5.1 Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden hallinta

Suomen Pankki toteuttaa osaltaan eurojärjestelmän yhteistä rahapolitiikkaa. Eurojärjestelmään kuuluminen tuo taseeseen omat erityispiirteensä. Suomen Pankilla on omaa rahoitusvarallisuutta taseen oman ja vieraan pääoman erien vastineena. Suomen Pankki hallinnoi ja sijoittaa tätä varallisuutta keskuspankkitavoitteiden mukaisesti huomioiden sijoitustoiminnan riskit ja vastuullisuusnäkökohdat.

Valuuttavarannon hallussapito ja hoito kuuluvat Suomen Pankin lakisääteisiin tehtäviin. Toiminta eurojärjestelmän kansallisena keskuspankkina heijastuu sijoitustoiminnan konkreettisiin tavoitteisiin. Ne ovat ovat turvallisuus, likvidiys ja tuotto.

Suomen Pankki huomioi valuutta- ja sijoitusvarallisuuteen liittyviä päätöksiä tehdessään eurojärjestelmän keskuspankkien nettorahoitusvaroja koskevan ANFA-sopimuksen (Agreement on Net Financial Assets).

Suomen Pankin valuuttavarannon koko on politiikkapäätös

Suomen Pankin valuuttavarannon koko on politiikkapäätös, joka perustuu varautumisperusteisiin näkökohtiin.

Eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien on tarvittaessa siirrettävä valuuttavarantoa Euroopan keskuspankille (EKP). Sen lisäksi Suomen Pankissa varaudutaan muun muassa maan ulkoista maksukykyä heikentäviin kriiseihin.

Valuuttavarannon hoidolla ja sijoitustoiminnalla on keskeinen rooli, kun Suomen Pankki huolehtii taloudellisesta valmiudestaan kohdata tulevaisuuden epävarmuuksia ja riskejä.

Osa kansantalouteen ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvista riskeistä pystytään määrittämään etukäteen, mutta kuten historia on osoittanut, realisoituvat riskit ovat usein täysin odottamattomia ja vaikeasti ennakoitavissa.

Pitkäjänteinen ja koko taseen riskit huomioiva sijoituspolitiikka mahdollistaa vahvan taseen ylläpidon ja edistää Suomen Pankin tavoitetta tasaisesta voitonjaosta valtiolle.

Rahoitusvarallisuuden sisältö

Suomen Pankin johtokunta päättää pankin oman rahoitusvarallisuuden määrän ANFA-sopimuksen puitteissa keskuspankkitehtävien ja sijoituspoliittisten näkökohtien perusteella.

Vuoden 2020 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 10 mrd. euroa (taulukko 5). Se koostui suorista valuutta- ja euromääräisistä korkosijoituksista, osake- ja kiinteistörahastosijoituksista, kultavarannosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien määräisistä eristä (SDR, Special Drawing Rights).

Rahoitusvarallisuutta pienennettiin vuoden aikana sijoituspoliittisista syistä noin 1 mrd. eurolla. Koronapandemian puhkeamisen takia Suomen Pankki aloitti maaliskuussa uudelleen suomalaisiin yritystodistuksiin sijoittamisen, mikä puolestaan kasvatti rahoitusvarallisuutta ostetun yritystodistusmäärän verran.

Näistä toimista sekä korkojen ja valuutta- ja osakekurssien muutoksista seurasi rahoitusvarallisuuden arvon lasku vuoden aikana noin 1 045 milj. eurolla.

Valuuttamääräiset korkosijoitukset koostuvat Yhdysvaltain dollareista (USD), Englannin punnista (GBP) sekä Japanin jeneistä (JPY). Ne muodostavat valuuttavarannon yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston erityisten nosto-oikeuksien eli SDR:ien kanssa.

Suomen Pankin johtokunta päättää kerran kolmessa vuodessa valuuttavarannon koosta. Tämänhetkiset tavoitetasot ovat Yhdysvaltain dollareille 5 mrd., Englannin punnille 650 milj. ja Japanin jenille 95 mrd. yksikköä kyseistä valuuttaa.

Rahoitusvarallisuuden korkosijoitukset

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden korkosijoituksia ohjaa pankin johtokunnassa vuosittain päätettävä sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikka määrittelee Suomen Pankin sijoitustoiminnalle strategisen korkosijoitusten omaisuuslajikohtaisen jakauman. Lisäksi sijoituspolitiikka määrittää eri valuutoille korkoriskin tason. Sijoituspolitiikka luo strategisen markkinaperusteisen indeksin, johon toteutettavaa sijoitustoimintaa voidaan verrata.

Suomen Pankki voi sijoitustoiminnassaan poiketa strategisesta indeksistä ennalta asetettujen liikkumarajojen ja riskirajoitteiden mukaisesti.

Suomen Pankin korkosijoitusvarallisuus on sijoitettu valtioiden velkakirjoihin ja keskuspankkitalletuksiin (56,67 %), monikansallisten tai valtioliitännäisten liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin (25,93 %), vakuudellisiin katettuihin velkakirjoihin (7,09 %), yritysten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin (9,75 %) ja käteisinstrumentteihin (0,57 %). Kotimaiset yritystodistukset eivät ole mukana jakaumassa.

Sijoitusten alin hyväksytty luottoluokitus oli BBB lukuun ottamatta suomalaisia luottoluokittelemattomia yritystodistuksia, joiden luottokelpoisuuden Suomen Pankki arvioi taloudellisten tunnuslukujen avulla.

Korkosijoitusten korkoriskiä mittaava keskimääräinen duraatio oli vuoden 2020 lopussa 2,13 vuotta.

Koronapandemian puhkeamisen vuoksi talouden näkymät heikkenivät selvästi ja korot laskivat kaikilla päämarkkinoilla historiallisen alhaisiksi.

Korkojen lasku tuotti pääomavoittoja korkosijoituksista, joten alhaisista ja osin negatiivisista koroista huolimatta korkosijoitusvarallisuuden tuotot olivat vuonna 2020 positiivisia.

Suurimmat korkotuotot syntyivät Yhdysvaltain dollarin määräisistä korkosijoituksista, joista saatiin korkojen laskun ansiosta myös merkittäviä arvonnousuvoittoja.

Korkosijoitusvarallisuuden korkotuotto oli 213,3 milj. euroa vuonna 2020. Yhdysvaltain dollarin määräisten sijoitusten tuotot olivat 199,1 milj. euroa, euron 1,7 milj. euroa, Englannin punnan 13,0 milj. euroa ja Japanin jenin –0,4 milj. euroa.

Euron vahvistuminen suhteessa muihin päävaluuttoihin näkyi valuuttavarannon negatiivisena arvonmuutoksena.

Kokonaisuudessaan korkosijoitusvarallisuuden valuuttamääräisten erien arvo laski 455,9 milj. euroa. Yhdysvaltain dollari -osuuden muutos oli –367,3 milj. euroa, Englannin punta -osuuden –43,3 milj. euroa ja Japanin jeni -osuuden –45,3 milj. euroa.

Valuuttakurssiriski on Suomen Pankin valuuttamääräisen korkosijoitusvarallisuuden merkittävin riski. Valuuttavarannon suuruus on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Valuuttavarannon arvonmuutos on seurausta avoimesta valuuttakurssipositiosta, joka tukee keskuspankkitehtävien hyvää hoitoa.

Sijoitustoiminnan uudelleen käynnistäminen suomalaisilla yritystodistusmarkkinoilla

Normaalitilanteessa yritystodistusten liikkeeseenlasku on suomalaisille yrityksille luotettava tapa hoitaa kassatarpeitaan. Koronapandemia johti kuitenkin keväällä perinteisten sijoittajien osittaiseen poistumiseen Suomen yritystodistusmarkkinalta.

Suomen Pankin johtokunta reagoi heikentyneeseen markkinatilanteeseen päättämällä 15.3.2020 aloittaa uudelleen sijoitukset yritystodistuksiin, yhteensä 500 milj. eurolla.

Kyseessä ei ollut rahapoliittinen toimenpide, jolla olisi yritetty vaikuttaa inflaatioon, vaan toiminnan tavoitteena oli saada kohtuullisella lisäriskillä lisätuottoja sijoitusomaisuudelle ja samalla tukea kotimaisia yritystodistusmarkkinoita.

Markkinatarjonnan kasvun perusteella johtokunta päätti 19.3.2020 kasvattaa salkun enimmäiskoon 1 mrd. euroon.

Suomen Pankin riskikehikossa yrityksiä arvioidaan niiden julkisen luottoluokituksen ja luottoriskiin liittyvien taloudellisten tunnuslukujen avulla.

Luottoriskiin liittyvillä riskimittareilla kuvataan muun muassa liikkeeseenlaskijan velkaantuneisuusastetta, velanhoitokykyä sekä mallinnettua konkurssitodennäköisyyttä.

Vuoden aikana Suomen Pankki osti päätetyn riskikehikon mukaisesti sijoituskriteerit täyttävien, riittävän luottokelpoisten suomalaisten yritysten papereita. Suurimmat ostomäärät tehtiin ostojen aloittamista seuraavien viikkojen aikana, minkä jälkeen ostomäärät pienentyivät tasaisesti.

Suomen Pankkia rajoittavat säännökset julkisten liikkeeseenlaskijoiden velan ostamisesta. Tällä on ollut Suomen Pankin mahdollista ostouniversumia rajoittava vaikutus.

Pitkäaikainen sijoitustoiminta

Korkosijoitusvarallisuuden lisäksi Suomen Pankki hallinnoi pitkäaikaista sijoitussalkkua, jonka sijoituksilla on muuhun rahoitusvarallisuuteen verrattuna korkeampi tuotto-odotus ja alhaisempi likviditeettivaatimus.

Tämä omaisuuserä on luotu, jotta pankin pitkäaikaisia oman pääoman eriä voitaisiin sijoittaa tavallista keskuspankin korkosijoitusvarallisuutta parempituottoisiin omaisuuslajeihin. Lisäksi sijoitusten riski pienenee, jos varallisuus hajautetaan erilaisiin sijoituskohteisiin.

Vuonna 2020 pitkäaikainen sijoitustoiminta koostui osake- ja kiinteistösijoituksista, jotka toteutettiin epäsuorasti rahastojen kautta.

Osakesijoitukset on hajautettu kustannustehokkaasti sijoittamalla kehittyneiden markkinoiden maaailmanindeksiä seuraaviin passiivisiin ETF-rahastoihin (Exchange Traded Funds).

Kiinteistösijoitukset on hajautettu useaan eurooppalaiseen rahastoon, joiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ovat siten helposti vuokrattavia. Se varmistaa sijoitusten tasaisen vuokratuoton.

Osakemarkkinat kehittyivät suotuisasti vuonna 2020 huolimatta koronapandemian keväällä aiheuttamasta selvästä osakekurssien laskusta.

Kiinteistörahastojen kehitys oli epäyhtenäisempi, sillä tietyt alat, kuten vähittäiskauppa- ja toimistosektori, olivat koronapandemian takia vaikeuksissa.

Rahoitusvarallisuuden tuotot ja riskit

Suomen Pankin rahoitusvarallisuuden kokonaistuotto vuonna 2020 oli 0,5 % eli 76 milj. euroa (taulukko 6). Korkosijoitussalkkujen tuottoa verrataan säännöllisesti keskuspankkitavoitteiden mukaisiin strategisiin vertailuindekseihin. Vuonna 2020 korkosijoitukset tuottivat 0,11 % eli 6,4 milj. euroa enemmän kuin vertailuindeksit.

Osakesijoitusten tuotto oli 17,4 % eli 177 milj. euroa ja kiinteistösijoitusten tuotto –1,6 % eli –2 milj. euroa.

Rahoitusvarallisuuden markkinariski (value-at-risk 99 %, 1 pv) vaihteli 52 milj. eurosta 176 milj. euroon vuonna 2020 (kuvio 20).

Euroopan keskuspankin valuuttavaranto-osuus

Euroopan keskuspankilla (EKP) on oma valuuttavarantonsa, jonka hallinnointi on annettu eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien tehtäväksi pääoma-avaimen mukaisin osuuksin.

Suomen Pankki hallinnoi osuutta Euroopan keskuspankin valuuttavarannosta yhdessä Viron keskuspankin kanssa.

EKP:n valuuttavarannon hallinnoinnissa korostuvat turvallisuus ja likvidiystavoitteet, sillä varannon keskeisenä tarkoituksena on taata riittävät resurssit eurojärjestelmän valuuttamarkkinatoimenpiteiden tarpeisiin.

Suomen ja Viron yhdistetyistä valuuttavaranto-osuuksista koostuvan Yhdysvaltain dollarin määräisen varanto-osuuden arvo oli vuoden 2020 lopussa 1 044 milj. euroa.

Lisätietoja EKP:n valuuttavarannon hoidosta on saatavilla EKP:n vuosikertomuksesta.