Rahapolitiikan toimeenpano sekä rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden turvaaminen ovat keskuspankin ydintehtäviä. Tehtävien toteuttaminen aiheuttaa taloudellisia riskejä, joihin Suomen Pankki varautuu huolehtimalla taseensa vahvuudesta. Vuonna 2020 rahapolitiikan riskit kasvoivat.

Riskejä syntyy sekä sijoitustoiminnassa että rahapolitiikan toteuttamisessa

Vuoden 2020 lopussa Suomen Pankin rahoitusvarallisuus oli noin 10 mrd. euroa. Se koostui kulta- ja valuuttavarannosta, euromääräisistä korkosijoituksista sekä osake- ja kiinteistösijoituksista.

Valuuttavarannon koko on mitoitettu keskuspankkitehtävien edellyttämälle tasolle.

Vuoden 2020 tammikuussa Suomen Pankki myi pois rahoitusvarallisuuteensa sisältyneet euromääräiset korkosijoitukset. Koronapandemian negatiivisten talousvaikutusten lieventämiseksi Suomen Pankki osti kotimaisia yritystodistuksia, mikä kasvatti uudelleen euromääräistä korkosijoitusvarallisuutta maaliskuusta alkaen.

Merkittävä osa Suomen Pankin varallisuudesta on velkakirjoja, jotka on ostettu rahapoliittisista syistä, sekä rahapolitiikan toimeenpanossa syntyneitä lainasaatavia pankeilta.

Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimet toteutetaan hajautetusti eri jäsenmaiden ja EKP:n kesken, ja niiden riskit ja tuotot jaetaan suurelta osin kansallisten keskuspankkien kesken.

Rahapoliittisten saatavien riski vastaa lähtökohtaisesti niin sanotun pääoma-avaimen mukaista osuutta eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien rahapolitiittisista kokonaissaatavista. Vuoden 2020 lopussa Suomen Pankin osuus oli 1,837 %. Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelman valtionlainojen sekä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP, pandemic emergency purchase programme) valtionlainojen aiheuttamat riskit kansalliset keskuspankit kantavat kuitenkin itse.

Eurojärjestelmän rahapoliittisten saatavien määrä kasvoi vuoden 2020 aikana noin 2 200 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 5 500 mrd. euroa. Kasvu johtui erityisesti pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa toteutetuista velkakirjaostoista sekä kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa (TLTRO, targeted longer-term refinancing operations) myönnetyistä lainoista. Lisäksi vuonna 2019 uudelleen aloitetut omaisuuserien osto-ohjelman (APP, asset purchase programme) netto-ostot jatkuivat edelleen vuonna 2020 kasvattaen eurojärjestelmän rahapoliittisia saatavia.

Suomen Pankin osuus rahapoliittisista saatavista kasvoi noin 37 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa noin 90 mrd. euroa. Rahapoliittisten saatavien kasvun vuoksi myös niihin liittyvät riskit kasvoivat vuoden aikana.

Taulukko 7.
Suomen Pankin rahoitusvarallisuus ja osuus rahapoliittisista saatavista 31.12.2020
Milj. euroa
31.12.2019
Milj. euroa
Rahoitusvarallisuus 10 010 11 055
Kulta 2 434 2 135
Valuuttavaranto 6 261 6 694
Euromääräiset korkosijoitukset 61 1 017
Osakesijoitukset 1 135 1 082
Kiinteistösijoitukset 119 127
Osuus rahapoliittisista saatavista 90 022 52 741
Rahoitusoperaatiot 32 939 11 395
Kohdennetut luotto-operaatiot1 32 423 11 169
Muut rahoitusoperaatiot1 515 225
Omaisuuserien osto-ohjelman velkakirjat 43 842 40 524
Suomen valtiolainat ja valtiosidonnaiset lainat 29 822 28 630
Yhteiseurooppalaisten instituutioiden lainat1 4 580 4 110
Katetut lainat1 4 841 4 416
Yrityslainat1 4 600 3 368
Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman velkakirjat2 12 747 -
Lopetetut ohjelmat 494 822
Arvopaperimarkkinaohjelma1 484 807
Katettujen lainojen osto-ohjelmat 10 15
Yhteensä 100 032 63 796
1 Pääoma-avainosuus (1,837 % 1.2.2020 alkaen) kansallisten keskuspankkien yhteismäärästä.
2 Pandemiaan liittyvän osto-ohjelman kohdalla taulukossa on esitetty Suomen Pankin taseessa oleva saatava.

Taulukossa 7 esitettyjen saatavien lisäksi Suomen Pankin taseessa oli 57 mrd. euron suuruinen eurojärjestelmän sisäinen saatava, joka koostui pääosin Target2-erästä. Suomen Pankin saatavien kokonaismäärä eli taseen loppusumma oli vuoden 2020 lopussa 156 mrd. euroa.

Riskienhallintaa hajauttamalla

Suomen Pankin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja likviditeettiriskeistä. Markkinariskit ovat esimerkiksi valuuttakurssien, korkojen ja osakehintojen epäsuotuisia muutoksia.

Valuuttariski aiheuttaa eniten vaihtelua rahoitusvarallisuuden arvoon. Suomen Pankki hajauttaa riskiä sijoittamalla Yhdysvaltain dollareiden lisäksi Englannin puntaan ja Japanin jeniin. Kansainväliseltä valuuttarahastolta olevien saamisten kautta Suomen Pankin valuuttariski hajautuu myös Kiinan juaniin.

Neutraali sijoitusjakauma määritetään strategisen vertailuindeksin avulla. Se ohjaa sijoitustoiminnan korko- ja luottoriskin ottamista yhdessä hienojakoisen rajoitekehikon kanssa. Näin Suomen Pankki varmistaa sijoitustensa hyvän likviditeetin sekä riittävän hajautuksen omaisuuslajien, maiden, maturiteettien ja liikkeeseenlaskijoiden välillä. Sijoitukset painottuvat korkean luottokelpoisuuden velkakirjoihin.

Suomen Pankki sijoittaa osan rahoitusvarallisuudestaan kansainvälisille osake- ja kiinteistömarkkinoille. Sijoitukset tehdään rahastojen kautta, ja ne hajauttavat taseen muita riskejä.

Rahapolitiikan osto-ohjelmien toteuttamisessa keskuspankit noudattavat koko eurojärjestelmää koskevia vakuuksien ja vastapuolten kelpoisuusvaatimuksia sekä muita riskienhallintaan liittyviä linjauksia.

Suomen Pankki hallinnoi rahoitusvarallisuuttaan vastuullisesti. Pankki rajaa suoria korkosijoituksia vastuullisuuskriteerien avulla. Palveluntarjoajien vastuullisuus- ja luotettavuusarvioinnit korostuvat myös epäsuorassa sijoitustoiminnassa.

Rakenteellinen korkoriski

Eurojärjestelmä päättää talletuksille maksettavan korkotason rahapoliittisin perustein. Korkopäätös vaikuttaa välittömästi Suomen Pankin korkokustannuksiin. Rahapoliittiset saatavat ovat sen sijaan pääosin kiinteäkorkoisia. Täten talletuksille maksettavan koron nosto heikentää Suomen Pankin korkokatetta. Tämä ero taseen varojen ja velkojen korkosidonnaisuudessa aiheuttaa rakenteellisen korkoriskin Suomen Pankin taseeseen.

Osto-ohjelmilla ja luotto-operaatioilla luotu likviditeetti näkyy taseen vastattavaa-puolella keskuspankkitalletusten kasvuna. Taseen rakenteellinen korkoriski pienenee kiinteäkorkoisten rahapolitiikkasijoitusten erääntymisten myötä.

Osto-ohjelmiin liittyvien netto-ostojen jatkuessa rakenteellinen korkoriskiasema kasvaa. Myös erääntyvien velkakirjojen uudelleen sijoittaminen ylläpitää omalta osaltaan rakenteellista korkoriskiasemaa.

Neljännesvuosittaiset päivitykset taloudellisiin riskilukuihin ovat saatavilla suomenpankki.fi-sivuston riskienhallinnan ja -valvonnan sivulla.

Kokonaisriskiarvio: rahapolitiikan riskit kasvoivat

Rahapolitiikan riskit kasvoivat vuoden takaisista pääasiassa rahapoliittisten saatavien määrän sekä niihin liittyvän riskitason kasvun vuoksi. Kasvuun vaikuttivat etenkin rahapoliittiset elvytystoimet sekä yleisen taloustilanteen heikkeneminen. Samanaikaisesti rahoitusvarallisuuteen liittyvät riskit pienentyivät hieman.

Suomen Pankki mittaa taseen kokonaisriskejä vakiintuneita tilastollisia menetelmiä käyttäen. Riskiarviota täydentävät stressitestit, jotka kuvaavat mahdollisten mutta epätodennäköisten skenaarioiden aiheuttamia tappioita.

Rahapolitiikan luottoriskin arviointi perustuu Euroopan keskuspankin  tuottamaan riskiraportointiin, jota kehitetään jatkuvasti eurojärjestelmän riskienhallintakomitean johdolla.

Suomen Pankki käyttää kokonaisriskiarviona seuraavan vuoden aikana 1 prosentin todennäköisyydellä tapahtuvaa tappiota (niin sanottu expected shortfall).

Vuoden 2020 lopussa kokonaisriskiarvio oli 2,2 mrd. euroa. Kokonaisriskiarvio ei sisällä kullan hintariskiä, koska kullan arvonmuutostili kattaa merkittävän arvon laskun. Kullan riskin huomioon ottaminen kasvattaa kokonaisriskiarvion 2,6 mrd. euroon.

Vuoden 2020 lopussa tappioihin oli käytettävissä arvonmuutostilejä 0,7 mrd. euroa ja varauksia 4,7 mrd. euroa. Kanta- ja vararahaston määrä oli 2,9 mrd. euroa (kuvio 23).

Riskipuskurit heikkenivät vuonna 2020 pääasiassa valuuttojen arvonmuutosten vuoksi.

Suomen Pankin vakavaraisuus riittää kattamaan sen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat riskit (kuvio 24).