä vaihteluvälissä lähellä EKP:n talletuskorkoa. Keväällä koronapandemian leviämisestä aiheutunut markkinapaniikki nosti pitempiä viitekorkoja, kuten kolmen ja kahdentoista kuukauden euriboreja, hetkellisesti noin 0,3 prosenttiyksikköä, lähelle nollaa.

Eurojärjestelmän laajojen elvytystoimien jälkeen euriborkorot laskivat kuitenkin vuoden edetessä alle –0,50 prosenttiin eli jopa alemmas kuin ennen koronakriisiä.

Pitkissä rahoitusoperaatioissa kevennetyt lainaehdot ja paljon kysyntää

Maturiteetiltaan pidemmät epätavanomaiset rahoitusoperaatiot olivat vuonna 2020 tärkeä osa eurojärjestelmän vastausta koronakriisiin.

EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2020 lisätä vuonna 2019 aloitettuun kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmanteen sarjaan (TLTRO III) kolme uutta operaatiota vuodelle 2021.

Luottojen korko on alempi pankeille, jotka kasvattavat nettolainanantoaan kotitalouksille ja yrityksille vertailuperiodilla.

EKP:n neuvosto kevensi kolmivuotisten TLTRO-luottojen ehtoja vuonna 2020 useaan otteeseen. EKP:n neuvosto nosti kunkin pankin keskuspankista hakemien TLTRO-luottojen enimmäismäärän maaliskuussa 50 prosenttiin ja joulukuussa 55 prosenttiin operaation ehdot täyttävästä lainakannasta.

TLTRO-luottojen enimmäismäärä perustuu kunkin pankin 2019 helmikuun lopun lainakantaan rahoitusalan ulkopuoliselle yksityiselle sektorille, lukuun ottamatta asuntolainoja.

Myös TLTRO III -sarjan luottojen korkoa alennettiin lähivuosiksi. Maaliskuussa 2020 EKP:n neuvosto päätti, että kesäkuun 2020 ja kesäkuun 2021 välisenä ajanjaksona korko on nettolainanantoaan kasvattaville pankeille keskimääräinen EKP:n talletuskorko vähennettynä 0,25 prosenttiyksiköllä. Huhtikuussa vähennys kasvatettiin 0,50 prosenttiyksikköön, ja joulukuussa EKP:n neuvosto päätti maksaa alennettua korkoa myös ajanjaksolla kesäkuusta 2021 kesäkuuhun 2022.

Eurojärjestelmä ei ole aiemmin myöntänyt pankeille luottoja EKP:n talletuskorkoa alhaisemmalla korolla.

Lisäksi eurojärjestelmä aloitti koronakriisin alkuvaiheessa muita operaatioita linkittävät siltaoperaatiot ja pandemiaan liittyvät pitempiaikaiset PELTRO-rahoitusoperaatiot (pandemic emergency longer-term refinancing operations). Operaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti.

Siltaoperaatioissa pankit saivat hakea 24.6.2020 erääntyviä luottoja viikoittain 16.3.2020–8.6.2020 EKP:n keskimääräisellä talletuskorolla (–0,50 %).

Toukokuussa käynnistyneissä kuukausittaisissa PELTRO-operaatioissa pankeille myönnettiin luottoja vuoteen 2021 asti korolla, joka on 0,25 prosenttiyksikköä alle operaation juoksuajan keskimääräisen perusrahoitusoperaation koron.

EKP:n neuvosto päätti joulukuussa jatkaa PELTRO-operaatioita kvartaaleittain myös vuonna 2021.

Pankit ovat hakeneet etenkin TLTRO-luottoja aktiivisesti. Eurojärjestelmän avoimien luottojen määrä nousi vuoden aikana noin 500 mrd. eurosta vuoden lopun yli 1 750 mrd. euroon (kuvio 5). Summa koostuu lähes yksinomaan TLTRO-luotoista.

Myös kevään siltaoperaatioiden avoin luottomäärä nousi korkeimmillaan lähes 400 mrd. euroon. Operaatioiden osallistujamäärät ovat olleet verrattain suuria. Esimerkiksi kesäkuun TLTRO-operaatiosta luottoja haki 742 pankkia.

Globaalisti merkittävimpien valuuttojen saatavuus varmistettiin

Koronakriisin pahimmassa myllerryksessä vuonna 2020 rahoitusmarkkinoilla oli puutetta dollarimääräisestä likviditeetistä. Yhdysvaltojen, euroalueen, Englannin, Japanin, Kanadan ja Sveitsin keskuspankit toimivat maaliskuussa yhdessä tilanteen korjaamiseksi.

EKP:n neuvosto päätti alentaa eurojärjestelmän dollarimääräisten rahoitusoperaatioiden hintaa, järjestää operaatioita aiempaa useammin – jopa päivittäin – sekä myöntää viikon pituisten luottojen lisäksi kolmen kuukauden pituisia luottoja.

Eurojärjestelmä hankki operaatioihin vaaditut dollarit Yhdysvaltain keskuspankilta valuutanvaihtosopimuksilla.

Keväällä eurojärjestelmän vastapuolipankeilla oli dollarimääräisiä keskuspankkiluottoja avoinna enimmillään yli 140 mrd. dollaria. Vuoden edetessä luottojen määrä kuitenkin laski lähelle nollaa.

Eurojärjestelmä varmisti kriisitilanteessa tarvittavan euromääräisen likviditeetin saatavuuden myös euroalueen ulkopuolella. Tanskan, Kroatian ja Bulgarian keskuspankkien kanssa solmittiin valuutanvaihtosopimukset.

Lisäksi eurojärjestelmä aloitti takaisinostojärjestelyn (repo facility) euroalueen ulkopuolisten pankkien kanssa (EUREP) ja solmi kahdenvälisiä takaisinostojärjestelyjä useiden eri keskuspankkien kanssa.

Tavanomaisissa rahoitusoperaatioissa ei juurikaan kysyntää

Tavanomaisista toimista viikoittaiset perusrahoitusoperaatiot ja säännölliset kolmen kuukauden mittaiset pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eurojärjestelmä toteutti edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksyttiin täysimääräisesti.

EKP:n neuvosto päätti 10.12.2020, että säännöllisiä luotto-operaatioita toteutetaan vastaavalla tavalla niin kauan kuin on tarpeen.

Vuonna 2020 pankit täyttivät eurojärjestelmässä lainatarpeensa etenkin pitempiaikaisista operaatioista ja hakivat säännöllisistä operaatioista vain niukasti luottoja.

Perusrahoitusoperaation keskimääräinen avoinna oleva lainamäärä laski noin 1 mrd. euroon ja kolmen kuukauden mittaisten pitempiaikaisten operaatioiden vastaava luku noin 2 mrd. euroon.

Säännöllisiin operaatioihin osallistuneiden pankkien määrä pieneni vuoden edetessä entisestään.

Likviditeettiylijäämä kasvoi entistäkin suuremmaksi

Euroalueen pankkijärjestelmän ylimääräinen likviditeetti eli pankkien keskuspankissa pitämät vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävät talletukset kasvoivat vuonna 2020 noin 1 700 mrd. eurolla eli lähes 3 500 mrd. euroon (kuvio 6).

Kasvu johtui etenkin eurojärjestelmän koronakriisin myötä kasvaneista arvopaperiostoista ja pankkien lisääntyneistä TLTRO-luotoista.

Suurimmalle osalle ylimääräisestä likviditeetistä maksetaan EKP:n talletuskorkoa, mutta lokakuussa 2019 käyttöön otetun porrastetun talletuskorkojärjestelmän myötä tietylle kiintiölle maksetaan nollakorkoa.

Kiintiön koko pysyi koko vuoden 2020 vakiona, kuusi kertaa vähimmäisvarantovelvoite.

Vakuuskelpoisuusehtoja helpotettiin koronapandemian vuoksi

EKP:n neuvosto teki vuoden aikana useita keskuspankkiluoton vakuuksiin liittyviä päätöksiä, joiden tarkoituksena on turvata pankkien keskuspankkirahoitus vaikeassakin tilanteessa.

Huhtikuussa 2020 EKP:n neuvosto päätti väliaikaisista helpotuksista vakuuskehikkoon. Näiden päätösten myötä vakuuksien vakuusarvon laskemisessa käytettäviä aliarvostusprosentteja pienennettiin 20 prosentilla, joten samoilla vakuuksilla voi saada enemmän luottoa.

Pankkien kattamattomien velkakirjojen käyttöön liittyvää rajoitusta lievennettiin ja eurojärjestelmän vakuuskelpoisuusehdot 7.4.2020 täyttävien jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden vakuuskelpoisuus päätettiin säilyttää mahdollisista luottoluokitusten laskuista huolimatta tiettyyn tasoon asti.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti helpotuksista kansallisten keskuspankkien lisälainasaamiskehikoiden vakuuskelpoisuusehtoihin ja menettelyihin.

Joulukuussa 2020 EKP:n neuvosto päätti, että huhtikuussa tehtyjä vakuushelpotuksia jatketaan kesäkuuhun 2022 asti.

Suomen Pankin kansalliset toimet vakuuksien riittävyyden turvaamiseksi

Eurojärjestelmän yhteisten päätösten lisäksi Suomen Pankki teki myös kansallisia toimia tukeakseen rahapolitiikan vastapuoltensa vakuuksien saatavuutta sekä rahoituksen välittymistä yrityksille ja kotitalouksille.

Suomen Pankki otti 1.9.2020 käyttöön oman lisälainasaamiskehikon. Lisälainasaamiskehikossa kansalliset keskuspankit voivat väliaikaisesti hyväksyä vakuutena lainasaamisia, jotka eivät täytä kaikkia eurojärjestelmän yhteisiä vakuuskelpoisuusehtoja.

Suomen Pankki hyväksyy lisälainasaamiskehikossaan vakuutena yrityksille myönnettyjä lainoja, jotka täyttävät eurojärjestelmän vakuuskehikon kriteerit muutoin kuin luottokelpoisuuden osalta.

Luottokelpoisuuden alarajaksi on Suomen Pankin lisälainasaamiskehikossa asetettu eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luottokelpoisuusasteikon taso 4 (BB+), kun eurojärjestelmän vakuuskehikossa alarajana on tavallisesti taso 3 (BBB−).

Lisäksi Suomen Pankki hyväksyy lisälainasaamiskehikossa vakuutena yrityslainoja, joilla on Finnvera Oyj:n myöntämä takaus. Hyväksyttävät takaukset on rajattu muun muassa niiden käyttötarkoituksen ja myöntämisajan mukaan, jotta ne keskittyvät juuri koronapandemian vaikutusten vuoksi haettuihin yrityslainoihin.

Tämän lisäksi Suomen Pankki laski huhtikuussa 2020 vakuudeksi hyväksyttävien lainasaamisten vähimmäiskoon kotimaisessa vakuuskäytössä 500 000 eurosta 25 000 euroon.

Eurojärjestelmälle pantattujen vakuuksien määrä kasvoi merkittävästi

Vuoden 2020 aikana eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien kokonaismäärä kasvoi koronakriisin vuoksi merkittävästi (+47 %). (kuvio 7).

Pankeilla oli eurojärjestelmän keskuspankeille toimitettuna vakuuksia keskimäärin yhteensä 2 294 mrd. euron arvosta, kun vuonna 2019 niitä oli pantattu keskimäärin 1 562 mrd. euron arvosta.

Vakuuslajeittain tarkasteltuna eurojärjestelmälle toimitettujen vakuuksien jakaumassa tapahtui pieniä muutoksia. Lainasaamisten määrä vakuutena kasvoi erityisesti kansallisten keskuspankkien lisälainasaamiskehikoiden laajentumisen sekä lainasaamisten aliarvostusten keventämisen ja siitä seuranneen vakuusarvojen nousun myötä.

Lainasaamiset olivatkin eniten vakuutena käytetty omaisuuserä (29 %). Seuraavaksi käytetyin omaisuuserä olivat pankkien katetut joukkolainat (24 %), ja kolmanneksi suurimman osuuden muodostivat omaisuusvakuudelliset arvopaperit (16 %).

Rahapolitiikan vastapuolijoukko säilyi Suomessa muuttumattomana

Voidakseen toimia rahapolitiikan operaatioiden vastapuolina pankkien tulee olla vähimmäisvarantovelvollisia, rahoitusvalvonnan alaisia sekä rahoitusasemaltaan vakaita yhtiöitä.

Suomen Pankin rahapolitiikan vastapuolijoukko säilyi vuoden 2020 aikana muuttumattomana. Vastapuolia oli vuoden lopussa yhteensä 16. Joukko muodostui suomalaisista luottolaitoksista sekä pohjoismaisten pankkien Suomessa toimivista sivuliikkeistä.

Rahapolitiikan vastapuolilla on oikeus hakea eurojärjestelmältä vakuudellista rahoitusta osallistumalla eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin.

Vastapuoli voi saada vakuuksia vastaan myös niin sanottua yön yli -maksuvalmiusluottoa, joka on maksettava takaisin seuraavana pankkipäivänä. Lisäksi maksuliiketarkoituksiin on mahdollista saada vakuudellista päivänsisäistä luottoa.

Eurojärjestelmä on määritellyt keskuspankkiluoton vakuuksille kelpoisuusvaatimukset, jotka on julkaistu EKP:n suuntaviivoissa, ja ne ovat samat koko euroalueelle.

Suomen Pankki on lisäksi antanut suuntaviivoja täydentävät kansalliset lisävaatimukset omille vastapuolilleen. Suomen Pankki päivitti sääntöjä ja suuntaviivoja vastapuolille ja asiakkaille vuoden aikana kahdesti.

Suomen Pankin vastapuolten luottojen ja vakuuksien määrä ennätyksellinen

Suomen Pankin vastapuolten rahoitus eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa moninkertaistui vuoden 2020 aikana.

Vuoden lopussa vastapuolilla oli avoinna olevia rahapolitiikan luottoja kohdennetuista pitempiaikaisista rahoitusoperaatioista (TLTRO) yhteensä 21,8 mrd. euron edestä, kun vuoden 2019 lopussa summa oli 4,6 mrd. euroa.

Euromääräisten operaatioiden lisäksi suomalaiset pankit osallistuivat keväällä myös muutamiin dollarioperaatioihin. Dollarimääräisiä luottoja oli enimmillään hieman yli 4 mrd. dollaria.

Vastapuolet käyttivät lisäksi päivänsisäistä luottoa.

Suomen Pankin vastapuolten toimittamien vakuuksien määrä nousi ennätykselliseksi. Vakuuksia oli pantattuna Suomen Pankille vuonna 2020 keskimäärin 27,4 mrd. euron edestä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 17,2 mrd. euroa.

Suomen Pankin vastapuolet suosivat vakuuksina erityisesti pankkien liikkeeseen laskemia katettuja joukkolainoja, joiden osuus kaikista toimitetuista vakuuksista kasvoi 42 prosenttiin (kuvio 8).

Toiseksi eniten vakuudeksi toimitettiin lainasaamisia (30 %) ja kolmanneksi valtion- ja aluehallinnon liikkeeseen laskemia velkakirjoja (14 %).

Vastapuolten keskimääräinen vakuusylijäämä, eli Suomen Pankille pantattujen vakuuksien ja myönnettyjen luottojen erotus, oli 51 prosenttia.

Suomen Pankkiin tehtyjen talletusten määrä kasvoi

Suomen Pankin vastapuolilla oli vuonna 2020 aiempien vuosien tapaan huomattava määrä talletuksia Suomen Pankissa. Talletusten määrä kasvoi vuoden aikana entisestään (kuvio 9).

Keskimäärin talletuksia oli 107 mrd. euroa vuonna 2020, kun vuonna 2019 määrä oli 96,4 mrd. euroa. Talletuksista vain 3 mrd. euroa täytti vähimmäisvarantovelvoitetta.

Suomen Pankkiin tehtyjen ylimääräisten keskuspankkitalletusten eli vähimmäisvarantovelvoitteen ylittävien keskuspankkitalletusten osuus koko eurojärjestelmässä tehdyistä ylimääräisistä talletuksista pieneni hieman aiemmasta, keskimäärin 4,1 prosenttiin.

Suomalaiset pankit käyttivät porrastetun talletuskorkojärjestelmän negatiivisesta korosta vapautetun kiintiön lähes täysimääräisesti hyväkseen.