Vastuullinen sijoittaminen on olennainen osa Suomen Pankin varallisuuden hoitoa. Suomen Pankin johtokunta hyväksyi joulukuussa sijoitustoimintaa ohjaavat julkiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Vuoden 2020 aikana Suomen Pankki uudisti vastuullisen sijoittamisen toimintatapojansa.

Suomen Pankin sijoitustoiminta pähkinänkuoressa

Suomen Pankin sijoitustoiminnan tavoitteena on täyttää keskuspankille asetetut vaatimukset varallisuuden likvidiydestä, turvallisuudesta ja tuotosta.

Sijoitustoiminnassaan Suomen Pankki turvaa rahoitusvarallisuutensa arvon sekä kykynsä tukea pankkijärjestelmän maksuvalmiutta tarvittaessa muun muassa valuuttavarannon avulla.

Suomen Pankki sijoittaa ja hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan keskuspankkitavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon sijoitustoiminnan riskit ja sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuusnäkökohdat.

Suomen Pankin vastuullisuusnäkökohdat sijoittamisessa pohjautuvat yhtäältä tavoitteeseen vastata sijoitustoimintaa koskeviin vastuullisuusvaateisiin ja toisaalta tavoitteeseen hallita paremmin riskejä.

Vastuullisuus on osa Suomen Pankin salkunhoitoa

Suomen Pankin johtokunta hyväksyi joulukuussa 2020 sijoitustoimintaa ohjaavat julkiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Yksinkertaisimmillaan vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa ESG- tekijöiden (environmental, social, governance) eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapoihin liittyvien tekijöiden huomiointia sijoituspäätöksissä.

Eri omaisuuslajeilla on erilaisia ominaispiirteitä. Kunkin sijoittajan tulee valita omaan sijoitusstrategiaansa ja -salkkuunsa soveltuvat lähestymistavat ja työkalut.

Suomen Pankin rahoitusvarallisuus koostuu pääosin sijoituksista valtioiden ja valtiosidonnaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkovelkakirjalainoihin, katettuihin velkakirjoihin ja yrityslainoihin.

Lisäksi Suomen Pankki sijoittaa ulkoisten varainhoitajien kautta osakkeisiin ja kiinteistöihin.

Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat

Suomen Pankille tärkeimmät vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat ovat ESG-integrointi, teemasijoittaminen ja normipohjainen tarkastelu.

Suomen Pankin salkunhoitajat integroivat ESG-tekijöitä mukaan salkunhoitoon ja sijoituspäätöksentekoon. Vastuullisuutta ei siten ole siirretty salkunhoidon ulkopuolisille asiantuntijoille tai palveluntarjoajille.

Suomen Pankki vaatii vastuullisuuden huomioimista myös ulkopuolisilta varainhoitajilta. Lisäksi se kiinnittää vastuullisuuteen huomiota sijoituksen aikana tehtävässä varainhoitajan ja rahaston seurannassa.

Teemasijoitukset ovat yksi Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista. Jotta sijoitus voidaan laskea osaksi kestävän kehityksen teemasijoituksia, on sillä oltava ulkopuolisen tahon antama varmennus.

Suomen Pankki edellyttää suorilta sijoituskohteiltaan kansainvälisten normien noudattamista. Suomen Pankki ei sijoita arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijat eivät noudata esimerkiksi YK:n Global Compact -aloitteessa määriteltyjä vastuullisen yritystoiminnan periaatteita.

Suomen Pankki ei myöskään tee suoria sijoituksia yhtiöihin, jotka valmistavat kansainvälisissä sopimuksissa kiellettyjä aseita.

Päätökset liikkeeseenlaskijan poissulkemiseksi tekee Suomen Pankin sisäinen vastuullisen sijoittamisen työryhmä. Työryhmä raportoi johtokunnalle säännöllisesti sijoitussalkun vastuullisuudesta ja poissuljetuista liikkeeseenlaskijoista.

Ulkoisten varainhoitajien vastuullisuusseuranta kehittyi vuonna 2020

Suomen Pankin osake- ja kiinteistösijoitukset ovat ulkopuolisten varainhoitajien hallinnoimissa rahastoissa.

Näin ollen vastuullisuustyössä korostuvat varainhoitajien seuranta esimerkiksi omistaja-aktiivisuudessa, ympäristöraportoinnissa ja kansainvälisissä vertailuissa suoriutumisessa.

Vuoden 2020 aikana Suomen Pankki kehitti ulkoisten varainhoitajien vastuullisuustekijöiden seurantaa erillisen vastuullisuuskyselyn avulla.

Lisäksi se laajensi normipohjaisesta tarkastelusta saatavan tiedon koskemaan valitsemiaan ulkoisia varainhoitotaloja ja oman sijoitustoiminnan arvopaperikaupan vastapuolia.

Ilmastotavoitteet kehitystyön kohteena

Suomen Pankki on tehnyt ensimmäisiä salkun hiilijalanjälkilaskentoja ja skenaarioanalyysejä selvittääkseen nykytilaa, tunnistaakseen ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia sekä rakentaakseen uusia ilmastotavoitteita.

Tehtyjen laskentojen avulla Suomen Pankki on esimerkiksi selvittänyt suurimmat päästölähteet suorissa sijoituksissaan.

Tarkoituksena on saada ilmastotavoitteet osaksi vastuullisen sijoittamisen periaatteita vuoden 2021 aikana.

 

Kansainvälinen ja kotimainen yhteistyö tukevat vastuullisten työtapojen vakiintumista

Suomen Pankki on allekirjoittanut YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen PRI-periaatteet (Principles for Responsible Investment).

Periaatteet allekirjoittaneet tahot sitoutuvat raportoimaan vastuullisen sijoittamisen toimistaan yhteisen raportointikehikon mukaisesti. Suomen Pankki käyttää raportointikokemuksiaan kehittääkseen vastuullisuuden huomiointia pankin varallisuuden hoidossa.

Periaatteiden allekirjoittamisen lisäksi Suomen Pankki on kansainvälisen NGFS-verkoston ja kotimaisen Finsif ry:n jäsen.

NGFS eli Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System on kansainvälinen keskuspankkien ja valvojien yhteistyöverkosto ja Finsif eli Finland’s Sustainable Investment Forum puolestaan kotimainen vastuullisen sijoittamisen yhdistys. Molempien organisaatioiden tavoitteena on edistää vastuullista sijoittamista ja vastuullisuusteemojen huomioon ottamista.

Lisäksi Suomen Pankki on vuoden 2020 aikana toiminut aktiivisesti vastuullisen sijoittamisen kotimaisissa ja ulkomaisissa työryhmissä, osallistunut aiheeseen liittyvään keskusteluun ja kirjoittanut artikkeleja eri julkaisuihin.

Suomen Pankki on tutkinut kansainvälisiä TCFD-raportointisuosituksiia. TCFD eli Taskforce on Climate-related Financial Disclosure on raportointikehikko, joka auttaa organisaatioita tuottamaan vertailukelpoista informaatiota ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

TCFD-suositusten noudattamisesta kysytään myös edellä mainitussa YK:n vastuullisen sijoittamisen vuosittaisessa PRI-raportointikehikossa.

Kaikki TCFD-suositukset eivät vielä ole vakiintuneet Suomen Pankin toimintaan ja raportointiin, mutta ne huomioidaan kehitystyössä.

Aiheesta voi lukea lisää Eurojatalous.fi -verkkosivuilta.



Seuraava artikkeli

Suomen Pankin taloudellisten riskien hallinta